Haaste: Kerro elämänmuutoksestasi

Toimitus

Uusi Trendi ilmestyi eilen – oletko jo lukenut sen? Niin kuin kaikissa tänä vuonna ilmestyvissä Trendeissä, tässäkin numerossa on teema, joka on uudet alut ja elämänmuutokset. Lehden sivuilta voit lukea muun muassa, millaista on irtisanoutua unelmatyöstä ja hypätä uudelle uralle, ja erota heterosuhteesta ja aloittaa uusi elämä naisena, joka on kiinnostunut vain naisista. Lehdestä löytyy myös kiinnostava ilmiöjuttu "vanhinkovauvoista" (ja koska se on nii-in hyvä, julkaisemme huomenna myös täällä toimituksen blogissa, pysy kuulolla.)

Nyt haluamme kuulla teidän elämänmuutoksistanne, isoista ja pienistä: panitko ruokailutottumuksesi uusiksi, päätitkö pätkäistä hiuksesi ja muuttaa persoonaasi, muutitko toiseen maahan, rakastuitko ihmiseen, joka muutti elämäsi suunnan, saitko lapsen, sairastuitko, aloititko uuden harrastuksen, jonka ansiosta sait elämääsi lauman uusia ystäviä? Elämänmuutos voi olla millainen tahansa, haluamme kuulla siitä.

Kommentoi tähän postaukseen tai kirjoita aiheesta blogiisi oma postaus, jonka tägäät sanoilla: #uusialku, #trendiuudistuu

Stailasimme julkkikset, kenen tyyli puree?
Suorittaja hyppäsi ulos uraputkesta, miten kävi?
HALUATKO LUKEA LISÄÄ Trendin juttujA? TILAA lehti. KLIK!


Kuva: Dani Brubaker

 

Kommentit

Kiti

Kun olin 21, rakastuin itseäni kymmenen vuotta vanhempaan mieheen. Aikuisena tuo ikäero ei tietenkään ole mitenkään ihmeellisen suuri, mutta elämäntilanteemme olivat aika erilaiset. Mies oli asunut yli 10 vuotta yksin, minä asuin vielä vanhempieni luona. Mies oli ollut yli 10 vuotta työelämässä, minä vielä opiskelin. Hänen kaveripiirissään melkein kaikki olivat yli kolmekymppisiä, minun lähimmät ystäväni olivat minua pari vuotta nuorempia. 

Silti jotenkin kummasti kaikki vain loksahti kohdalleen. Meidän erilaiset elämämme kietoutuivat yhteen ihmeellisen luonnollisesti, ja kun sain hänen kauttaan uusia ystäviä ja päädyin uusiin tilanteisiin, rohkaistuin muutenkin olemaan sosiaalisempi elämässäni. 

Ikäero ei ole missään vaiheessa vaikuttanut suhteeseemme mitenkään. Välillä vaan on hassua todeta, että olemme tosiaan varttuneet eri vuosikymmenellä... Täysin eri tv-ohjelmat, elokuvat ja bändit ovat olleet teini-ikäisenä ajankohtaisia. 

Rakkaus on vienyt elämääni moneen uuteen suuntaan ja olen kaikesta tosi onnellinen.

Toimitus
Toimitus

<3 Ihana tarina!

Merenwen
Destination Maryland

Rankan eron ja siitä seuranneen masennuskauden jälkeen elämä muuttui täysin kun tapasin netissä elämäni miehen. Rakastuin amerikkalaiseen mieheen, joka tietystikin asui USA:ssa. Parin vuoden kaukosuhteen ja monen lentomatkan jälkeen elämä otti uuden suunnan kun jätin Suomen taakseni ja muutin USA:han. Nyt yhteistä matkaa ja avioelämää on takana päälle vuosi ja elämä hymyilee kirkkaammin kuin koskaan :) "Hyvää kannattaa odottaa", on lause, jota ei yleensä halua kuulla, etenkään eron jälkeen, mutta tämä mies on kaiken odottamisen, ikävän ja paperisodan arvoinen <3

Toimitus
Toimitus

Ja mikä parasta, nyt me kaikki päästään lukemaan sun elämästä siellä rapakon takana! :)

Merenwen
Destination Maryland

Heh kiitos! :) Kun vaan keksisin mistä kirjoittaa useammin....:D

untuvaa (Ei varmistettu)

Kolme kuukautta sitten elämäni muuttui satunnaisen, merkityksettömän suhteen seurauksena, vaikka en sitä heti itse tiennytkään. Kaksi kuukautta sitten sain ensimmäiset raskausoireet ja olin shokissa - raskaus ei ollut toivottu, se oli täysi vahinko. Viimeiset kaksi kuukautta olen taistellut sisälläni kasvavan solumuodostuman takia. Kävi ilmi, että raskaus ei ollut löytänyt oikeaan paikkaan, eli kohtuun, vaan jonnekin sen ulkopuolelle. Viime kuukausien aikana olen käynyt läpi hormonien heittelyt, raskausoireet, väsymyksen, kivut, vuodot, päivystyskäynnit, lääkkeet, sivuvaikutukset, itkut, salailun. Olen odottanut lukemattomia tunteja lääkärin aulassa, olen joka kerta pelännyt pahinta. Kun raskaus viimein näytti viikkoja vaikuttaneen lääkkeen myötä olevan poistumassa, matkustin Tukholmaan ja epänormaalin kovat kivut alkoivat. Päivystyksen kautta jouduin sisäisen verenvuodon takia leikkaukseen ja siinä poistettiin veri, toinen munanjohdin ja raskausmuodostuma. Olen edelleen toipumassa, ja minun on vaikea uskoa olevani oikeasti terve kaiken tämän jälkeen. Tällä hetkellä istun autossa, koska olen menossa laivaan joka vie minut taas Tukholmaan, uuteen kotikaupunkiini. Aloitan kaiken alusta toisessa maassa, vihdoinkin terveenä. Mutta kuitenkin täysin muuttuneena ihmisenä. Koen seksuaalisuuteni, fyysisen ja henkisen vointini ja jopa persoonallisuuteni muuttuneen. Olen vielä parantumassa mutta toivottavasti kaiken tämän jälkeen uusi, vahvempi ja viisaampi ihminen.

Toimitus
Toimitus

Huh, aikamoinen kokemus! Kaikkea hyvää sinulle <3 Kevättä kohti!

Suvi K.
Sisunainen

Tää tuli jotenkin osuvaan aikaan. :D http://www.lily.fi/blogit/sisunainen/uusialku

Toimitus
Toimitus

Ihana kirjoitus!

ainomathilda
Johaino

On kyllä aikamoinen #uusialku tiedossa! Lähden parin viikon päästä ekaa kertaa täysin yksin Etelä-Afrikkaan, missä tiedossa uudet kujeet ja uusi afrikka-arki. Tulen varmasti tarvitsemaan pienen hetken sopeutuakseni Johannesburgin sykkeeseen, etenkin kun entuudestaan tuttuja on kaupungissa tällä hetkellä pyöreä nolla. Innolla (ja pienellä jännityksellä) kohti uusia seikkailuja!

http://www.lily.fi/bogit/johaino/south-africa-calling

Toimitus
Toimitus

Tämä onkin kiinnostavaa! Hyvää matkaa, seuraamme sähköisesti mukana :)

myeliini (Ei varmistettu)

Diagnoosi parantumattomasta, invalidisoivasta sairaudesta sai aikaan tapahtumaketjun, joka käänsi päälaelleen koko elämän lisäksi ajatusmaailman - paremmaksi! Tieto sairaudesta sai keskittymään omaan hyvinvointiin, opiskelemaan ahkerammin ja hankkimaan mieluisen ammatin, harrastamaan ja reissaamaan minne ikinä mieli tekee koska "aktiivista" elämää ei ole jäljellä välttämättä yhtä paljon, kuin terveellä ihmisellä. Tajusin, että on tehtävä haluamansa asiat nyt, eikä kohta. Samalla opin ottamaan rennommin ja olemaan stressaamatta pikkuasioista, jotka ennen tuntuivat kaatavan seinät niskaan. Muistan tuon diagnoosin saamispäivän ennen kaikkea siitä, miten masentunut _en_ asiasta ollut. Enkä ole jälkeenpäinkään surrut sitä.

Toimitus
Toimitus

Todella kiinnostavaa! Hieno oivallus.

Innoititte minutkin itkemään näppäimistöni ylle, aloitinkin muutama päivä sitten blogin kertomaan tarinaa huimasta elämänmuutoksestani masennuksen ja tunnelukkojen murtamisen myötä!

Tässä vastaus haasteeseenne, minun uusi alku.

Ihanaa maaliskuuta kaikille <3

 

Toimitus
Toimitus

Kiitos kirjoituksestasi. Ihanaa kevättä!

 

Iidaafel
Iidan matkassa

Rakastuin italialaiseen mieheen ollessani intereilaamassa kesällä 2010. Tapasimme Napolissa ja kyllä silloin ajattelin, että tältä se tuntuu kun rakastuu. Olin tuolloin 17-vuotias ja mies vei sydämeni. Kesä loppui, koitti kotiin paluu. Päätin lähteä takaisin, ei mennyt kauaa kun hän tuli tämän jälkeen Suomeen ja minä taas Italiaan ja tätä jatkui muutamia vuosia. Opin puhumaan italiaa ja elämä oli ihanaa matkustelua ja aina jännitti. Hän muutti vuokseni Suomeen. En osannut ollenkaan sopeutua tilanteeseen, en anatnut tarpeeksi tukea. Hänellä ei ollut ystäviä, hän ei osannut kieltä ja töiden saanti tuntui mahdottomalta. Olin hyvin ahdistunut enkä osannut tehdä mitään, pakenin tilannetta ja mimimalisoin kotona vietetyn yhteisen ajan, joka oli väärin. Hän kertoi saaneensa töitä Englannista ja pyysi, jos voisimme muuttaa sinne. Hän lähti, minä jäin. En halunnut muuttaa mihinkään, luopua muumikupeistani ja tavaroistani. En ollut missään yhteydessä häneen puoleen vuoteen. En tiennyt hänestä mitään. Joulukuussa 2015 kirjoitin hänelle kirjeen ja sain äidiltäni osoitteen. Tammikuussa lähdin Englantiin tapaamaan häntä. Kuukauden aikana olen ollut Englannissa yhteensä kolmesti, ensi viikolla olen menossa taas. Nyt hän kysyi minulta uudelleen, muutanko hänen luokseen, ja tällä kertaa vastasin kyllä. Ilman häntä en vain ole kokonainen, ja päätös ei voisi oikeammalta tuntua! Eli uusi alku.

ainomathilda
Johaino

Ihanaa rohkeutta! Sitä se on ku ollaan eri maista, suunnitelmat ja halut ei aina kohtaa. Rakkaus - ja etenkin etärakkaus - on rankkaa. Kokemusta itellä myös vuodesta ilman rakkaan läsnäoloa, kun molemmat seikkailee eri maissa. Edessä ainakin puoli vuotta lisää etäilyä, ja kuka tietää mitä syksy tuo! Toivottavasti Englantilaiffi onnistuu ja luonnistuu <3

Kao Kao

tällaisia muutoksia täällä http://www.lily.fi/blogit/kao-kao/onnellinen

Vierailija (Ei varmistettu)

Aivan mahtava aihe!

-Isla

http://islakahdenkesken.blogspot.fi/

Kommentoi