Jos pihtaa kehuja, pihtaa muutakin

Toimitus


Tapailin kerran ihmistä, jonka ystäväni oppivat tuntemaan nimellä Emootiopihtari. Nimi oli ansaittu, sillä tyyppi kitsasteli tunteissaan. Tarkemmin: hän ei ilmaissut positiivisia tunteita vaan keskittyi ankeuteen.

Tapailumme aikana minulle ei selvinnyt, mistä asioista hän minussa piti – ei tullut kertaakaan puheeksi. Hän osoitti ja korjasi mielellään virheet, joita minä ja muut teimme puheissamme. Kun yhdessä keskustelussa kerroin murehtineeni teininä reisieni paksuutta, hän oli hetken hiljaa ja totesi sitten: ”No ei ne nyt niin paksut ole.” Kerran hän kutsui minut juhlallisesti kanssaan illalliselle – ja sanoi samaan hengenvetoon, että molemmat tietenkin maksavat omat ateriansa.

Se oli viimeinen niitti. Totta kai molemmat maksavat itse, olemmehan Suomessa: emme ole tottuneet olettamaan, että treffeille kutsuja kustantaa illan. En silti voi sanoa yllättyneeni tyypin tokaisusta. Tuntui johdonmukaiselta, että ihminen, joka pihtaa kauniita sanoja, laskee tarkkaan myös muita hyödykkeitä.

Raha- ja tunnepihiyden yhteys kirkastui minulle vasta kauan sen jälkeen, kun minä ja Emootiopihtari olimme lopettaneet tapailun. Lehtijutussa psykologi avasi analogian osuvasti: Sellainen ihminen, joka ei ole itse saanut elämässään riittävästi kuulla olevansa huippu ystävä, hauska seuranpitäjä, lahjakas oppilas, rakas tytär, kaunis ihminen tai ihana poika ei tuosta noin vain voi jaella kehuja muille. Ensinnäkin voi olla, että hän ei osaa. Sen lisäksi hänellä ei kirjaimellisesti ole varaa kehuihin: häneltä puuttuu kokemus siitä, että hyvät sanat kasvavat korkoa, kun ne panee kiertämään. Sen sijaan on vaara, että saldo menee miinukselle. Kehut tuntuvat tuhlaukselta.

Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Ei euroja eikä kannustavia sanoja. (Samaa aihetta käsitteltiin hiljattain myös täällä.)

Emootiopihtarin käytös lakkasi ärsyttämästä saman tien. Tilalle tuli sääli ja surku. Samalla hetkellä päätin, että minä en pihtaa. Opettelin sanomaan tuhlaillen ääneen ne positiiviset asiat, jotka minulla tulevat ihmisistä mieleen, vaikka siihen saakka se oli tuntunut epäluontevalta ja joskus jopa kiusalliselta.

Lähipiirissäni on niin kuumia tyyppejä, että heidän ulkonäköään oli helppo alkaa kehua. Sittemmin jalostin tapaa niin, että yhtä hiustyyliin, pukeutumiseen tai yleiseen hyvännäköisyyteen liittyvää kehua kohti pyrin kehaisemaan mielellään kahdesti olennaisemmista, persoonaan, toimintaan tai taitoihin liittyvistä asioista: ”Sinun seurassasi tulee aina levollinen olo.” ”Hoiditpa tuonkin tilanteen tyylikkäästi.” ”Olet inspiroivin ihminen, jonka tunnen.”

Päätin soveltaa samaa höveliyden periaatetta myös rahaan. En ole huoleton rahankäyttäjä ja saan suunnattomat kiksit vaikkapa siitä, että onnistun kokkaamaan hyvää ruokaa kengännauhabudjetilla tai saan ostettua viisikymppiä kaavailemaani halvemmat lentoliput. Olen kuitenkin päättänyt, etten ankeuta ystävyyssuhteita laskelmoimalla raha-asioissa esimerkiksi kirjaamalla ylös, että porukan kauppalasku menee sentilleen tasan. Kitsastelen vitosista ja kympeistä vain, jos todella olen peeaa.

Nyrkkisääntöni mukaan tarjoudun hakemaan baarissa kierroksen enkä odota, että iltaa jatketaan niin pitkään, että ostetut tuopit menevät tasan. (Sitä paitsi kaikki tarpeeksi vanhaksi eläneet ja Britanniassa pubissa istuneet tietävät, että tarjotuilla tuopeilla on tapana ajan myötä tasoittua – jollei kaveriporukassa ole tähän tekstiin kimmokkeen antaneen Juliaihmisen kammoamia muiden kuppaajia.)

Ja mitä sitten, jos jäänkin vähän miinukselle? Eurojen tuhlaaminen ystäviin aina silloin kun se on taloudellisesti mahdollista, on kuin panisi rahaa korkeakorkoiselle tilille: sijoitus realisoituu molemminpuolisena hyvänä mielenä ja vahvistuneena luottamuksena.

Sama sato korjataan kauniista sanoista.

 

Lue myös: Pariskunnat, menkää itseenne

 

Kommentit

Laura T.
M O L

Totta joka sana! Tämä oli tosi hyvä, kiitos.

ReettaM
Harharetkiä

Kiitos tästä, oli tosi hyvä muistutus siitä, että täytyy itsekin muistaa kehua sekä tuttuja että tuntemattomia useammin! Liian usein ne positiiviset ajatukset kuitenkin jää vaan pään sisään, eikä niitä muista sanoa ääneen. Koskaan ei ainakaan voi kehua liikaa, jos se tulee sydämestä!

Juliaihminen
Juliaihminen

Ah, ihana, oivaltava ja jopa helpottava kolumni! Palaan tähän mielessäni, kun tulee semmonen fiilis, että kaveri kuppaa mua. Kiitos!

Toimitus
Toimitus

Juu kummasti auttaa hillitsemään ärsytystä, kun miettii, että tyypillä ei ole varaa olla antelias, ihan sama mistä valuutasta on kyse.

mies (Ei varmistettu)

Entä jos reitesi ovat oikeasti paksut, ja mies oikeastaan kehui reisiäsi ottaen huomioon faktat?

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei mies (Ei varmistettu), mistä päättelit, että emootiopihtari on mies?

Näin vältät käyttäytymästä huonosti (Ei varmistettu)

Jos nyt maailman korkein raivorehellisyysmoraali tjsp estää reisien kivoiksi sanomisen, ihan mahdollista olisi vaikka todeta, että teininä sitä murehtii kaikkia ulkonäköasioita, onneksi vanhempana tulee muut ja tärkeämmät murheet. Tai vaikka todeta, että minusta oot ihana/hyvännäköinen ja/tai tykkään sinusta, kuten nyt oletettavasti seurustelukumppanin suhteen asia on. Ei tarvitse sanoa mahdollisista megareisistä mitään!

Nina Enroth

Kehu: Olet paras tuntemani viinietikkasipsikriitikko. Kaipaan niitä kuvia. Sait mut aina päänsisäiselle matkalle pubiin. Rouskis. Cheers!

Toimitus
Toimitus

Kiitos Nina! Mulla on etikkasipseihin liittyvää kunnianhimoa, joka valitettavasti juuri nyt ei kanavoidu mihinkään. Pitäis kehitellä jotain, elämä tuntuu tyhjältä.

miz
miz

Hei! Tämä ei nyt liity mitenkään tuohon postaukseen mutta olisiko mahdollista saada näihin kommentteihin jonkilainen suodatus? Ei ole kiva saada tappokehoituksia blogiin, missä myös haukuttiin ihan kunnianloukkaus asteikoilla jo. Olisi hieno jos tällaisen suodatuksen saisi.

Toimitus
Toimitus

Moi Miz, kiitos kehitysehdotuksesta. Kuulostaa todella kamalilta nuo kommentit, järkyttävää! Saitin keskustelevan ja yleisesti fiksun ilmapiirin takia Lilyssä ei ole tarvinnut olla ennakkosensuuria kommentoinnissa, mutta otamme kaikki tällaiset tapaukset tietysti vakavasti ja otamme ennakkomoderoinnin myös puheeksi kehitystiimissämme.

Lilyssä on mahdollista laittaa postauskohtaisesti kommentointi pois päältä kohdasta Asetukset -> kommentointi käytössä/pois.

Jos saat jatkossa kyseisenkaltaisia kommentteja, laita ruutukaappaus ja sähköpostia tuottajallemme Annalle anna.karhunen(at)a-lehdet.fi niin teemme kaiken voitavamme asian selvittämiseksi teknisillä apukeinoillamme.

miz
miz

Hieno juttu. Toivon mukaan tämä tyyppi älysi nyt lopettaa, mutta hyvä tietää toi jos laittaa uudelleen. Harmi etten ottanut niistä aikaisemmista kommenteista kuvakaauppauksia vaan poistin ne hyvinkin nopeasti.

Toimitus
Toimitus

Hyvin ymmärrettävää, että niistä haluaa vain vikkelästi eroon. Jatka blogiasi rohkeasti samaan malliin! :)

Kommentoi