Kun kehutaan, sano kiitos!

064TD0415_JPG.jpg

 

Keskustelu ystävän/tuttavan/työkaverin kanssa:

Henkilö A: ”Onpas sinulla kiva paita!”

Henkilö B: ”No tämä nyt on vaan tämmöinen…”

 

Käsi ylös, kuinka moni on ollut vastaavassa tilanteessa? Olet päättänyt piristää kanssaeläjää ja kehunut hänen kivannäköistä vaatettaan, mutta kohteliaisuutesi kaikuu kuin kuuroille korville tai vielä pahempaa: olet itse se, joka vähättelee saamaansa kohteliaisuutta. Se, jos mikä, on epäkohteliasta, suoraan sanottuna törkeää.

Huhtikuun Trendissä toimittaja Ilkka Pernu kirjoittaa siitä, miten opetteli kehumaan muita. Suomessa kohteliaisuuksien jakaminen ei edelleenkään ole kansalaistaito. Muiden kehuminen on vaikeaa, mutta vaikeaa tuntuu olevan myös kehujen vastaanottaminen. Mikä siinä on sitten niin hankalaa?

Syyttävää sormea Pernu osoittaa esimerkiksi suomalaisiin sananlaskuihin, jotka ovat muokanneet meistä ujoja hiirulaisia. Meille on opetettu, että vaatimattomuus kaunistaa ja rumat ne vaatteilla koreilee. Säästämme kohteliaisuuksia, koska vain kissa elää kiitoksillaMeitä ei ole opetettu ottamaan toisia ihmisiä huomioon.

No jukopliut sentään, jo on aika oppia: Ainoa oikea tapa ottaa kohteliaisuus vastaan on sanoa kiitos. Ei se ole sen kummempaa.

 

Otetaan siis se keskustelu vielä uudestaan.

Henkilö A: ”Onpas sinulla kiva paita.”

Henkilö B: ”Kiitos!”

 

Kehumiseen liittyen kysymme:

Milloin viimeksi lausuit kohteliasuuden ja kenelle?

 

Lue huhtikuun Trendistä koko juttu ja neuvot, joiden avulla opit paremmaksi kehujaksi.

Kuvitus: Maiju Hukkanen

 

Kommentit (8)
  1. Hei mahtava aihe! Ns. ”pelkän” kiitoksen pelkääminen voi johtua myös siitä, että keskustelu tyrehtyy helposti siihen. Mieluummin laverellaan jotain aiheeseen liittyvää, jotta keskustelulle päästään antamaan lisäainesta.

    Itselle jäi mieleen vähän aikaa sitten, kun Stockmannin myyjä kehui kohteliaita käytöstapojani asiakaspalvelutilanteessa. En itse ole kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota, mutta myyjän mukaan käyttäydyin erityisen kohteliaasti ja hän kehotti minua leveän hymyn kera jatkamaan samaan malliin. Jutusta jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa ja muistutti, että kehua kannattaa – vaikka ihan tuntematonta!

    -Y

  2. Hmm…viime päivinä muistan kehuneeni ainakin työkaverin paitaa, yhden rekkakuskin aurinkolaseja ja luokkakaverin espanjan lausumista. Kaikki kehut on olleet semmoisia spontaaneja lausahduksia, joita en ole sen kummemmin miettinyt, ja takaisin olen saanut ilahtuneen kiitoksen. 🙂

    Koen, että itsekin olen oppinut ottamaan kehut vastaan reippaasti kiittämällä (ja pikaisella aiheen vaihtamisella..), koska koen kehut jotenkin kiusallisena, enkä halua tehdä niistä vielä kiusallisempia tekemällä kehujaakin kiusaantuneeksi vähättelemällä kehua. 😀 Pienestä kiusaantuneisuudesta huolimatta kehuista tulee kyllä jälkeenpäin kiva fiilis, ja ne usein muistaa pitkään.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *