Laki, joka loukkaa ihmisoikeuksia

Toimitus


Caitlyn Jenner Vanity Fairin kannessa, Laverne Cox Orange Is The New Black -tv-sarjan tähtenä, Carmen Carrera matkalla ensimmäiseksi transsukupuoliseksi Victoria’s Secret -enkeliksi. Uusimmassa Trendissä on juttu heistä ja muista transsukupuolisista julkkiksista ja siitä, mitä merkitystä heidän nousullaan viihteen kärkinimien joukkoon on meille kaikille.

Juuri transnaiset ovat viihteen, muodin ja kulttuurin maailmassa nyt näkyvämpiä kuin koskaan aiemmin. Taustalla on entistä sallivampi asenneilmapiiri: yhä useampi ihminen alkaa tajuta, että sukupuoli on muutakin kuin nainen tai mies, ja kapeat sukupuoliodotukset siitä, mitä naisten ja miesten kuuluisi olla, murtuvat.

Asenneilmapiirin muutoksen ansiosta yhä useampi myös tietää, mitä esimerkiksi transsukupuolisuus tarkoittaa (eli sitä, että transsukupuolinen ihminen ei koe hänelle vauvana määriteltyä sukupuolta oikeaksi ja toivoo jatkuvasti olevansa jotain muuta, ja osa myös korjauttaa hormonihoidoin ja leikkauksin kehonsa vastaamaan kokemaansa sukupuolta).

Näin ilmapiirimuutoksesta sanoo Trendin jutussa sukupuolentutkija Leena-Maija Rossi:

”Mitä jos ajaisimme voimakkaammin sukupuolen moninaista näkemistä? Sitä, että pitäisi olla ihan ok, että jotkut haluavat olla superfeminiinisiä, jotkut supermaskuliinisia, jotkut haluavat sekoittaa ominaisuuksia omassa olemisessaan ja jotkut haluavat välttää kaikkia kategorioita?”
 

Uutta lakia pöytään
Asenneilmapiirin muutoksen lisäksi tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä. Ihmiset, joilla on tarve korjata sukupuolensa vastaamaan sitä, minkä kokevat oikeaksi, joutuvat nokikkain Suomen tämänhetkisen translain kanssa, jota sekä ihmisoikeus- että muut kansalaisjärjestöt kritisoivat ihmisoikeuksia loukkaavaksi.

Suomen translaki sitoo sukupuolenkorjauksen juridisen ja lääketieteellisen puolen yhteen. Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin sukupuoltaan korjaavan ihmisen nimi ja sukupuoli voidaan muuttaa väestörekisterissä, hänen on täytynyt saada lääkäriltä diagnoosi transsukupuolisuudestaan.

Ongelmia aiheuttaa se, että lääketieteellinen prosessi on Suomessa pitkä ja työläs. Nopeimmillaan se kestää kaksi vuotta, hitaimmillaan jopa vuosikymmenen. Prosessi alkaa transtutkimuksilla, eli vähintään puoli vuotta, usein vuoden tai kaksi kestävillä raskailla psykiatrisilla tutkimuksilla. Niiden päätteeksi psykiatri päättää, saako ihminen tarvitsemansa transdiagnoosin vai ei – eli onko hänen edes mahdollista saada tarvitsemiaan hormonihoitoja ja leikkauksia.

Samaan aikaan prosessin keskellä elävä transsukupuolinen elää elämäänsä itse kokemansa sukupuolen mukaisesti: moni esimerkiksi pukeutuu sen mukaisesti ja tulee kutsutuksi kokemansa sukupuolen mukaisella nimellä. Ja juuri tässä tullaan ongelmaan, joka koituu juridisen ja lääketieteellisen puolen sitomisesta yhteen: papereihin merkitty sukupuoli laahaa sen perässä, mitä ihminen itse kokee ja miltä hän ulkopuolistenkin silmissä näyttää.

”Jos transsukupuolinen ihminen esimerkiksi matkustaa, eikä passiin merkitty sukupuoli vastaa sitä, miltä hän näyttää, häneltä voidaan tivata, miksi hänellä on toisen ihmisen paperit. Tällaiset tilanteet pakottavat ihmisen tekemään vieraille tiliä asiasta, jonka ei pitäisi muille kuulua”, sanoo Trendin jutussa Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Translaissa on muitakin ongelmia. Sukupuolenkorjaukseen liittyvät lääketieteelliset hoidot voidaan aloittaa jo alaikäisenä, mutta lain mukaan uudet henkkarit voi saada vasta täysi-ikäisenä. Lisäksi nykylaki vaatii, että sukupuoltaan korjaavan on oltava lisääntymiskyvytön – eli hänelle tehdään pakkosterilointi.

”Laki rikkoo transihmisten kehollista koskemattomuutta ja polkee heidän itsemääräämisoikeuttaan”, sanoo jutussa Kerttu Tarjamo.

Siksi Seta on yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa vaatinut, että jatkossa juridinen sukupuoli vahvistettaisiin henkilön omasta ilmoituksesta. Lisäksi laista pitää pyyhkiä transnuorille ongelmia aiheuttava ikärajavaatimus sekä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, jonka muun muassa YK:n kidutuksenvastainen erityisraportoija on vaatinut poistettavaksi.

Lain korjaaminen on transsukupuolisille ihmisoikeusasia ja kaikille ihmisille merkki yhteiskunnasta, joka ei syrji ja ymmärtää erilaisuutta.


Lue lisää aiheesta tammikuun Trendistä. Lilyssä voit lukea transnaisen elämästä Hei, olen Ida Maria! Saanhan olla totta? -blogissa.

Teksti: Laura Kangasluoma
Kuvat: All Over Press

 

Kommentit

Janette
Jos oisin tyttö

Mahtavaa, että Trendissä kirjoitetaan tästä tärkeästä asiasta! Kiitos! 

Toimitus
Toimitus

Kiitos itsellesi! <3

lael (Ei varmistettu)

Heippa toimituksen väki!
Tämä ei liity tähän postaukseen mitenkään, vaan tammikuun trendin tutustumistarjoukseen (1€). Tilasin tutustumisnumeron kaksi viikkoa sitten ja olen kuumeisesti (ja kuumeessa :D) odottanut tuota lehteä tulevaksi. Kauankohan näytenumeron lähettämisessä kestää? En ole tilaaja, mutta silloin tällöin olen ostanut irtonumeroita lehtihyllystä. Nyt en kuitenkaan ole uusinta trendiä viitsinyt ostaa, kun tiedän tammikuun numeron olevan (ehkä?) tulossa.

Toimitus
Toimitus

Heippa lael! Voi miten ikävää, ettei lehti ole saapunut! Laita meiliä (ja yhteystietosi) tuottajallemme Annalle anna.karhunen(at)a-lehdet.fi, niin selvittelemme asiaa heti. Pikaista paranemista! :)

jennajohannasi
Pirtti

Jes, upea kannanotto Trendiltä ja Lilyltä! :)

Toimitus
Toimitus

Kiitos kommentistasi! :)

Kommentoi