Lehtikaalisipsi ei ole herkku vaan keino hallita elämän epävarmuutta

kati.jpg

Tuijotan Instagramissa valokuvaa, jossa on pellillinen uunista tullutta lehtikaalia. Hashtagit ovat #nomnom #ähky #lehtikaalisipsit.

Sipsit my ass. Viimeksi kun tarkistin, sillä, että lehtikaalin paahtaa ja ripottelee päälle suolaa, ei ole mitään tekemistä sipsien kanssa. Vähän sama kuin kutsuisi kukkakaalinmuruista tehtyä lättyä pitsaksi. Ai niin! Internet on täynnä hashtageja #kukkakaalipitsa #delicious.

Nykyään törmää jatkuvasti ruokiin, jotka teeskentelevät olevansa jotain rasvaisempaa, suolaisempaa tai makeampaa kuin ovat. Maistuuko annos paremmalta, jos sillä on harhaanjohtava nimi? Ehkä. Eniten kikkailu kertoo kuitenkin siitä, kuinka paljon ihmisten suhde ruokaan on viime vuosina muuttunut.

 

Ihmiset kokkaavat, käyvät ravintoloissa, puhuvat ruuasta ja ovat kiinnostuneita siihen liittyvistä ilmiöistä enemmän kuin aikaisemmin.

Yhdysvaltalaisen ruokatoimittaja Eve Turowin mukaan ruuasta on tullut digitaalisella aikakaudella erityisen tärkeää, koska istumme suurimman osan valveillaoloajasta ruutujen ääressä ja janoamme sen takia jotain, mikä vetoaa kaikkiin aisteihin ja kokoaa meidät toisten ihmisten kanssa – kirjaimellisesti – saman pöydän ääreen.

Samalla ruuasta on tullut keino osoittaa, että sosiaalista pääomaa löytyy. Ihminen, joka tietää, mistä saa kaupungin parhaan flat whiten, ymmärtää arvostaa artesaaniburritoa ja juo vain viidenkymmenen kilometrin säteellä sijaitsevien pienpanimoiden oluita, kuuluu 2010-luvun sivistyneistöön, joka on yhtä aikaa trendikästä ja tiedostavaa. (Jotkut kutsuvat näitä ihmisiä myös rasittaviksi pätijöiksi.)

 

Se, että ruoka on nyt niin paljon muuta kuin pelkkää ravintoa, avaa myös ihan uusia mahdollisuuksia suhtautua syömiseen pakkomielteisesti ja kontrolloida elämää sen avulla. Samasta syystä paahdettua lehtikaalia on alettu kutsua sipseiksi.

Muutaman vuoden takainen puhe ortoreksiasta – syömishäiriöstä, jossa pyritään syömään mahdollisimman terveellisesti – tuntuu nyt retrolta: enää kyse ei ole siitä, että olisi olemassa jokin yleisesti terveellisenä pidetty tapa syödä. Sen sijaan on kansalaisvelvollisuus löytää oma, yksilöllinen ruokavalio, joka auttaa juuri minua voimaan maksimaalisen hyvin ja ilmaisemaan identiteettiäni. Jatkuva syömisten miettiminen ei ole häiriö vaan tavallista, sosiaalisesti hyväksyttyä toimintaa.

Verkko onkin nykyään täynnä lifestyleblogeja, jotka pinnalta katsottuna pyörivät kokkaamisen ja ”herkullisen elämän” ympärillä, kun niiden aihe oikeasti on kurinalainen elämä. ”Uhhuh, kylläpä vedin taas namia niin että napa rutisee”, ihminen toteaa, kun on syönyt iltapalaksi kulhollisen tyylikkääksi stailattua banaanijääteöä, joka todellisuudessa on jäädytettyä banaanisosetta. Samalle ihmiselle kukkakaalipitsa on syntisen illallisen synonyymi.

Elämä on täydellisessä kontrollissa, kun voi sekä syödä (raaka)kakkua että säästää sen: ajan hengen mukaisesti esiintyä ruokaa arvostavana nautiskelijana mutta samalla vetää kaiken korvikkeena, joka ei lihota, turvota, nosta verenpainetta, heilauta verensokeria, aiheuta näppylöitä tai muutenkaan jätä minkäänlaisia merkkejä eletystä elämästä.

 

En väitä, että kokkaaminen on huonoa ajanvietettä tai että ihmisen ei yhtään kannata miettiä, millainen ruoka itselle sopii. En myöskään väitä, etteikö paahdettu lehtikaali voisi maistua hyvältä.

Lakataanko kuitenkin teeskentelemästä, että lehtikaalilla on jotain tekemistä sipsien kanssa. Se on sekä surullista itsepetosta että loukkaus sipsejä kohtaan.

 

Lue myös: Pariskunnat, menkää itseenne

 

Tilaa Trendin ja Lilyn uutiskirje – parhaat puheenaiheet sähköpostiisi joka toinen viikko. Klik!

 

Kommentit (39)
  1. Huumori on vaikea laji.

    Jyrkkä kyllä sipsikkeelle!

  2. Kyllä!
    On todella huolestuttavaa, että ”niin monen elämän keskiössä on nykyään oma terveys ja oma hyvinvointi”.

    Pitäisi mieluummin keskittyä muihin ja muiden muuttamiseen.
    Jos ihminen panostaa siihen, että on terve, elinvoimainen ja hyvinvoiva, niin sehän tekee tuhoisat seuraukset sekä hänelle, että kaikille ympärillään.

    Hyvinvoiva ihminenhän levittää hyvää väistämättä ympärilleenkin eli muuttaa myös maailmaa parempaan suuntaan valinnoillaan.
    Kaikki elollinen hyötyy tästä.
    Kamalaa!

    Nyr fokus heti muualle. Tämä on sairasta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *