”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä” luki t-paidoissa Diorin muotinäytöksessä – miksi se on ongelma?

7.jpg

Perjantaina Pariisissa esiteltiin Diorin ensimmäinen Maria Grazia Chiurin suunnittelema mallisto. Chiuria ennen yksikään nainen ei ole toiminut Diorin luovana johtajana, joten näytös oli historiallisesti merkittävä.

Miltä Chiurin Dior sitten näytti? Ainakin erittäin Instagram-ystävälliseltä. Vaatteet olivat leikkisiä, ja niissä vilisi Dior-logoja. Logosta yritetään ilmeisesti tehdä yhtä ikoninen (ja hyvin myyvä) tavaramerkki kuin Calvin Klein -logosta, sillä näytöksessä näkyi Kleinin trendikkäitä ysärialkkareita muistuttavia logokoristeltuja alusvaatteita.

Catwalkilla nähtiin myös ”voimaannuttavia” t-paitoja, joihin oli painettu teksti We should all be feminists. Tämä ärsytti minua kahdesta syystä:

 

1. Näytösmallit olivat poikkeuksetta nuoria ja laihoja

Chiuri kertoi Voguelle halunneensa viestiä urheilullisia elementtejä ja herkkää pitsiä yhdistelevillä vaatteilla, ettei ole olemassa vain yhtä tapaa olla nainen. Marssittamalla näytöslavalle vain saman kokoisia ja -näköisiä naisia hän tuli kuitenkin alleviivanneeksi, että Diorille kelpaa vain yksi nainen  ja hän on nuori, laiha ja melkein poikkeuksetta valkoinen (näytöksen 64 mallista muita kuin valkoisia oli vain 12).

Come on! Muotiteollisuutta kritisoidaan jatkuvasti ja syystä kapeasta kauneuskäsityksestä. Miten Diorilta on mennyt ohi, että feministi-t-paita näyttää lähinnä mauttomalta vitsiltä, jos se esitellään näytöksessä, johon on valittu vain superlaihoja, nuoria tyttöjä? Missä olivat itsevarmat aikuiset naiset? Missä vallitsevien kauneusnormien haastaminen? Yksipuolinen mallivalinta oli pettymys, joka jätti t-paidan tekstin ontoksi sloganiksi.

 

2. Tarvitsemme vähemmän feministisiä t-paitoja ja enemmän feministisiä tekoja

Muoti heijastaa sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu – ja koska feminismi on nyt pinnalla, muotimaailma haluaa siitä osasensa. On olemassa suunnittelijoita, joille feminismi on oikeasti tärkeä aate, mutta useimmiten muodin ja feminismin liitto johtuu siitä, että feminismi myy.

Tämä ei välttämättä ole huono asia. H&M:n ja Monkin uudet kampanjat ovat esimerkki siitä, miten feminismillä ratsastetaan hyvällä tavalla: mainoskampanjoihin valitaan oikeasti laaja kirjo erikokoisia ja -ikäisiä malleja.

Diorin tapauksessa t-paidat tuntuivat vain laskelmoidulta nuoremman ostajakunnan kosiskelulta.

Kun Karl Lagerfeld vuonna 2014 järjesti ”feministisen” Chanel-näytöksen, hän sai osakseen paljon kritiikkiä. Näytöksen lopussa mallit leikkivät mielenosoitusta ja marssivat lavalle kantaen kylttejä, joihin oli rustattu latteita iskulauseita (Free freedom, Make fashion not war). Vaikka monessa näytöksen jälkipuinnissa päädyttiin siihen, että kaikki julkisuus feminismille on hyvää julkisuutta, siitä on nyt kaksi vuotta. Enää muotitalot eivät saa minulta pisteitä feminismin huomioimisesta. Nyt on feminististen tekojen aika. Dior on iso muotitalo, joka olisi oikeasti pystynyt ravistelemaan esimerkiksi catwalk-mallien kauneusihanteita valitsemalla näytökseen laajemman kirjon malleja.

Sanotaan, että muoti on nykyään poliittisempaa kuin koskaan. Olisiko siis aika saada aikaan jotain muuta kuin lisää korulauseilla koristeltuja vaatteita?

 

Lily_Byline_Mia.jpg

LUE MYÖS NÄMÄ:Kun Saara Aaltoa ja Sara Forsbergia haukutaan, puolustajat parjaavat haukkujia ihan yhtä ilkeästi – mikä tässä yhtälössä mättää? 
 RASTOJA CATWALKILLA – KULTTUURISTA OMIMISTA VAI EI? 

 

Kuva: All Over Press

Kommentit (9)
  1. Olen miettinyt tätä hirveästi, koska minusta näytös oli huikea ja voimaannuttava. Minusta feminismi ei ole ollenkaan niin pinnalla kuin kirjoitus ja kommentit esittävät, vaan kyllä edelleen pitää miettiä, missä seurassa uskaltaa tunnustautua feministiksi. Nämä feminismillä nyökkäävät kampanjat ovat kuitenkin edelleen aika harvinaisia. Minusta meidän naisten pitäisi ennemmin tukea toisiamme kuin syyttää toisiamme vääränlaisesta feminismistä. Minulle Maria Grazia Chiurin Dior näyttäytyy aidosti feministisenä, kun taas h&m:n kampanja, vaikkakin hieno, herätti vähän sellaisen ”okei, feminismi on nyt muotia”-tunteen. Edelleen seksismiä esiintyy ihan joka paikassa, naiset saavat täsmälleen samasta työstä miehiä huonompaa palkkaa (jopa hammaslääkäreille tarjotaan tässä maassa eri lähtöpalkkaa sukupuolesta riippuen), naisvaltaisille aloille miehiä halutaan innokkaasti, mutta miesvaltaisille aloille eivät naiset kelpaa. Myös miehille ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille aiheutuu ongelmia sukupuolittuneesta kasvatuksesta ja seksismistä. Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä, olemme sitten laihoja, lihavia, nuoria tai vanhoja. Mitä enemmän asia on esillä, sen parempi.

  2. Minusta on sääli, kuinka tällä hetkellä H&M:n tyyppiset ketjut ”myyvät” feminismiä laisinkaan ymmärtämättä itse aatetta omassa politiikassaan. Feminismi on pinnalla ja ”in”, mikä on hyvä juttu, mutta se, että ihmisiä koetetaan rahastaa aatteella ei niinkään. 

    Kun näin ensimäiset feministiset mainokset hurrasin, kunnes liiketalousaivoni potkaisivat oven sisään ja muistutin itseäni eräästä hyvin tärkeästä asiasta: mainokset eivät ole sama asia kuin toiminta tai uudet arvot. Siinä vaiheessa kun hikipajoja ei ole, on varmasti uusia ongelmia. Tällä hetkellä en halua niiden kanssa mitään tekemistä. 

    On hienoa, että on uudenlaisia mainoksia, mutta kuluttajien täytyy silti pysyä valppaina. 

    Mitä malleihin tulee, olivat he laihoja, pyöreitä, soikeita, miehiä, naisia tai mitään siltä väliltä tai linjojen ulkopuolelta – ovat he kauniita. On sääli, että käytämme vain hyvin pientä prosenttia populaatiosta sen korostamiseen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *