Meikitön naama ei ole uroteko

Toimitus

 

Hohhoijaa. Kutakuinkin siinä on reaktioni blogihaasteisiin, joissa kannustetaan naisia jakamaan kuva itsestään ilman meikkiä.

Eiköhän jokainen meistä ole nähnyt joskus meikittömän naisen? Ainakin sen oman naaman peilistä, joka ikinen aamu ja ilta. En keksi arkisempaa näkyä kuin nainen ilman meikkiä. Siksi valokuvat meikittömistä bloggaajista eivät herätä minussa mitään tunteita.

Meikkaan ehkä kerran viikossa, vaikka en todellakaan ole sellainen geeniloton voittaja, jolla on posliini-iho ja luonnostaan vahvat piirteet. Olen vain yksinkertaisesti niin tottunut meikittömään peilikuvaani, että näytän eniten itseltäni ripset ja kulmat vaaleina, iho vähän kirjavana ja kalpeana.

Minulle meikkaamattomuus on yhdentekevä asia, mutta olen huomannut, että monissa se herättää kunnioitusta. Puolitutut ovat todenneet, että olen rohkea ja itsevarma, kun voin lähteä kotoa ilman meikkipohjaa ja ripsaria.

Heistä naamani julistaa, että tässä painelee tasapainoinen nainen, joka ei kelaa, mitä muut ajattelevat. Se ei tietenkään pidä paikkansa. Silti naama nakuna olen monien mielestä ylevä, jopa ritarillinen. Itse tietysti tiedän, että olen vain laiska.

Sinertävät silmänaluset, punottavat silmät, laikukas iho ja laajenneet ihohuokoset nenässä. Naisen naama on yhtä jokapäiväinen ja neutraali näky kuin asfaltti, pihakoivu tai naapurin ovi joka-aamuisella työmatkalla.

Tai kuin miehen naama, joka ikinen päivä ja yö. Niin. Jos meikittömyydestä aletaan jakaa moraalipisteitä, miehet ansaitsevat niistä suurimman osan.

 

Kommentit

Aura
Hyvä yritys

Meikitön naama ei ole ehkä uroteko mutta on kuitenkin pieni poikkeus, senhän takia se ylipäänsä herättää naisilla huomiota, toisin kuin miehillä. Ja minusta on kyllä kiva nähdä enemmän naisten meikittömiä naamoja vaikka blogeissakin, koska se tekee siitä vähitellen vähemmän poikkeusta ja enemmän tavanomaista, ja samalla vähän laajentaa sitä, mikä on "normaalia" - ja antaa ehkä kaikille naisille enemmän mahdollisuuksia olla meikissä tai meikittä ilman, että se on uroteko tai minkään muunkaan sorttinen erityinen teko.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Samaa mieltä. Meikittömän naaman ei todellakaan pitäisi olla mikään uroteko mutta aika monelle se sitä kuitenkin on. Nykyisten kauneuskäsitysten laajentamisessa on aika iso savotta, eikä ole yhdentekevää millaiselle kuvavirralle me päivittäin altistumme: onko siellä naturellia naamaa vaiko meikillä ja photarilla parannettua. Minua esimerkiksi kutkuttaa ajatus sellaisesta naistenlehden numerosta, jonka kaikissa kuvissa olisi ainoastaan meikkaamattomia naisia.

Kosmetiikkateollisuudelle tosin olisi aikamoinen isku jos meikittömästä lookista tulisikin hitti: se bisnes kun perustuu suurelta osin siihen, että naiset ovat jatkuvasti tyytymättömiä omaan ulkonäköönsä.

Travojago
Travojago

Meikkiä tai ei, photoshop does the magic. 

Sitten kun saadaan lehti jossa ei olla siloiteltu meikinkään virheitä filttereillä ja fotaroinnilla ollaan rohkeita. 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Minusta se juttu on juuri se että alkaa miettiä miksi se nyt kuitenkin on "uroteko" ja että sen ei todellakaan pitäisi olla, vaan olisi kiva että se olisi KAIKILLE ihan normaalia. Monille on tosi vaikeaa olla ilman meikkiä kun some ja internet esim, missä niin paljon aikaa käytämme, antaa niin erilaista kuvaa. Kaikki on nähneet itsensä peilistä mutta on eri asia julkaista kuva siitä somessa missä normit ovat muotoutuneet hyvin erilaisiksi verrattuna siihen kun olet kotona.

MeriKuu (Ei varmistettu)

Jollekin se voi olla. Ah. Me epävarmat.
Somemässäily meikittömyydestä on jostain syystä porautunut alitajuntaan, eivätkä kaikki näpyt tunnu niiin haittaavilta tai ärsyttäviltä kuin vuosi sitten, vaan sitä lähtee jopa ihan mielellään kasvotuuletukselle luennolle tms., toisin kuin vuosi sitten.
Ihan on ok buumi on tämä kaiken muun "naturallyn" ohessa.

Mutta hyvin kirjoitettu kannanotto.

imogen (Ei varmistettu)

Meikittä painellaan täälläkin harva se päivä. Laiskuutena minä sen tunnen enkä urhoollisuutena. Surullista tässä on se, että meikittä kulkemista todella pidetään lähes urotekona. Pienet on ongelmat.

Oranssinen

"meikitön naama ei ole ehkä uroteko mutta on kuitenkin pieni poikkeus"

Haloo???

Kuolen nauruun.

En edes harkitse avautumista tästä aiheesta. Tai ehkä vähän. Saa nähdä.

Ilana

Mutta miksi on muka laiskuutta olla ilman meikkiä? Ajatellaanko siis, että kaikkien pitäisi meikata? Ei kai kellään ole mitään velvollisuutta peittää tummia silmänalusia tai punottavia nenänpieliä?

Mä kuljen normaalissa arjessani aina ilman meikkiä, koska teen töitä kotona ja useimpina päivinä käyn edustamassa lähinnä salilla. Meikkaan keskimäärin kerran parissa viikossa. Ja musta se on ihan normaalia. Myönnän kyllä, että meikkaisin varmaan enemmän, jos olisin työssä, jossa pitäisi tavata paljon asiakkaita, tai jos mulla olisi tosi huono iho, mutta ei mulle tulisi mieleenkään pitää itseäni laiskana vain siksi, etten puuteroi nenääni joka päivä.

Nata - White Trash Disease

kyllä mulla meikkaamattomuus on nimenomaan laiskuutta. tykkään naamastani enemmän meikillä, mutta koska mielummin torkutan aamuisin vartin pidempään, niin meikkaaminen jää. meikkaan vain silloin, kun on ylimääräistä aikaa

Nuumi (Ei varmistettu)

Hassua, mietin juuri tänään tuota naisten velvollisuutta meikkaamiseen.

Vuosia sitten, kun lopetin päivittäisen meikkaamisen, olin asiakaspalveluammatissa. Omaksi yllätyksekseni pomolleni meikittömyyteni ei ollutkaan ihan ok ja sain pienen puhuttelun valinnastani.
Meikittömyydestäni olen myös usein saanut kommenttia, että kyllä minäkin, mutta kun olen asiakaspalvelutehtävissä. Asiakaspalveluammateissa olevat miehet eivät kuitenkaan juuri koskaan meikkaa.
Tästä olen vetänyt sellaisen johtopäätöksen, että ainakin tietyissä ammateissa naisilla on, jos ei velollisuus, niin ainakin melkoiset paineet pakkeloida itsensä, jotta heitä olisi mukavampi katsoa (?).

Vierailija (Ei varmistettu)

Huh.

Itse olen työskennellyt asiakaspalvelutehtävissä muutaman vuoden ajan ja meikkaan vain harvoin. En ole koskaan kuullut töissä kommenttia asiasta - en pomolta, en asiakkailta, en työkavereilta. (Ja sivuhuomautuksena: en ole se geeniarpajaisissa voittanut siloposki.) Sen sijaan olen saanut paljon palautetta ystävällisestä palvelusta ja aurinkoisesta hymystä.

Ehkä joillakin työpaikoilla ihon virheettömyydelläkin on merkitystä mutta onneksi toistaiseksi minulle on osunut paikkoja, joissa arvostetaan muita seikkoja.

Nuumi (Ei varmistettu)

Onpa ihana kuulla!
Toivottavasti minulla on liian negatiivinen kuva asiasta.

Jo tutuksi tulleiden somehaasteiden sijaan olisikin tosi virkistävää ja mielenkiintoista, jos naiset uskaltautuisivat meikittä työpaikoilleen/ muihin "edustustehtäviin" ja raportoisivat sitten kokemuksistaan somessa.
Heitänkin tämän haasteen kaikille meikkaaville naisille! :)

sofpof (Ei varmistettu)

Mun muistiin on ikuisiksi ajoiksi jäänyt se, kun pari vuotta sitten asiakaspalvelualan koulutuksessa miespuolinen kouluttaja työpukeutumisasioista kertoessaan tokaisi, että tytöillä tietenkin aina nätti meikki, ei kukaan halua meikitöntä tarjoiliija, mutta ei kuitenkaan mikään sotamaalaus. Excusez-moi, siis miespuolista tarjoilijaa voi kuitenkin katsoa meikittä, mutta auta armias jos NAIStarjoilijalla ei ole MEIKKIÄ?? Koska varmastihan kaikki naiset ilman meikkiä ovat luotaantyöntäviä paiseisia suohirviöitä joita katsellessa kyllä ruokahalukin menee? Eli kyllä, joillekin ihmisille ja joillakin aloilla meikkaamaton nainen on edelleen kaikkea muuta kuin sallittu näky...

sofpof (Ei varmistettu)

Mun muistiin on ikuisiksi ajoiksi jäänyt se, kun pari vuotta sitten asiakaspalvelualan koulutuksessa miespuolinen kouluttaja työpukeutumisasioista kertoessaan tokaisi, että tytöillä tietenkin aina nätti meikki, ei kukaan halua meikitöntä tarjoiliija, mutta ei kuitenkaan mikään sotamaalaus. Excusez-moi, siis miespuolista tarjoilijaa voi kuitenkin katsoa meikittä, mutta auta armias jos NAIStarjoilijalla ei ole MEIKKIÄ?? Koska varmastihan kaikki naiset ilman meikkiä ovat luotaantyöntäviä paiseisia suohirviöitä joita katsellessa kyllä ruokahalukin menee? Eli kyllä, joillekin ihmisille ja joillakin aloilla meikkaamaton nainen on edelleen kaikkea muuta kuin sallittu näky...

lllotta
Appelsiinihetkiä

Ei minunkaan mielestä meikittömässä naamassa mitään ihmeellistä ja rohkeaa ole, mutta silti niitä näkee varsinkin somessa reippaasti vähemmän kuin meikillisiä. Eli jos kuvakisat kannustavat ihmisiä arkinaamojaan paljastamaan pikseleille, se on vaan hyvä juttu. Kun niitä meikittömiä nassuja näkyisi enemmän, ehkä se meikittömyyden ihnettelykin loppuisi. Ja oo naisten lehti ilman meikkiä (ja photoshoppia), loistava ajatus!

Vierailija (Ei varmistettu)

Meikittömyys ei ole minustakaan mikään uroteko. Se on ihan tavallista. Äitini kulki ja yhä kulkee jatkuvasti ilman meikkiä. Kaunis nainen, mutta ei mikään kiiltokuva hänkään. Kai olen vain tottunut siihen että oma naama kelpaa. Teini-iässä meikkasin epävarmuuttani piiloon, mutta jo lukiossa meikit unohtuivat vaivallisuutensa vuoksi. Helpompaa ja mukavampaa ilman. Meikittömyyden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että ei haluaisi pukeutua nätisti tai ei välittäisi ulkonäöstään. Huitelen joka päivä menemään kivoissa mekoissa tai hameissa. Hiuksien suhteen olen myös laiska, mallia pese ja pidä.

Tykkäsin siis kovasti Jennan kirjoituksesta. Veikkaan kyllä, että meikittömät blogipostaukset antavat näkökulmaa ainakin teineille, joten niitä vastaankaan en sinänsä ole. Mutta minuakaan ne eivät henkilökohtaisesti säväytä, enkä lähtisi kehumaan meikitöntä rohkeaksi. Luonnolliseksi tai sieväksi ehkä mieluummin. Ihan tavalliseksi. Meikittömän naaman näyttämisen glorifiointi urotekona sahaa omaan nilkkaan meikittömyyden normalisointia.

Miinai (Ei varmistettu)

Elin elämäni ensimmäiset 23 vuotta ilman meikin pisaraakaan, joten olen tottunut meikittömyyteen enkä pidä sitä rohkeutena. Minulle rohkeampaa oli aloittaa meikkaaminen :) :)

Olen samaa mieltä Jennan kanssa - olen usein miettinyt, miksi miehet eivät koskaan valita, kun eivät saa kuitenkaan ihan samanlaista mahdollisuutta peittelyyn ja korostamiseen. Ainakaan en ole koskaan kuullut yhdenkään miehen tästä puhuvan.

Jane C.

Meikittömyys saattaa olla aikamoinen suoritus, jos itsetuntoa on päässyt nakertamaan vaikkapa akne. Jos toinen on uskaltautunut lähikauppaan ilman meikkiä ja on ylpeä itsestään, niin kuinka moni tuhahtaisi hyvällä omallatunnolla, että "no eihän tossa nyt ole mitään ihmeellistä".

Pro tip: jos tekisit edellämainitulla tavalla - onnittelut! Olet juuri voittanut paskimman ystävän palkinnon!

What else is there?

Mulla taas on niin että tykkään henkilökohtaisesti enemmän naamastani pienellä meikillä kuin kokonaan ilman. Meikkaan saman hyvin kevyen arkimeikin päivästä riippumatta, vaikka olisin vain yksin kotona. Haluan meikkivoidetta naamaan ihan siksi koska ihoni on muuten niin punertava, ja ripsiväriä ripsiin koska sitten näytän virkeämmältä enkä siltä että nousin juuri sängystä. :D

Meikkiä ei juurikaan varmaan muut huomaa mutta mulle se on tärkeä asia. Ihan sama vaikka oliskin jonkun meikkiteollisuuden aikaansaamaa. 

 

Anna____ (Ei varmistettu)

Työni takia en meikkaa oikeastaan kun kerran tai kaksi viikossa, lomalla kuitenkin päivittäin. Meikkaaminen ei ole sinänsä kiellettyä, mutta sen tuntuisi oudolta. Omaan meikittömään naamaan on niin tottunut että meikatut kasvot näyttävät omituisilta, etenkin jos meikkiä tulee laitettua liikaa (siis omissa silmissä liikaa, kukaan muu ei sitä varmaan edes huomaa). Meikkaamattomuus ei kuitenkaan tarkoita sitä etti muuten laittautuisi, hoidan kyllä naamaani ja laitan hiukseni ja hajuvettä joka päivä myös töihin.

En itse kyllä kiinnitä huomioita siihen jos joku on meikitön, sen sijaan huomaan likaiset hiukset tai överimeikin.. Urotekoja kai nekin...

Kylläpä hämmennyin kirjoituksesta ja kommenteista. Itse olen 40+ nainen ja "meikkaan" (=laitan ripsaria) pari kertaa vuodessa. Itse asiassa juuri ajattelin, että taidan lopettaa ne vähätkin "meikkaamiset". Teininä meikkasin joka päivä. Parikymppisena 6/7 päivää viikossa. Kolmikymppisenä enää 2/7 päivää viikossa. Onko se sitten laiskuutta vai mitä? Toisaalta... Toisaalta se on parempaa itsetuntoa. Hyväksyn itseni tällaisena. Pidän itsestäni. Myös mieheni kertoo jos ei päivittäin niin viikottain, että hän pitää minusta mm. juuri sen takia, että olen luonnollinen.

Minulle meikittömyys on luonnollinen tila. Koen itseni varmemmaksi näin. Meikattuna en ole enää "oma itseni". Toivon, että meikittömyyteni ei ole kellekään ongelma. Ei ole tullut mieleenkään, että olisi, paitsi tämän kirjoituksen/kommenttejen jälkeen...

Niin, ja yksi syy meikkauksen vähentämiseen aikoinaan oli se, että koin, että ihoni pysyi paremmassa kunnossa ilman pakkelointia. Nuorempana meikkaukseni käsitti siis muutakin kuin ripsarin :)

Toimitus
Toimitus

Muistan teininä, että tunsin oloni kovin reteäksi, jos "uskalsin" mennä kouluun ilman meikkiä. Nyt aikuisena tunteeseen on vaikea samaistua.

Mutta. Meillä kaikilla on omat herkät kohtamme. Meikkis ei esimerkiksi näyttäydy mielellään yleisillä paikoilla tiukoissa juoksutrikoissa, uimapuvusta puhumattakaan. Ja varmasti monien mielestä alaston tai vähäpukeinen vartalo on yhtä neutraali ja normaali asia kuin minun mielestäni meikitön naama.

 

//Jenna

Halina (Ei varmistettu)

Hyvä teksti!:) itselleni meikkaaminen on poikkeus(juhlat tms) ja arki sujuu sen kummemmin asiaa miettimättä. En tiedä ulkopuolisten mielipiteitä, mutta en ole koskaan saanut erityisiä kommentteja meikittömyydestäni. Paitsi että olen nopeampi lähtee ulos kuin miesystäväni, koska en laittaudu hirveästi:D

Olen ajatellut asian niin, että koska olen töissä, judomatolla, uimahallissa, ulkona, lenkillä, kuntosalilla yms pakosti ilman meikkiä, niin en kyllä jaksa meikata nukkumaan mennessä jos se on ainoa hetki kun ne ehtisi olla valumatta naamassa hih!;)

Minäkään en siis koe tätä olotilaa uroteoksi(välillä ihastelen muiden meikkejä ja toivon että osaisin/ehtisin itsekin välillä panostaa), vaan ihan arkiseksi olotilaksi:)

Halina (Ei varmistettu)

Ps. Uskon että jollekin meikitön naama voi olla oma pieni henkilökohtainen uroteko, kuten minulle oli hevosen selkään nouseminen tai miehen pyytäminen treffeille tai bikinien pukeminen ekaa kertaa rannalle:)!

Sitä väheksymättä siis! Mutta varmasti kaikille olisi tärkeää tunne olevansa kaunis oli meikkiä tai ei:)

NinniA (Ei varmistettu)

Olen asiakaspalvelutyössä ja siltikään en meikkaa ikinä. Koen itseni paljon itsevarmemmaksi ilman meikkiä, silloin kun ei tarvi miettiä rapiseeko ripsarit, onko huulipunaa hampaissa tai jäiköhän meikkivoide vähän laikukkaaksi leukapielestä. Olen niin tottunut meikittömään peilikuvaan, että en tunne oloani yhtään kotoisaksi meikit naamassa. Jos vaikka meikkaan aavistuksen tummat silmänaluset piiloon, näytän omasta mielestäni kamalan epäsuhtaiselta mulkosilmältä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mielestäni meikki on kohteliaisuutta muita kohtaan, vähän niinkuin siistit vaatteet ja puhtaat hiukset. En ikinä kehtaisi mennä töihin (asiakaspalvelu, design-yritys) ilman meikkiä, siinä kuitenkin edustaa itsensä lisäksi myös yritystä. Toisaalta on poikkeuksia, esim. joissain apteekeissa ei edes saa käyttää (näkyvää) meikkiä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Itselleni meikittömyys on nimenomaan ollut uroteko. Kyllä, aluksi vain roskapussinvientireissun pituinen uroteko. Sitten kerran ruokakauppareissun pituinen uroteko 39 asteen kuumeessa. Sitten uimahallikäynnin mittainen. Kaikki nämä vasta sen jälkeen kun viimeisetkin aknen rippeet olivat olleet poissa kehostani jo pitkän aikaa.

Meikkaaminen/meikittömyys on mielestäni aihe, josta humble brag voitaisiin unohtaa kertaheitolla. Jollekulle on uroteko astua ensimmäisen kerran ovesta ulos ilman meikin tuomaa turvaa. Jollekulle toiselle on uroteko astua ensimmäisen kerran ovesta ulos ehostettuna. Sinulla ei ole päätäntävaltaa siihen.

Travojago
Travojago

"Hohhoijakkaa, kutakuinkin siinä reaktioni kun joku kertoo palvelleensa asiakasta englanniksi." 

"Eiköhän jokainen meistä ole lukenut englantia koulussa? "

Puhun englantia päivittäin. Elän kolmikielistä arkea, kotona suomea, töissä englantia muualla espanjaa. Minulla on lukihäiriö joka vaikeuttaa kielten oppimista joten en ole sen geeniloton voittaja jolle vieraat kielet tulevat luonostaan. Silti muutin maahan jonka kieltä en osaa ja otin työtä jossa opetan minulle kolmatta kieltäni eli englantia. 

Persoonallisuuteni sen sijaan on avoin enkä pelkää itseni nolaamista joten en kammoa uuden kielen puhumista. En ymmärrä miksi se antaisi minulle oikeuden väheksyä jonkun toisen saavutusta siitä, että uskalsi neuvoa turisteille reitin kolmosen ratikkaan ENGLANNIKSI. 

En myöskään ymmärrä miksi meikkaamattomuuteni antaisi minulle oikeuden väheksyä jonkun toisen saavutusta siitä, että käy kaupassa ilman meikkiä.  

Kirjoitus on myös hieman irvokas kun ottaa huomioon, että ainoa kuvitus kuvanne on kirjoittajan esittely. 

 

Fairypuke (Ei varmistettu)

Loistavaa sheimaamista! Meikitön nainen on laiska ja tylsä, meikkaaminen kuuluu vain naisille. Todella etuoikeutetusta näkökulmasta kirjoitettu, ei taida olla kokemusta ihosairauksista? Ajattelematonta puhetta vaiko tietoisesti haettu kohua herättävää vastakkainasettelua?

Kommentoi