Meikitön naama ei ole uroteko

jenna_header.png

 

Hohhoijaa. Kutakuinkin siinä on reaktioni blogihaasteisiin, joissa kannustetaan naisia jakamaan kuva itsestään ilman meikkiä.

Eiköhän jokainen meistä ole nähnyt joskus meikittömän naisen? Ainakin sen oman naaman peilistä, joka ikinen aamu ja ilta. En keksi arkisempaa näkyä kuin nainen ilman meikkiä. Siksi valokuvat meikittömistä bloggaajista eivät herätä minussa mitään tunteita.

Meikkaan ehkä kerran viikossa, vaikka en todellakaan ole sellainen geeniloton voittaja, jolla on posliini-iho ja luonnostaan vahvat piirteet. Olen vain yksinkertaisesti niin tottunut meikittömään peilikuvaani, että näytän eniten itseltäni ripset ja kulmat vaaleina, iho vähän kirjavana ja kalpeana.

Minulle meikkaamattomuus on yhdentekevä asia, mutta olen huomannut, että monissa se herättää kunnioitusta. Puolitutut ovat todenneet, että olen rohkea ja itsevarma, kun voin lähteä kotoa ilman meikkipohjaa ja ripsaria.

Heistä naamani julistaa, että tässä painelee tasapainoinen nainen, joka ei kelaa, mitä muut ajattelevat. Se ei tietenkään pidä paikkansa. Silti naama nakuna olen monien mielestä ylevä, jopa ritarillinen. Itse tietysti tiedän, että olen vain laiska.

Sinertävät silmänaluset, punottavat silmät, laikukas iho ja laajenneet ihohuokoset nenässä. Naisen naama on yhtä jokapäiväinen ja neutraali näky kuin asfaltti, pihakoivu tai naapurin ovi joka-aamuisella työmatkalla.

Tai kuin miehen naama, joka ikinen päivä ja yö. Niin. Jos meikittömyydestä aletaan jakaa moraalipisteitä, miehet ansaitsevat niistä suurimman osan.

 

Kommentit (30)
  1. Loistavaa sheimaamista! Meikitön nainen on laiska ja tylsä, meikkaaminen kuuluu vain naisille. Todella etuoikeutetusta näkökulmasta kirjoitettu, ei taida olla kokemusta ihosairauksista? Ajattelematonta puhetta vaiko tietoisesti haettu kohua herättävää vastakkainasettelua?

  2. ”Hohhoijakkaa, kutakuinkin siinä reaktioni kun joku kertoo palvelleensa asiakasta englanniksi.” 

    ”Eiköhän jokainen meistä ole lukenut englantia koulussa? ”

    Puhun englantia päivittäin. Elän kolmikielistä arkea, kotona suomea, töissä englantia muualla espanjaa. Minulla on lukihäiriö joka vaikeuttaa kielten oppimista joten en ole sen geeniloton voittaja jolle vieraat kielet tulevat luonostaan. Silti muutin maahan jonka kieltä en osaa ja otin työtä jossa opetan minulle kolmatta kieltäni eli englantia. 

    Persoonallisuuteni sen sijaan on avoin enkä pelkää itseni nolaamista joten en kammoa uuden kielen puhumista. En ymmärrä miksi se antaisi minulle oikeuden väheksyä jonkun toisen saavutusta siitä, että uskalsi neuvoa turisteille reitin kolmosen ratikkaan ENGLANNIKSI. 

    En myöskään ymmärrä miksi meikkaamattomuuteni antaisi minulle oikeuden väheksyä jonkun toisen saavutusta siitä, että käy kaupassa ilman meikkiä.  

    Kirjoitus on myös hieman irvokas kun ottaa huomioon, että ainoa kuvitus kuvanne on kirjoittajan esittely. 

    [[{”fid”:”823434″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”format”:”media_original”,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:””,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:””},”type”:”media”,”attributes”:{”height”:”507″,”width”:”544″,”class”:”media-element file-media-original”},”link_text”:null}]]

     

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *