Milloin jouluperinteistä voi poiketa?

Toimitus

JOULUKALENTERI


Jouluun liittyy enemmän perinteitä ja odotuksia kuin mihinkään muuhun juhlaan. Tiedättehän: ”Mutta meillä syödään aina rosollia aattoillallisella!” ”Miksi en saanut lahjaksi Juhlapöydän konvehteja, minähän saan niitä joka vuosi?” ”Mummi kyllä pettyy hirveästi, jos et tulekaan hänen luokseen joulupuurolle.”

Mutta entä jos ei tahdo toimia ikiaikaisten jouluperinteiden välikappaleena vaan haluaa viettää pyhiä omalla tavallaan? Milloin on kypsä kutsumaan vanhemmat omaan kotiin aattoillallisvisiitille, ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi joulun työvuoroon, viettämään kaverijoulua ystävän kämpillä, lähtemään yksin ulkomaille tai vaikka katsomaan kumppanin kanssa kahdestaan b-luokan kauhuelokuvia kolme pyhäpäivää putkeen?

Vertaistuen hengessä toivomme kokemuksia jakoon: Miksi ja milloin olette viettäneet omaa joulua vaihtoehtona olleen perinteisen version sijaan? Millaista se oli? Mikä asiassa oli vaikeinta: perheenjäsenen mielen pahoittaminen, ehkäpä, vai se, että joulu ei tuntunut joululta ilman tuttua kaavaa? Entä miten perinnejoulusta voi poiketa mahdollisimman sopuisasti?

Milloin jouluperinteistä voi poiketa?

 

LUE JOULUKALENTERIN AIEMMAT OSAT:

Viisi takuuvarmaa juhlatarjottavaa yllätysvieraille
Miten selvitä joulukuusta, jos vihaa joulua?
Milloin joulukortit pitää lähettää?
Miten näyttää töissä freesiltä, vaikka on krapula?
Miten saa Linnan juhlien katsomisesta kaiken ilon irti?
Mitä joululahjaksi kummilapselle?
Testaa, oletko pikkujouluskeptikko vai glitterjuhlahirmu
Kumman sukulaisten luokse jouluksi?
Mitä joulujuomaa tarjota glögin sijaan?
Miten rikkoa jää pikkujouluissa?

 

Kommentit

Oranssinen
50 shades of a Lady

Purskahdin nauramaan kun luin tuon Rosollin...lapsuudenkodissani rosollia oli aina joulupöydässä - vaikka KUKAAN ei sitä KOSKAAN syönyt, vaan se päätyi biojätteeseen joka vuosi.
Kun joulupäivällinen siirtyi minun kotiini, päätin että nyt riittää. Rosollia ei ole meillä syöty sen jälkeen ja vanhempanikin sen jättivät omista ruokatraditioistaan pois.

Eli minä rikoin perinnejoulun muutettuani takaisin syntymäkaupunkiini omaan kotiin. Ilmoitin yksinkertaisesti, että nyt riittää. Meille saa tulla suku, ystävät ja kylänmiehet, mutta itse en enää aattoa vietä sen enempää omien kuin puolison vanhempien luona.
Siihen loppui myös siihen astinen järkyttävä stressaaminen joulun siivouksista, lahjoista, ruoista ja ihan kaikesta, mikä oli "kuulunut" joulunodotukseen lapsuudesta asti (koska äitini nyt vain on sellainen).

Hassuinta oli se, että kukaan ei kuollut, loukkaantunut sydänveriään myöten, eikä kenenkään joulu ole mennyt pilalle siksi, että asioita alettiinkin tehdä toisin.

Toimitus
Toimitus

Olisi mahtavaa lukea joku tutkimus siitä, paljonko joulunajan biojätteestä syntyy juurikin noin: ruoista, jotka tehdään tavan vuoksi vaikkei kukaan niitä syö.

Aloimme seurustella kuukautta ennen joulua, joten ensimmäinen joulu vietettiin omien vanhempiemme luona. Seuraavina vuosina olemme viettäneet sitä yhdessä vuorojouluin. Isäni ei ole suuri joulufani, joten 2013 ja tänä vuonna he ovat lähteneet ulkomaille ja me olemme viettäneet kahdestaan joulua.

Ensimmäinen yhteinen jouluaatto sujui oikein mukavasti, mutta huonojen kieltäytymistaitojeni takia päädyimme eräiden sukulaisteni luokse joulupäivänä, ruoka loppui lupauksista huolimatta kesken ja jouduimme vielä jäämään yöksi, kun meidät hieman epäreilusti ylipuhuttiin (mummoa ei saa vaivata niin myöhään ajamaan ja setäkin jo kaljatölkin avasi...). Tänä jouluna siis tarkoituksena välttää mihinkään lähtemistä (ilman autoa ei pysty vaikuttamaan kotiinpääsyn aikatauluihin) ja nauttia itsetehdystä jouluruoasta, yhdessäolosta ja rauhallisesta tunnelmasta.Illasta saattaa ystäväpariskunta tulla viiniä nauttimaan ja iltaa istumaan, mutta se on mukavaa. :)

Meillä ei siis minkään sortin loukkaantumisia ole tapahtunut (paitsi omalta osaltani :D) ja olemme molemmat nauttineet siitä, että ollaan saatu kahdestaan luoda omia jouluperinteitä ja toimia omien aikataulujemme ja makumieltymystemme mukaisesti. Meillä ei siis tehdä mitään "velvollisuusruokia" vaan olemme ottaneet molempien perheiden perinteistä parhaat palat ja lisänneet niihin vielä omia juttujamme. :)

CougarWoman
CougarWoman

Meillä on (Ykkösmiehen kanssa) aina ollut omannäköinen joulu. Niistä jouluperinteistä ja sukuloinneista irti pääseminen on yksinkertaista: avaa suunsa ja ilmoittaa, että me vietetään nyt omanlaista joulua ja luodaan tästä lähtien omat perinteet; ja että mukaan mahtuu se kuka haluaa. 

 

Toimitus
Toimitus

Itse huomasin, että pelkäsin just tuota mielensäpahoittamista etukäteen kamalasti, kun kerroin pari vuotta sitten äidilleni, että lähden New Yorkiin jouluksi. Eikä siinä sitten lopulta käynyt kuinkaan, äiti ymmärsi ihan hyvin, miksi halusin lähteä, kun vain selitin asian. -Laura-

Suvi K.
Sisunainen

Meillä vietettiin joulu täsmälleen samalla kaavalla noin 15 vuotta, joskin välillä oli vaihtuvia sukuaisia kylässä. Sitten mun vanhemmat eros. Eka joulu sen jälkeen oli aika kaamea, mutta sen jälkeen juttu on lähtenyt luistamaan jopa entistä toimivammin, kun ei ole pystynyt eikä näinollen myöskään ole ollut pakko tehdä kaikkea samalla tavalla. Mm. ruokalista ja joulunviettopaikka/ vieraslista on kokenut kaikenlaisia muutoksia sen jälkeen vuosien varrella.

Nykysin on kivempi suunnitella joulua, kun kysymys ei ole "muistetaanko kaikki" vaan "mitähän sitä tänä vuonna tekisi". :)

Toimitus
Toimitus

Hear, hear! :)

mirvaannamaria
mirvaannamarian

Ensimmäinen joulu ikinä, kun vietetään se palmujen alla. Eikä muuten tunnu yhtään joululta, vaikka on kuuset ja kaikki olleet jo pari viikkoa. Odotan silti jo ensi vuotta kun ollaan taas kotona.

Huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea kun viettää joulua jo etukäteen isovanhempien ja äidin kanssa <3 Ensi vuonna sitten kutsun heidät kaikki meille. Mulle joulu on joulu vain kotona perheen kanssa. 

nansk

Olen viettänyt kaksi joulua ulkomailla, toisen Dubaissa ja toisen Australiassa. Kummallakaan kerralla ei ole ollut perhe mukana, paitsi serkku jonka kanssa ollaan oltu reissussa. Lähtisin välittömästi tänäkin vuonna, jos vaan olisi rahaa :D En ole suuri joulun fani, joten pois pääseminen on ihanaa. Dubaissa otettiin päivällä aurinkoa ja risteiltiin aattoiltana Dubai Creekissa ja Ausseissa juhlittiin baarissa ja biitsillä koko aattopäivä, niin kuin siellä on ilmeisesti tapana. Parhaita jouluja ikinä. Toisaalta on ihan kiva olla vaihteeksi Suomessa perheen kanssa, mutta ensi jouluksi voisin lähteä taas pois.

Merenwen
Destination Maryland

Ulkomaille muutto tuo väkisinkin muutosta jouluun (ja koko muuhunkin elämään). Muutin USA:han pari päivää yli vuosi sitten eli juuri ennen joulua. Tämä vuosi tuntuu tosin ensimmäiseltä joululta poissa Suomesta kun viime vuonna tein jouluostokset Suomessa, kävin joulunavajaisissa ja joulutorilla, join glögiä... Enää en vietä joulua vanhempieni luona, en mummolassa tai kummisetäni luona. Ne perinteet ovat nyt muistoja vain. Toki miehen kanssa tullaan käymään Suomessa, mutta matkalistalle tuskin tulee montaa joulua ihan jo matkustamisen kalliin hinnan vuoksi ja koska täällä ei helpolla saa lomia mitkä riittäisivät Suomilomaan. Ikävä on kotiin ja äidin joulupöytään (ja ylipäänsä ikävä suomalaista joulua) ja varmasti käy rankemmaksi sitten kun on lapsia. Mutta elämä muuttuu ja tulee uusia perinteitä, joita nyt luon ensimmäistä kertaa aviomiehen kanssa (häät pidettiin viime tammikuussa) ja myöhemmin elämässä luodaan sitten omia perinteitä lasten kanssa :)

jennajohannasi
Pirtti

Minun jouluperinteeni oli monta vuotta haalia töihin pyhien ajaksi tuplavuoroja ja kieriskellä sitten myöhemmin rahassa. Perinne muuttui, koska nyt olen rakastunut hölmö, ja tahdon ällösöpöstellä tämän joulun (ja tulevat) yhteisessä tönössämme. Eli perinteistä voi poiketa, kun rakkaus menee rahan edelle!

Mariajulia (Ei varmistettu)

Niinpä niin. Tämän kysymyksen äärellä ollaan painiskeltu jo pari vuotta. Itse haluaisin alkaa muodostaa omia perinteitä, mutta jotenkin se tuntuu olevan sallittua vasta sitten kun on omia lapsia.
Vanhempani ovat eronneet ja äiti asuu yksin, joten kyllä siitä tulisi todella huono omatunto jättää hänet viettämään yksin joulua. Asumme siis eri paikkakunnilla.
Voisihan äidin toki pyytää viettämään joulua meille, mutta en tiedä jaksanko kuunnella valitusta siitä, että ei kyllä tunnu yhtään joululta, kun ei ole laatikoita tai sitä hemmetin rosollia. :D

annn (Ei varmistettu)

Se on jotenkin kummallista. Se perinne. Kaikkina muina vuoden päivinä se on suhteellisen vapaavalintaista ja yhdentekevää missä oleskelet ja kenen kanssa ja mitä teet,

mutta JOULUAATTONA KLO 17-22 sijaintisi ja seurasi on äärimmäisen tärkeää valita huolella ja sen tulee heijastella sitä kuinka tärkeitä ja läheisiä seurassasi olevat ihmiset sinulle ovat ja kuinka paljon heitä arvostat!!!!1

Vakavasti, ymmärrän kyllä hyvin perinteiden merkityksen. Varsinkin lapselle on tärkeää että asiat ovat kuin ennenkin. Itse olen viettänyt 33:sta joulustani 31 samalla tavalla. Aattona aterialle mummon luo, sukulaisten kanssa, ruokaa, joulupukki, paketit, illalla kotiin/äidin luokse, lisää paketteja ja suklaata. Enää ei huvittaisi.

Pari kertaa olen edellisen poikaystävän kanssa viettänyt joulun toisin, ensimmäisen kerran noin 25-vuotiaana.

Jo useampana vuonna tämä "kaikki tehdään aina samalla tavalla" -kaava on alkanut tökkiä, tuntua joltain roolipeliltä. Jotain variaatiota on hieman jo aiempina vuosina keksitty, mutta nyt ajattelin tehdä jotain muuta. Illalla myöhään menen kyllä äidin luokse perinteisesti, mutta aattona päivällä olen yksin ja teen jotain mitä ikinä huvittaakaan. Ehkä nautiskelen juustoja viinin kera, ulkoilen ja tunnelmoin kynttilän valossa. Saa nähdä mitä keksin!

Kommentoi