Miten nauttia seksistä, jos inhoaa kroppaansa?

Toimitus

Milla Vaahteran, 35, seksielämä parani, kun hän opetteli puhumaan kehostaan kauniimmin. Näin hän kertoo Trendin Seksi-numerossa:
 

”Olen kokoa 46, enkä sovi perinteiseen länsimaiseen kauneusihanteeseen: kropassani on selluliittia, makkaroita ja löysyyttä. Olen aina ollut ylpeä ja itsevarma nainen. Pukeudun rohkeasti ja tykkään huomiosta. Teini-iässä aloin kuitenkin hävetä kroppaani, kun rintoihini ja pyllyyni ilmaantui kurveja. Aloin kuulla ulkonäöstäni mitätöivää puhetta. ’Voisit olla vähän pienempi’, tokaisi rakastajani. Näpäytin heti takaisin, eikä asiasta enää puhuttu, mutta jossain vaiheessa ryhdyin itsekin haukkumaan itseäni. Pyöräillessä vihasin näyteikkunoista kuvastuvia vatsamakkaroitani, peiliin katsoessa näin virheeni.

Se oli seksuaalisuuteni kannalta huono juttu. Kuten monet muut naiset, minäkin kiihotun silloin, kun tunnen itseni kuumaksi, ja orgasmin saan ollessani rentoutunut. Mutta miten voi rentoutua, jos on täynnä itseinhoa? Noina aikoina saatoin ajatella seksin aikana, että apua, nyt tyttö- tai poikaystäväni näkee minut tästä kamalasta kulmasta! Olin silti todella kiinnostunut seksistä ja pokailin ahkerasti. Miellyttämisenhalussani en kuitenkaan osannut aina sanoittaa sitä, mitä itse sängyssä kaipasin.

Aloin nauttia kunnolla kehostani vasta, kun lopetin sellaisten bloggaajien seuraamisen, joiden ulkonäköön en pysty samastumaan. Ryhdyin seuraamaan kurvinsa ylpeinä kantavia tyyppejä, kuten amerikkalaisia Nadia Aboulhosnia ja Gabi Freshiä. Opettelin myös tietoisesti puhuttelemaan itseäni nätimmin. Kun housut eivät mahtuneet vaatekaupassa päälleni, sanoin itselleni, että ’hei beibi, kuumalta näyttää silti’.

Lakkasin hakemasta seksikumppaneiltani hyväksyntää. Kiinnitin enemmän huomiota siihen, minkälaisista asioista itse lämpenen sängyssä ja missä omat rajani kulkevat – sen sijaan, että olisin keskittynyt ajattelemaan vain kumppanini nautintoa. Opettelin olemaan passiivisen kohteen sijasta rohkea toimija. Ei kaikki muuttunut silmänräpäyksessä, mutta kun vähitellen uskalsin omistaa seksuaalisuuteni, aloin nauttia seksistä ihan uudella tavalla.

Minua on auttanut myös sen ymmärtäminen, että fat shaming, lihavuushäpäisy, on hyvin syvällä kulttuurissamme. Kaikenlaiset naiset oppivat pienestä pitäen vihaamaan itseään, ja häpeää ylläpidetään, jotta riittämättömyyspäissämme ostaisimme voiteita, vaatteita, salijäsenyyksiä ja kauneusleikkauksia. Jopa yli 80-vuotias mummoni kritisoi kroppaansa!

XL-mimmit eivät siis ole ainoita, joiden pitää oppia rakastamaan itseään. Ihan kaikkien pitää. Omasta kehosta nauttiminen ei edellytä unelmakondista vaan häpeästä puhumista ja sen voittamista.

Itse olen käsitellyt seksuaalisuuttani myös taiteen avulla. Olen ollut valokuvaajien alastonmallina ja kuvannut itsestäni valokuvasarjan seksuaalisuutta ja pornografiaa käsittelevään taidejulkaisu Rivoon. Kuvissa annoin selluliitin näkyä. Ihmiset ovat vain iloisia, kun joku näyttää sen, mitä kaikki itsessään häpeävät.”
 

Teksti: Venla Pystynen
Kuva: Konsta Leppänen
Tyyli: Suvi Poutiainen
Meikki: Keiku Borgström
Kampaus: Meron Laine
Vaatteet: Jakku ja hame, Marina Rinaldi. Toppi, MEJ.

 

Sytyttikö? Lue myös nämä mahtavat jutut:

Merete Mazzarella, 71: ”Seksistä tulee paljon parempaa iän myötä”

Maria Veitola: ”Harrastan nyt elämäni parasta seksiä”

Löydetty! Varmin tapa nauttia seksistä enemmän

Testissä: Parhaat seksilelut

 

Kommentit

mystery
Vision One

Mulla on tähän vaan sellainen mielipide, että epätervettä kroppaa ei pitäisi kenenkään ihannoida. Ääripäät eivät siis ole hyväksi kenellekään, ei sairaalloisen laiha tai 20 kg liian lihava kroppa. Vaikka ne kauniilta näyttäisikin, ei ole hyvä asia jos yli- tai alipainoa aletaan ihan liiallisesti palvomaan. Vaikka fat shaming on väärin, ei ylipainon pitäisi myöskään olla kenellekään tavoiteltava olotila. 

Nella
Nellancholia

Kummallista jotenkin, että vain tämä saattaa jäädä käteen jollekin koko tekstistä. Eihän tässä puhuttu ihannepainosta tai tietyn vartalotyypin 'palvonnasta' ollenkaan, vaan siitä, että positiivinen suhtautuminen omaan kehoon auttaa pääsemään kosketuksiin oman seksuaalisuuden kanssa - oli sitten minkä kokoinen tahansa. 

mystery
Vision One

Ei tämä ollut se mikä mulle jäi käteen koko tekstistä, vaan ajatus joka huutaa mulla kokoajan takaraivossa tälläisiä tekstejä lukiessa. Että tottakai omaa kroppaa pitää rakastaa, mutta samalla pitäis muistaa se terveellisyyspuoli, mikä kropalle on ihan oikeasti hyväksi. Pahoittelen jos tää kuulosti ihan super negatiiviselta ajatusmaailmalta sun korviin.

 

Miisukka
Ripaus äitiyttä

Nellaa komppaan tässä ja lisään vielä senkin, että niin kauan kun ei pysty hyväksymään omaa peilikuvaansa, on se muutoksen tekeminenkin usein ylitsepääsemättömän vaikeaa. Armollisuus omaa itseä kohtaan on se, mikä auttaa ylipainoisia ja miksei alipainoisiakin pääsemään siihen terveempään elämään kiinni.

Emilia M

Mysteryltä on kyllä nyt mennyt tämän tekstin pointti viuhuen ohi. Kuten Nella sanoi, siinä EI puhuttu ylipainosta minään "tavoiteltavana" asiana, siinä puhuttiin itsensä hyväksymisestä ja rakastamisesta ja sen vaikutuksesta omaan olotilaan ja seksuaalisuuteen.

Ylipaino on aivan toinen keskustelunaihe. Itseinho sitä paitsi ei todellakaan ole mikään hyvä lähtötilanne laihduttamiselle.

mystery
Vision One

Mun tarkoitus ei missään vaiheessa ollutkaan referoida juuri tätä tekstiä :) vaan puhua asiasta mikä mulle tulee aina tän tyyppisistä jutuista mieleen.  Ilmeisesti netissä ei saa keskustella sillä tavalla miten normaalielämässä saa. 

Heidiqm (Ei varmistettu)

Ihana teksti. Haluaisin myös sanoa, että painoindeksin mukaan ylipainoinen voi elää kyllä aivan terveellistä elämää ja liikkua. Itse olen painoindeksin mukaan vaihtelevasti ali- ja normaalipainoinen ja tiedostan eläväni epäterveellisesti. Minulta löytyy myös selluliittia ja oman kehon rakastaminen ei ole ollut itsestäänselvyys ikinä.

Mammona (Ei varmistettu)

Joka ikiseen ylipainoa edes etäisesti käsittelevään juttuun ilmestyy aina joku ilmoittamaan, että epätervettä painoa ei pitäisi ihannoida. En ymmärrä miten nämä jutut kääntyvät joidenkin mielessä aina ihannoimiseksi?
Tiesitkö muugdn, että on täysin mahdollista, jopa suht tavallista elää koko aikuisikänsä +20 kiloa ylipainoisena, liikkua säännöllisesti ja elää täysin terveenä?

Kommentoi