Näin levität #verkkorauhaa, osa 3: Älä vastaa vihaan vihalla

Toimitus


Seuraa päivän #verkkorauhaa-teko: kerro, miten vastaat verkkovihaan tai kenen tapaa vastata siihen ihailet.

Verkkovihaan vastaaminen vihalla ainoastaan lietsoo vihapuhetta viljeleviä. Sen sijaan yksi hyvä tapa reagoida vihapostiin on julkaista se. Vihaviestin herättämä ahdistus ja häpeä usein helpottaa, kun tajuaa, kuinka moni on kohdannut samaa.

Jos siis saat vihapostia, julkaise siitä ruutukaappaus blogissasi tai some-kanavissasi tai jaa se ystävän kanssa tai sellaisessa verkkoyhteisössä, jossa tunnet olosi kotoisaksi, esimerkiksi Lilyssä ja Naisasialiitto Unionin kanavissa. Julkaiseminen tekee vihan ja sen laajuuden kaikille näkyväksi ja kannustaa myös muita sitä kohdanneita kertomaan kokemuksistaan ja antamaan tukeaan,

Viestit voi paitsi julkaista, myös tehdä niiden avulla hyvää: esimerkiksi amerikkalainen musliminainen Susan Carland lahjoittaa dollarin hyväntekeväisyyteen joka kerta, kun saa vihaviestin Twitterissä.

Viestejä ei myöskään ole pakko ottaa vastaan, vaan esimerkiksi oman blogin kommentoinnin voi sulkea kokonaan tai sitä voi rajoittaa. Törkyviestien lähettäjien kanssa ei tarvitse keskustella, ei omassa blogissa eikä lukemasi blogin kommenttikentässä. 

Keskusteluyhteyden tyrehdyttämistä kannattaa myös Melissa Mäntylä, jonka Muistiin panot -blogin kattoteema on naisten seksuaalinen vapaus. Aihepiirinsä vuoksi Mäntylä kertoo saavansa verkossa suoranaisten vihaviestien sijaan enemmän törkypalautetta: paljon ehdotteluja ja kutsuja panemaan. Hiljattain Mäntylä kuitenkin sai osakseen poikkeuksellisen vihatulvan, kun törkysivusto MV-lehdessä kirjoitettiin hänestä. Mäntylä kannattaa monisuhteisuutta, ja tekstissä se liitettiin Suomen tämänhetkiseen turvapaikanhakijatilanteeseen.

”Olen sen verran herkkä tyyppi, etten lukenut tekstin perässä olleita kommentteja ollenkaan”, Mäntylä kertoo.

Ylipäätään Mäntylä ei lue saamiaan törky- ja vihaviestejä, eikä vastaa niihin tai blogiinsa tuleviin törkykommentteihin. Sen sijaan hän arkistoi ne: siirtää meilit avaamatta arkistokansioon ja ottaa muista kuin meilitse tulleista viesteistä ruutukaappaukset. 

”Ymmärrän, että niiden säilyttäminen voi tuntua ahdistavalta, mutta se on oman turvallisuuden kannalta hyvä. Vastaaminen on turhaa, sillä tiedän, että esimerkiksi monet omaa blogiani lukevat miehet kiihottuvat siitä tiedosta, että heidän viestinsä on luettu, vaikka vastaisinkin vain, että ’kiitos ei, jätä minut rauhaan’. Vastaus on vain vettä myllyyn.”

Mäntylä toteaa, että vaikka miten toistellaan Suomen tasa-arvoasioiden olevan paremmalla tolalla kuin monissa muissa maissa, jostain se kertoo, että verkossa paskapalautetta lähetetään herkemmin naisille kuin miehille ‒ ja silloin, kun ei keksitä mitään sanottavaa itse tekstistä, keskitytään kirjoittajan ulkonäköön.

”Itsekin saan kuulla ihan tasaisin väliajoin olevani ruma ja läski huora, jota kukaan ei halua panna. Tuollaisista viesteistä huolimatta kaikkein eniten saan kuitenkin positiivista palautetta. Olen myös huomannut, että negatiivista palautetta saan ainoastaan netissä. Jos joku tulee kaupungilla pysäyttämään, kasvotusten palaute on aina positiivista. Kannustankin kaikkia kehumaan verkkovihaa kohtaavia tyyppejä, sekä verkossa kaikkien nähden että privaatisti.”
 

OSALLISTU SIIS SINÄKIN:

Päivän #verkkorauhaa-tekona postaa Instagram-, Facebook- tai Twitter-tilillesi alla oleva kuva ja kerro, miten itse vastaat verkkovihaan tai kenen tapaa vastata siihen ihailet. Haasta myös kolme kaveriasi mukaan. Lisää kuvaan hashtag #verkkorauhaa ja tägää mukaan @trendimag.

 

Kommentoi