Nollatoleranssi naisvihalle: Tule mukaan #verkkorauhaa-kampanjaan

Liian moni on joutunut viime aikoina erityisen kiivaan verkkovihan kohteeksi. Mekin Lilyn ja Trendin toimituksessa kirjoitimme perjantaina naisiin kohdistuvasta verkkovihasta ja totesimme, että sen pysäyttämiseen tarvitaan meitä kaikkia.

Siksi aloitamme tänään naisvihan vastaisen #verkkorauhaa-kampanjan, johon haastamme mukaan juuri sinut. Ohjeet kampanjaan osallistumiseen löytyvät jutun lopusta.
 

”Vitun feministipelle” – miksi juuri naiset?
Nettiviha kohdistuu sekä naisiin että miehiin, mutta siinä missä miehiä tyydytään nimittelemään, naiset kokevat sen lisäksi paljon julmempaa kohtelua: seksuaalista häirintää ja stalkkaamista. Naisia kiusataan verkossa nimenomaan sukupuolensa takia.

Tutkimuksen mukaan brittiläiset Twitter-käyttäjät kirjoittivat viime vuonna yhden kuukauden aikana twiitteihinsä 131 000 kertaa sanaa ”slut” tai ”whore”. Ylilauta-foorumilla keskustellaan siitä, kuka on Suomen suurin huora. Maailmankuulu viulisti Mia Matsumiya perusti Instagram-tilin @perv_magnet ja jakoi törkeimmät saamansa viestit kymmenen vuoden ajalta.

Vaikka naisvihaa ei olisi kokenut itse, moni on varmasti miettinyt, uskaltaako jakaa selfieitä tai linkata feministisen jutun, kun vastauksena voi olla sähköpostilaatikollinen kullikuvia – tai jotain vielä pahempaa. Kun esimerkiksi amerikkalaiskanadalainen Anita Sarkeesian perusti YouTube-kanavan pelialan naisvihasta, hän sai tuhansia tappouhkauksia ja hänen järjestämäänsä tilaisuuteen uhattiin hyökätä.
 

Miksi juuri nyt?
Naisviha on kytenyt internetissä sen alkuajoista lähtien, mutta nyt sosiaalinen media on tehnyt siitä näkyvää. ”Ei niin vihaiseksi feministiksi” julistautunut Saara Huttunen on kirjoittanut blogia noin neljä vuotta Uuden Suomen sivuilla. Hänet on toistuvasti uhattu raiskata ja tappaa kirjoitustensa takia.

”Siinä missä ennen piti mennä vähän hämärämmille saiteille nähdäkseen räikeää naisvihaa, nyt sitä on Facebook, Twitter, blogien kommentit ja uutisten kommentit täynnä. Nykyään näkee paljon enemmän aggressiivista haukkumista ihmisten omalla nimellä ja kuvalla”, Huttunen sanoo.

Naisvihan kohteeksi joutuvat erityisen helposti ne, jotka puoltavat verkossa tasa-arvoa tai maahanmuuttoa. Oman asemansa menettämistä pelkäävät miehet ajautuvat silloin verkkoon purkamaan pelkojaan, toteaa populistista retoriikkaa ja netin vihapuhetta tutkiva Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta. Naisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa ovat lisääntyneet, ja sekös raivostuttaa niin muutosvastarintaisia rivikansalaista kuin vallanpitäjiäkin.

”Asenneilmapiiri on muuttunut sellaiseksi, että poliitikotkin voivat sanoa verkossa suvaitsemattomuuksia ilman seurauksia”, Saresma sanoo.
 

Kuka voi korjata?
Nyt on aika tehdä viha näkyväksi ja reagoida siihen – yhdessä. Niin tutkijat kuin vihapuheen kohteeksi joutuneet ovat yhtä mieltä siitä, että verkkoon tarvitaan joukkovoimaa.

”Sen kuonan, jota naisten päälle tällä hetkellä valutetaan, pitää olla koko yhteiskunnan ongelma, ei yksilötason mielensäpahoittamista. Minun, tai kenenkään muun naisen, ei pidä joutua häpeämään viestejä ja häpeämään itseään, koska siitähän noissa kuvissa ja viesteissä on kyse – vallankäytöstä ja alistamisesta”, sanoo Anttila-postauksen kirjoittanut bloggaaja Emmi Nuorgam.

Lilyn käyttäjät ovat yhdessä luoneet toisia kannustavan ja lämpimän yhteishengen. Se on netissä jo aika poikkeuksellinen saavutus. Nyt on aika levittää samaa ilmapiiriä kaikkialle ja hiljentää naisiin kohdistuva vihapuhe.

TOIMI NÄIN

Pidä muiden puolia

– Älä vaikene. Törkeiden viestien tarkoitus on nimenomaan hiljentää vastapuoli. Jos viestien saaja ei itse uskalla reagoida, tee sinä niin. Törkeyksien kohteeksi joutuvat erityisesti nuoret, alle 24-vuotiaat naiset. Siksi on tärkeää pitää heidän puoliaan.

– Lähetä kannustavia ja kiittäviä viestejä ketjuun, jonka aloittajaa vastaan on hyökätty. Osoitat siten tukea aloittajalle ja vihapuheen kirjoittajat huomaavat, että he jäävät alakynteen.

– Jos kommentointi on jo suljettu, lähesty postauksen kirjoittajaa esimerkiksi Twitterissä tai sähköpostitse ja kiitä häntä kirjoituksesta.

– Kehu netissä vihanpuheen kohteeksi joutuneita toimittajia ja poliitikkoja, jotka ovat toimineet mielestäsi esimerkillisesti. Törkytulvan keskellä kannustava viesti luo uskoa, että he eivät ole yksin.

– Älä lähde koskaan mukaan vihapuheeseen, edes nimettömänä.
”Törkeimmät ja sovinistisimmat omalla nimellä laitetut kommentit ovat tulleet miehiltä, mutta olen saanut muutaman tosi ikävän kommentin toisilta naisiltakin. Ne sattuvat enemmän, koska jotenkin ajattelen, että ollaan samassa veneessä. Että ajan naisten asiaa ja he syystä tai toisesta liittoutuvat häiriköivien naisvihaajien kanssa minua vastaan”, sanoo bloggaaja Saara Huttunen.
 

Pidä itsesi puolia

– Sulje kommentointi, jos vihaviestien lukeminen tuntuu pahalta. Anita Sarkeesian sekä esimerkiksi bloggaajat Emmi Nuorgam ja Lilyssä Ruskeat tytöt -blogia kirjoittava Koko Hubara ovat rajoittaneet kommentointia.
”En koskaan vastaa mihinkään asiattomiin kommentteihin esimerkiksi Facebookissa, vaan poistan ne saman tien. Niihin vastailu ei ole itsepuolustusta, vaan väkivaltaiseen kohteluun suostumista. Poistan ne myös siksi, ettei kukaan ulkopuolinen lähtisi niihin vastailemaan”, sanoo Hubara.

– Tuo vihaviestit julkisiksi. Häpeän tunne helpottaa, kun tajuat, kuinka moni on kohdannut samaa. Lähetä ruutukaappaus vain parhaalle ystävälle, jos et halua postata sitä vaikka Twitteriin tai Facebook-seinälle. Vertaistukea saa myös verkon naisyhteistöiltä, kuten Lilystä ja Naisasialiitto Unionin kanavista.

– Älä vastaa vihaan vihalla. Törkyviestien lähettäjien kanssa ei tarvitse keskustella. Esimerkiksi amerikkalainen musliminainen Susan Carland lahjoittaa sen sijaan dollarin hyväntekeväisyyteen joka kerta, kun hän saa vihaviestin Twitterissä. 

– Ilmianna häiriköt. Facebookissa ja Twitterissä voi blokata käyttäjiä ja ilmiantaa loukkaavaa sisältöä. Monilla keskustelufoorumeilla voi tehdä samoin. Voit myös lähettää viestin suoraan foorumin ylläpitäjälle.

– Jos ilmianto ei riitä, ota viesteistä ruutukaappaukset ja kerro tapauksesta nettipoliisille. Kun riittävän moni tekee asiasta ilmoituksen, poliisi osaa reagoida tilanteeseen nopeasti. Poliisin tägääminen esimerkiksi Twitter-ketjuun ei välttämättä auta, sillä nettipoliisi ei päivystä verkossa. Kaikkein vakavimmissa tapauksissa eli vihapuheen tai turvallisuuteen kohdistuvan laittoman uhkauksen osalta kyseeseen tulee rikosilmoituksen tekeminen.

– Jos sinulla on voimia, voit myös ottaa yhteyttä vihapuheen kirjoittajaan. Avoin keskustelu saattaa saada vastapuolen tajuamaan, miten pahasti hänen kirjoituksensa ovat satuttaneet.
 

OSALLISTU SOMESSA

Osallistu Lilyn #verkkorauhaa-kampanjaan kertomalla, että et hyväksy vihapuhetta verkossa. Postaa Instagram-, Facebook- tai Twitter-tilillesi jompikumpi alla olevista kuvista. Haasta myös mukaan kolme kaveriasi. Lisää kuvaan hashtag #verkkorauhaa ja tägää mukaan @trendimag.
 

Teksti: Ida Valpas

Juttua varten on haastateltu myös taloussosiologian professori Pekka Räsästä Turun yliopistosta, nettipoliisin töistä virkavapaalla olevaa Jutta Antikaista ja Naisasialiitto unionin puheenjohtaja Katju Aroa.