Osallistu Trendin jutun tekoon: Kuinka kauan olet ollut ilman seksiä?

Toimitus

Olemme tekemässä Trendiin juttua seksittömyydestä. Siitä, kun ei saa seksiä, vaikka haluaisi. Osallistu jutun tekoon kertomalla oma kokemuksesi asiasta. Voit kertoa esimerkiksi, mistä seksittömyys sinun tapauksessasi johtuu, miltä se tuntuu ja mitä kaipaat, kun kaipaat seksiä. Lisääthän kommenttiin ikäsi.

Haemme juttuun naisten kokemuksia. Kommentteja voidaan käyttää jutussa nimimerkillä. Jos haluat osallistua, kerro:

Kuinka kauan olet pisimmillään ollut ilman seksiä, ja millaisia tunteita tilanne herätti tai herättää?

Kommentit

CougarWoman
CougarWoman

Varmaan ylläri, että vastaan tähän. :P

Avioseksiä on ollut viimeksi...en edes muista, mutta viime vuoden puolella kuitenkin. Miltä se tuntuu - noh, siltä että olen epäonnistunut niin naisena kuin vaimonakin. Ei varmaan ole tehokkaampaa itsetunnon litistäjää kuin se, ettei (edes) oma mies halua sinua naisena, näe sinua seksuaalisena olentona.

Onneksi on tuo ihana rakastaja, muuten olisin varmaan tällä hetkellä aika synkässä suossa ja syvällä siellä.   

lionlady89 (Ei varmistettu)

Taukoo on ollu, eka tauko kesti sen vajaat 25 vuotta… harrastin siis eka kertaa (ja viimeks) seksiä puoli vuotta sitte, eikä se ollu mitenkää huikee kokemus. omasta tahdostani, mutta tyypin kanssa, johon pari viikkoa sen jälkeen menetin luottamukse ja ei olla sen jälkee nähty nii ns. vähän heikko jälkimaku jäi … sitä ennen ja sen jälkeen oli jotain ohimeneviä juttuja, mutta siis niissä ei oo ollu (varsinaista) seksiä, ja varsinki sen jälkeen totesin et mielummin ootan pysyvämpää kuin tartun johonki ohimenevää..

ai miltä se tuntuu? pari viikkoo sit näin unta, että mua pidettiin sylissä. se tuntu ihan sairaan hyvältä. aamulla herätessä oli aika yksinäinen olo, voitte vaan kuvitella. se tyyppi siinä unessa oli joku söpö kasvo yhdeltä reissulta kymmenen(!) vuoden takaa, olin just kattonu kuvia sieltä..

eka kerta vei ihan tosi paljon paineita pois, se on jollain tavalla aika typerää, mutta ilmeisesti mun kohdalla vaati sen, että voin nyt suhtautuu koko asiaa jotenki rauhallisemmi. se teki seksistä helpommi puhuttavaa ja inhimillisempää. on vaan taas aika helppoo rakentaa uusii mielikuvii ku tulee taukoo. a jotenki sit yrittää aina muistaa jos/kun uus tyyppi tulee kohdalle, että antais itelle ja toiselle mahdollisuuden, et alota uudelta pöydältä, et liikaa on helppo vaatii ja kasvattaa odotuksii jotenki iha epäluonnollisiks….

et parhaimpii kokemuksii on ollu ihan sellane läheisyys, et joku pitää kädestä kiinni tai muuten silittää niskaa tms. sytyn ihan sikahelposti, ja aika usein se sit hävettääki ku tulee sellanen säälittävä olo, et tuntuu että syttyy liian helposti..

mut ihan hyvä fiilis mulla on silti nyt, ku on olo, että ei oo sillain estoja, ettei pystyis ollenkaa, mutta sit samalla haluaa kunnioittaa toista, kuka se sit ikinä onkaa, ja enite itteää, et saa pyytää, saada, antaa ja kieltäytyä ja tarjota toiselle samat mahdollisuudet..et vaikka kroppa pyytäis, mut jos mieli ja sydän ei oo valmiit niin saa kuunnella niitäki varsinki ku on huomannu et jos ei kuuntele niin sit on helppo syyttää ittee, mikä on iha turhaa kyl seki.. mut et saa antaa itelle aikaa..

joo, et tällane stoori.. and it goes on..

kotipiika (Ei varmistettu)

Olen naimisissa ja ollut ilman seksiä yli vuoden. Itse asiassa olen ollut viimeiset kuusi tai seitsemän vuotta lähestulkoon selibaatissa, sillä seksikertoja on ollut ehkä noin 1-5 kertaa vuodessa ennen tätä pisintä taukoa. Kyse ei ole omasta valinnastani, vaikka myönnän, että lapsiperheen arki ja työkiireet ovat vieneet isoimmat halut mennessään. Taustalla on kuitenkin avioliittoni alamäki, molemminpuolinen tylsistyminen ja kunnioituksen puute. Mitä pidemmäksi tauko venyy, sitä vaikeampi asiaa on ottaa enää puheeksi, saati ryhtyä sanoista tekoihin. Seksin puute ahdistaa ja turhauttaa, se tekee ärtyisäksi ja vihaiseksikin. Se syö myös itsetuntoa ja laittaa minut epäilemään omaa naiseuttani.
Kaipaan ajoittain seksiä todella paljon ja näen siitä unia ainakin tietyssä vaiheessa hormonikiertoa. Näin keväällä hormonit alkavat hyrrätä todella kovilla kierroksilla, joten seksi tulee ajatuksiin tämän tästä. Ikävöin seksissä fyysistä nautintoa, mutta myös sitä kokonaisvaltaista hyvän olon tunnetta, läheisyyttä, itsensä tuntemista halutuksi ja rakastetuksi, naisellista oloa.

hmpv (Ei varmistettu)

Parisuhteessa pisin aika ilman seksiä oli reilu 3kk, kun olin syksyn ulkomailla ja poikaystävä jäi kotosuomeen. Se aika oli ihan luonnollista olla ilman seksiä, koska enhän voisi pettää poikaystävääni. Toki tuon syksyn ajan tiuhaan tahtiin viestiteltiin asiasta ja sen vierestä, mutta kolmeen kuukauteen kukaan ei koskenut minua Silleen...

Ennen tätä kyseistä parisuhdetta olin ihan tarkoituksella puoli vuotta selibaatissa. Aikaisemmassa "suhteessa" (en oikein tiedä mitä se oli) minua oli satutettu pahoin ja olin ihan totaalisen kyllästynyt koko miessukupolveen... Silloin seksittä oleminen oli ennemminkin voimauttavaa!

Ja noh. Minun ensimmäinen kertani, eli kun menetin neitsyyteni. Olin harrastamatta seksiä sen jälkeen kolme vuotta. Jotenkin ensimmäisestä kerrasta ei vaan jäänyt hyvät fiilikset ja seksin harrastaminen ei tutunut silloin oikealta. Olin oikeasti ihan kakara henkisesti vielä silloin.

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Eka kerran jälkeen aina vaan saman miehen kanssa (reilu 6 vuotta) ja pisin tauko hmmmmm. Se mitä ollaan oltu pisimpään erossa, 3 viikkoa? Ei kun joo, just ennen synnytystä + sen jälkeen jotain 3-4 viikkoa, noin kuukausi. Siis yhteensä ennen pari viikkoa ja toiset jälkeen.

Ei valittamista :)

A. Arokivi

Nykyisessä parisuhteessani ei ole valittamista. Seksiä harrastetaan edelleen kolme vuotta myöhemmin kolmesta viiteen kertaa viikossa, pisin aika ilman seksiä meistä riippuen on rehellisesti tässä suhteessa taitaa olla miehen loppukoeviikko viime kesänä ja tottakai ne ajat kun olen ollut suomessa käymässä, muttei siinä paljoa seksiä kerkeä ajattelemaan kun juoksee paikasta toiseen.

Elämä on juuri nyt kiireistä ja jokseenkin uuvuttavaakin, mutta olemme istuneet pöydän ääreen ja sopineet raivaavamme meille kahdelle aikaa vaikka sitten kaiken muun kustannuksella.Telkkari lävähtää kiinni useampana iltana kymmeneltä ja yhteisen ajan ykköstavoite on olla läsnä ja tehdä asioita yhdessä. Sen olen huomannut olevan suurin liekin ylläpitäjä, että pyrkii ensimmäisenä läsnäoloon ja sellaiseen tietynlaiseen connectioniin.

Mulle olla läsnä ihmisenä on elinarvoisen tärkeää, olen itse suuri ja vahva persoona. Jos toinen ei ole samalla aaltopituudella läsnä ja siinä, nopeasti ainoat talon vibat on se mitkä minä heitän esiin ja jokainen elää tasan sen mukaan. Meillä on tosin hyvin samanlaiset arvot ja prioriteetit, toisille seksi ei tule paalupaikalla, mutta meille hyvä seksi on enemmänkin kaiken parisuhteeseen laitetun ajan ja vaivan hedelmä.

Jutellaan paljon, tehdään asioita yhdessä. Olemme sen verran nuoria, tai mies on, ettei lapsia ole eikä tule vielä vuosiin joten voimme itsekkäästi käyttää kaiken liikenevän ajan vain meihin. Mieheni on mielestäni edelleen myös fyysisesti todella puoleensavetävä. Katselen edelleen miehen kauniita kasvonpiirteitä ja jäänsinisiä silmiä pitkäänkin omasta sohvakulmauksestani ja miehen tuoksu on jotain ihan tajutonta. Miten kukaan voi tuoksua niin ihanalta?

Edellinen suhde olikin sitten oma lukunsa. Olimme viisi vuotta parisuhteessa, kaksi niin epäsopivaa ihmistä kuin olla ja voi. Olisi helpompi laskea kerrat jolloin mitään fyysistä kontiaktia oli. Parisuhde oli vanha unohdettu koira, joka vain pyöri jaloissa joka olikin loppujen lopuksi väärä rotuvalinta, kokovalinta ja luonnevalinta. Ensin loppui kommunikaatio, sitten seksi ja loppu luisui omalla painollaan tyhjiöön kuin bambi jäällä. Joskus viiden vuoden jälkeen tapasin nykyisen avomieheni, tajusin meistä tulleen todella hyviä ystäviä ja repäisin. Lentolippu printteristä ja KLM:ällä kohti uusia seikkailuja. Mutta tästä oppineena olen vaalinut tätä suhdetta ja huoltanut sitä, kuin kallisarvoisinta omaisuuttani.

xx (Ei varmistettu)

Minä en ole saanut seksiä ikinä. Tai olisin ehkä saanut joltain känniääliöiltä baarissa jos olisin halunnut, mutta irtosuhteet ei kiinnosta. Turvallisen läheisyyteen perustuvan pari- tai seksisuhteen luominen taas tuntuu ylivoimaisen vaikealta; en edes tiedä mistä aloittaa. Seksittömyys ei yleensä ottaen häiritse minua, mutta välillä tulee ulkopuolinen olo kavereiden parisuhdejuttuja kuunnellessa. Välillä myös pelkään, että jään loppuiäkseni yksin, mutta toisaalta tunnen myös minua vanhempia sinkkunaisia, jotka vaikuttavat ihan onnellisilta ja parisuhteessa olevia joilla ei mene kovin hyvin.

Uuh (Ei varmistettu)

Lasketaanpa. 8,5 kuukautta Tuntuu aika jäätävältä. Olen elellyt tässä muutaman vuoden sinkkuna ja seksiä on ollut ennen tätä kuivaa kautta ihan kivasti. En vierasta yhden illan juttuja. Nyt vain elämäni on sellaista että en saa seuraa baariin enkä tapaa muutakaan kautta potentiaalisia kumppaneita. Olen kokeillut nettideittailua, mutta en ole tavannut sitä kautta ketään, jonka kanssa intressit kohtaisivat. Olen kai vähän nirso. Tuntuu että netissä on lähinnä nörttimiehiä, enkä kestä sellaisia. Haluan runollisen rakastajan, en mitään matemaatikkoa!

Seksittömyys tuntuu itsetunnon laskemisena (tulee myös katsottua paljon pornoa, jonka naisille en pärjää ulkonäkövertailussa) ja monina seksiunina. Surullisinta tässä on tietysti se, että en edes kaipaa parisuhdetta, ihan pelkkä seksi riittäisi. En vaan tiedä, miten sitä voisi saada. (Ja joo, suhtaudun seksiin ehkä lähinnä nykyään tavallista parempana masturbaationa, vuosien sinkkuus on vieraannuttanut rakastelusta, jossa oikeasti kohdataan toinen...Uskon, että siihenkin vielä päästään, kunhan elämäntilanteeni muuttuu taas sosiaalisemmaksi.)

Beautiful1

Tällä hetkellä tähän parisuhteen osa-alueeseen vaikuttaa se, että aloitin syksyllä opiskelut toisella paikkakunnalla. Välimatkaa on vain 2,5 h junalla, mutta ei sitä silti tule joka viikonloppu lähdettyä käymään vaikka kaipaisikin - kosketusta.

Parisuhteessa pisin aika on tainnut olla 1,5kk juuri opiskelun takia.

..sinkkuna joitain kuukausia, silloinkaan en kuitenkaan harrastanut ns. yhden illan juttuja vaan saattoi olla jonkin aikaa esim. sellainen friends- with- benefits -meininki ;D

elinakoo (Ei varmistettu)

Pisin aika ilman seksiä on ollut noin 8 kuukautta (jollei lasketa ekan kerran jälkeistä aikaa, jolloin taukoa kesti melkein kaksi vuotta). Olen ollut pari vuotta sinkkuna, eivätkä yhden illan jutut sovi minulle. Pari kertaa seksiä on tullut harrastettua ennestään tuttujen tyyppien kanssa, mutta muuten on ollut todella hiljaista. Baarista seksiä ei tee edes mieli hakea. Seksi on parasta silloin, jos voi luottaa toiseen. Yhdessä illassa luottamusta on vaikea synnyttää. Toisaalta viime aikoina olen alkanut ajatella, että olenko liian nirso. Pitäisikö antaa uusille ihmisille mahdollisuus, vaikka mies ei heti saisikaan minua syttymään? Koko talvena minulla ei ole ollut yhtään seksiä ja tästä myös kaverini huomauttelevat: "sun pitää löytää joku mies!". Se ärsyttää. Hieman naiivisti odotan kevättä ja kesää, silloin "on pakko" tapahtua jotain. En välttämättä niinkään kaipaa pelkkää seksiä kuin säpinää, ihastumisen tunnetta ja läheisyyttä.

salainen (Ei varmistettu)

Koko elinikäni eli tällä hetkellä 22 vuotta, mutta oikeasti haluttanut on varmaan noin 4-5 vuotta. Baarisäätöjä on ollut, mutta vielä en ole ainakaan lähtenyt kenenkään mukaan iltaa jatkamaan. Periaatteessa haluisin ekan kerran tapahtuvan jonkun kanssa, josta oikeasti välitän, mutta läheisyydenkaipuu alkaa olla jo niin suuri, että saatan joskus vielä "sortua" yhden illan juttuun. En sinänsä ole ollenkaan yhden illan juttuja vastaan, mutta neitsyyden menettäminen tuntemattoman kanssa kännissä saattaisi olla aika epämiellyttävä kokemus. Tai sit ei.

Seksiä näkyy ja siitä puhutaan nykyään kaikkialla, ja välillä tulee aika ulkopuolinen olo. Tän ikäisiä neitsyitä pidetään outoina, eikä se yhtään helpota omaa fiilistä. Pahinta seksittömyydessä on etenkin laskuhumalassa iskevät itsesäälimasennuskohtaukset ja ihanista unista herääminen...

Hannushka

Pisin jaksomme ilman on tainnut olla noin 4kk, silloin kun mieheni oli Englannissa töissä. Miehelleni se oli yhtä tuskaa, täytyisihän hänen saada 'purkaa lastinsa' tasaisin väliajoin :D Minulle tauko ei sinänsä ollut ongelma, mulla kun on näitä endoja ja muita, valitettavasti seksi harvoin vain TUNTUU hyvältä, useinmiten se on suhteellisen kivuliasta. Tämä ei siis missään nimessä johdu miehestäni, vaikka huonoina aikoinamme hänelle niin väitin... Eli mulle se oli vähän niinku 'rentoutumistauko' kun ei ole kukaan siinä kiehnäämässä :D Vaikkakin, minusta on niin maan ihana tietää että edelleen, kahdentoista vuoden yhdessäolon jälkeen hän haluaa olla siinä kiehnäämässä <3

Kivuliaisuudesta huolimatta yleensä puuhailemme ainakin sen kerran viikossa, koska se kivun tunne kyllä häviää kun tietää mitä mielihyvää se miehelleni antaa, ja muutenkin kun pääsee vähän 'vauhtiin' :D

Minusta avioliitossa on tärkeää pitää yllä sitä seksiäkin, vaikkakaan ei aina juuri tekisi mieli. Samanlailla kuin olen paukuttanut siitä että ihmisen pitää pitää itsestänsä huolta senkin jälkeen kun on puolisonsa rengastanut, parisuhteelle ja seksille on vaan löydettävä aikaa, perheestä huolimatta. Pihtaus aiheuttaa (melkeinpä aina) vääjäämättä sen että lopulta jompikumpi osapuoli lähtee vieraisiin. Meidät on vain luotu sekstaamaan, edes silloin tällöin... En missään nimessä tarkoita että jättämisen pelossa pitäisi haarojaan levitellä, mutta minusta se on osa molemminpuolista kunnioitusta, ja monesti sekin 'ei-nyt-tee-mieli' väistyy hyvinkin pian kun pääsee vauhtiin ;)

Nyymi Nyyminen (Ei varmistettu)

Sinkkuna pisin tauko oli vuoden verran, ja se ajoittui yhden kamalan one night standin ja nykyisen parisuhteen välille.

Tässä suhteessa pisin aika on 8kk ja veikkaan, että tästä kuopasta ei enää nousta ainakaan yhdessä. Päivä päivältä suhde tuntuu kuolleemmalta. Olen katkera, hämmentynyt ja surullinen. Miksi mies ei enää halua minua? Olenko liian ruma, lihava, muuten vaan kamala vai onko hänellä joku toinen jolta hän saa seksiä? Onko suhteemme huonossa jamassa koska meillä ei enää ole seksiä, vai eikö meillä enää ole seksiä koska suhteemme on huonossa jamassa? Kaverit nostelevat kulmakarvojaan kun kuulevat tästä, en edes uskalla kertoa koko totuutta joten annan heidän uskoa että kuiva kausi on jo päättynyt sen jälkeen kun kaksi kuukautta sitten asia viimeksi tuli puheeksi.

Miehen kanssa puhutaan välillä lapsista ja silloin tekisi mieli itkeä, että etkö sä helvetti tajua ettei me voida saada lapsia jos ei harrasteta seksiä. Että mä en vittu ainakaan mihinkään muumimukileikkeihin lähde normaalissa parisuhteessa.

8kk on niin pitkä aika, että aiheen ottaminen puheeksi on hankalampaa joka päivä. Tavallaan jopa toivon että mies olisi pettänyt minua, saisin ainakin syyn tälle kaikelle. En ole mitenkään erityisen seksuaalinen ihminen, ja pärjäisin varmasti kyllä ilmankin vielä pidempään (olenhan pärjännyt ennenkin) mutta tämä asia on ainakin minun puolestani kalvanut suhteen niin loppuun etten tiedä, pystyykö tätä edes sillä seksillä enää pelastamaan.

Uuden elämän arvoitus

Parhaillaan eletään hiljaista aikaa. Syykin on varsin selvä: synnytys, vauva, valvominen. Nyt soppaan on lisätty hormonikierukka, jonka sain vajaa kolme kuukautta sitten, ja siitä aiheutuva tiputteluvuoto on kestänyt tähän päivään saakka. Synnytyksen jälkeen yhdyntää on ollut kolme kertaa, muuta pelehtimistä sen lisäksi kaksi (muistaakseni). Sehän tekee jo kerran kuussa! :D

Noh. Tämä kuuluu asiaan, ja vaikka seksi nyt olisikin mahdollista ja haluakin siihen on, niin tiputteluvuoto estää sen tehokkaasti. Toisaalta, vuoto ei ole jatkuvaa, mutta miehen runsaat poissaolot, kova vauvavuoden aiheuttama väsymys ja muutenkin rajut muutokset kehossa ja identiteesissä synnytyksen jälkeen aiheuttavat haluttomuutta. Niin pahalta kuin se tuntuu, en välillä voi sietää mieheltäni seksisävytteistä kosketusta. Nautin kyllä mieheni kosketuksesta, mutta minua ei innosta mikään seksiin liittyvä. Ei edes itsetyydytys. Imetykselläkin on oma, varsin iso, osansa tässä...

Tiedän, että seksielämämme normalisoituminen vaatii vain ja ainoastaan aikaa, eikä tilanteessamme ole edes mitään kummallista. Jostain niitä paineita silti kerää itselleen ja usein saa itsensä kiinni miettimässä, miksi seksiä ei ole ja mikä minussa on vikana. Osaisipa vain antaakin sen ajan itselleen, minkä tällä hetkellä tarvitsee. Kuuluisa "vika ei ole miehessäni vain minussa", mutta totta se on. Ja harmittaahan se. Miehenikin puolesta, vaikka ihmeen kärsivällinen ja ymmärtäväinen hän on.

25v. (Ei varmistettu)

Pisin aika ilman on ollut reilut kaksi kuukautta, puolison ollessa työkomennuksella ulkomailla. Vaikka alkuun ajatus vuodesta ilman kauhistutti, niin kaipasin kuitenkin läheisyyttä ja toisen kainaloa huomattavasti enemmän kuin muita ruumiinosia... Oli hurjaa huomata kuinka vuosia yhdessäolon jälkeenkin perhoset lentelivät vatsassa, joka kerta kun odotti lentokentällä toista erossaolon jälkeen kotiin lomailemaan. Ilman oleminen tuntui yllättävän ei-pahalta, koska se ei johtunut omasta viehättävyydestä tai haluttavuudesta, vaan ainoastaan välillä olevista kilometreistä.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kuusi viikkoa ja ihan tämän onnellisen avioliiton aikana. Mutta minkäs teet, kun itse haluan aina kesäisin lähteä viikkokausiksi Suomeen ja mies taas haluaa jäädä kotiin Yhdysvaltoihin. Mutta tuntuisi kyllä typerältä olla reissaamatta vain sen takia, ettei saa säännöllisesti seksiä. Miettikää nyt, kertoa sitten vanhana mummona katkerana kiikkustuolissa, että kyllä minäkin olisin silloin nuorena matkustellut, mutta kun piti panna.

Beautiful1

Juuri näin..seksi ei saa olla tekosyy vaan enemmänkin ehkä tapa elää ;D jos ymmärrät mitä tarkoitan. Minulla ja parhaalla ystävälläni on tapana kesäisin tehdä reissu yhdessä. Ja tästä olemme pitäneet kiinni, vaikka molemmilla on nykyään kumppani. Mielestäni se tuo sitten siihen yhdessäoloon vaan enemmän merkitystä, oi sitä kotiinpalun riemua :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Harrastin viimeksi seksiä suurin piirtein vuosi sitten, kun tapailin yhtä miestä. Enemmän kuin panemista kaipaan sitä että tulisin nähdyksi naisena ja että tietäisin että joku haluaa minua. Olen omasta mielestäni kivannäköinen ja muutenkin skarppi 35-vuotias nainen, ja tiedän että saisin seksiseuraa baarista, jos ottaisin sen tavoitteeksi enkä vaatisi seksiseuralaiselta ylimaallista sielujen sympatiaa. Tähän asti känniseksi ventovieraan kanssa on tuonut enemmän pahaa mieltä kuin nautintoa. Se seuraava aamu, jaiiiks! Ja selvin päin en vain päädy tilanteisiin, jotka johtavat seksiin.

Mies (Ei varmistettu)

7 vuotta. Koska olen komea, mies.

Satumaah
Satumaailmassa

Viitisen vuotta on pisin aika. Se alkoi ihan omasta halusta, kun alkoi kyllästyttää kaikki yhden illan säädöt, joita sääti puolituttujen kanssa, joita oli sitten nolo nähdä ja joihin kuitenkin väkisin törmäsi. Jossain vaiheessa sen vaan sitten unohti. Seksi ei vaan ollut osa elämää, eikä sitä osannut kaivata. Tuosta on jo jotain 10 vuotta aikaa, mutta muistaakseni selibaatti päättyi, kun ihastuin isommin ihmiseen, jolloin intiimisuhdekin tulee taas ajankohtaiseksi. Mutta koska elän edelleen sinkkuna, selibaattia tulee usein vietettyä montakin kuukautta putkeen. Ei oikein näin 33-vuotiaana nuo yhden illan säädöt nappaa ja vakituisen seksikumppanin löytämiseen vaaditaan se, että tunnen ko. henkilön ja näin ollen luotan häneen ainakin jonkin verran. Ja se taas vaatisi tutustumisen vaivan... Hankalaksi menee. Helpompi olla ilman.

Nainen 29v. (Ei varmistettu)

Pisimmillään olen ollut ilman seksiä 2,5 vuotta. Olin tuolloin 25-vuotias. Erosin pitkäaikaisesta kumppanistani ja olin pitkään murtunut, en edes jaksanut ajatella miehiä. Lisäksi eron jälkeen päätin, etten halua yhden illan juttuja. Olin saanut niistä jo parikymppisenä tarpeekseni. Ajatus seksin harrastamisesta henkilön kanssa ketä en tuntisi, vaikutti ällöttävältä.

Kun lopulta olisin ollut valmis uuteen mieheen, ei sitä sopivaa kumppania löytynytkään. Eikä seksiä.

Tietysti minulla oli haluja, siksi seksittömän kauden pidentyessä ajatukset omasta viehättävyydestä laskivat. En pidä itseäni vastenmielisenä, päinvastoin. Miksi en silti löytänyt seuraa? Enkö ole haluttava? Onko minussa jotakin vikaa? Toisen ihmisen kosketus tuntui vieraalta ja samalla ihanalta. Joskus saatoin jopa laskeskella päässäni, milloin viimeksi toinen ihminen oli koskettanut minua (siis esim. edes koskettanut olkapäästä tai halannut minua).

Kun tuo pitkän kauden jälkeen (en voi uskoa, että olin ilman seksiä yli kaksi vuotta!) harrastin jälleen seksiä, kaikki oli uutta ja jännittävää. En kuitenkaan enää koskaan halua noin pitkää taukoa, ainakaan ollessani vielä "nuori ja kykenevä".

mersu (Ei varmistettu)

Pisimmillään tietysti monta vuotta, ennen ensimmäistä kertaa (kännisähellys). Sen jälkeen taukoa oli pisimmillään 9 kuukautta. Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa nyt puoli vuotta ja pisin tauko on tainnut olla pari päivää, jos olemme vaikka viikonlopun erillään.
Seksiä kaipaa parisuhteessa ihan eri tavalla kuin sinkkuna. Sinkkuna en kaivannut seksiä erityisemmin. Joskus kaipasi lähinnä huomiota ja sitä sai baarissa miehiltä, mutta seksi nyt on silloin mitä sattuu. Parisuhteessa seksi on lähes aina todella hyvää, joten sitä kaipaa paljon useammin (päivittäin). Yleensä sitä myös saa silloin kuin sitä haluaa, joten ei sitä kauan ehdi kaivata. Jos olemme erillään ja kaipaan seksiä, se saattaa turhauttaa, mutta silloinkin voi vaikka soittaa toiselle ja puhua tuhmia ja sitten avittaa itseään, kun siltä tuntuu.

mersu (Ei varmistettu)

Ainiin, olen 21 vuotta.

Emilia M

Mulla on kyllä ihan päinvastoin :) Sinkkuna seksiä kaipaa välillä ihan tosi tosi paljon, parisuhteessa seksiä taas on "koko ajan tarjolla", joten siihen välillä ehtii vähän kyllästyäkin. Riippuu tietysti parisuhteesta, mutta mulla on mennyt näin...

neitokainen (Ei varmistettu)

Pisin aika ilman seksiä tähän mennessä on ollut 2 vuotta. Juurikin tuo 2 vuotta on tulossa kesän alkaessa täyteen. En harrasta minkäänlaisia yhden illan juttuja nykyään. Nuorempana niitä tuli tehtyä, mutta silloinkin yleensä valitsin seurakseni jo jonkun tutun tyypin.

Olen erittäin huono "iskemään" ketään tai yleensäkään juttelemaan täysin tuntemattomille ihmisille. Siitä varmaan johtuukin tämä hiljainen kausi. Jos vaan saisin suuni auki baareissa, niin en yksin kotiin menisi. Tällä hetkellä olenkin keskittynyt enemmänkin tanssilattioihin, kuin miesten etsimiseen. Sen lisäksi miehet tuntuvat nykyään olevan ihan järkyttäviä känni-ääliöitä, että olen todellakin mielummin yksin, kuin raahaisin niistä ketään kotiin mukanani.

Ainoa mistä huomaan, että olen ollut yksin kuukausia on, että näen hyvin paljon unia. Ja lähinnä aina miespuolisesta työkaveristani, vaikka en miestä noin normaalisti halua missään tapauksessa itselleni tai edes sänkyyni.

saimah
Mintulle mies 2014

Vuosi- puolitoista vuotta. Olen ollut sinkkuna jo kohta 9 vuotta. Ensirakkauteni oli myös avomieheni jota rakasti nsydämeni pohjasta, hän kuitenkin päättyi salasuhteeseen parhaan ystäväni kanssa. Eron jälkeen alkoi vauhdikas yhden illan juttujen sarja parin vuoden ajan. Jossain vaiheessa se lakkasi, ei vaan kiinnosta. Jotenkin ahdistaa raahaat vieras ihminen kotiin, ei ole enää pakottavaa panotarvetta niinkun parikymppisenä.

Nyt tapaan jonkun miehen treffien merkeissä yleensä kerran vuodessa. Silloin saattaa tärpätä ja jossain vaiheessa päädytään mun luokse. Seksi ei tunnu miltään vieraan ihmisen kanssa.

Jätin pillerit pois puol ivuotta sitten ja sain vuosia kadoksissa olleet haluni takaisin. Eikä seksiä saa mistään. Harmittaa olla alle kolmekymppisenä tällaisessa tilanteessa.

Kaipaan miehen painoa, läheisyyttää, hellyyttä. Näen paljon unia ja ihastun melkein kaikkiin miehiin kaupankassasta työkavereihin. Eniten kaipaisin vaan kosketusta. Ystävien kanssa halataan, mutta vuosikausiin kukaan ei ole koskettanut, hellinyt, pidellyt. Ihminen tarvitsee kosketusta. Tuntuu että olen kylmä ja kova, kun on tottunut tulemaan toimeen ilman.

saimah
Mintulle mies 2014

olen siis 29-vuotias.

pulmunen (Ei varmistettu)

Kun olen seurustellut, olen ollut paljon himokkaampi kuin sinkkuna. Kai se liittyy siihen, että seksiin tottuu ja sitä tietää saavansa, joten sitä himoitseekin enemmän. Nyt sinkkunakin himottaa, mutta eri tavalla. Sen haluaisi jotenkin siirtää pois mielestä ja se ärsyttää.

Olen ollut nyt sinkkuna viisi kuukautta. Toisaalta olen ylpeä siitä, että uskalsin lähteä edellisestä suhteestani, mutta toisaalta huomaan ajattelevani usein, että olihan meillä sentään hyvää seksiä... En kuitenkaan halua seurustella vain seksin takia.

Olen aika konservatiivinen siinä suhteessa, että mielestäni seksi kuuluu vain parisuhteeseen. Tämä kuitenkin vain omalla kohdallani. Kuuntelen salaa kateellisena villimmän kaverini miesseikkailuja enkä paheksu niitä hänen kohdallaan. Itse kuitenkin tuntisin jotenkin tahraantuvani irtosuhteista. Omituinen yhtälö! Olen kai imenyt hyvin kristillisen kasvatukseni. Haluaisin seurustella vakavasti, mutta nyt jo himottaa niin kauheasti, etten malttaisi odottaa "sen oikean" löytymistä. Minun pitäisi varmaan käydä enemmän paikoissa, joissa tapaa uusia ihmisiä. Käyn enimmäkseen opiskelijabileissä, joissa on ne samat vanhat tutut. Tuntuu vaikealta lähteä yksin vaikka baariin eikä minulla ole oikein sellaisia kavereita tällä hetkellä samalla paikkakunnalla, joiden kanssa voisin lähteä.

Nyt kun en saa seksiä ja en ole parisuhteessa, itsetuntoni tuntuu olevan huonompi. Olen myös ärsyyntyneempi. Katson leffojen rakastelukohtauksia, laittaudun entistä enemmän - jopa lenkille - ja peilailen muutenkin enemmän itseäni. Kaipaan kosketusta. En kuitenkaan ole niin epätoivoinen kuin olin silloin, kun en ollut koskaan seurustellut. Olen aika luottavainen sen suhteen, että kyllä minä tässä vielä jonkun löydän. Toivottavasti pian!

Niin, ja olen 21-vuotias.

Mies (Ei varmistettu)

Olen rakastellut elämäni aikana vain yhden naisen kanssa. Hänen kanssaan olin yhdessä yli kaksitoista vuotta, kunnes vuosi sitten erottiin. Seksiä oli yhdessäolon aikana paljon. Pisimmät ajat ilman seksiä olivat ehkä noin kuukauden pituisia. Nyt koko sinkkuajan olen ollut ilman seksiä. Treffeillä olen käynyt ja niiden jälkeen voin ottaa alastoman naisen kainalooni nukkumaan, mutta seksiä en halua ennen kuin tiedän viettäväni toisen kanssa koko loppuelämäni.

Kommentoi