Päivän kysymys: Mikä lapsuusmuisto jäi kaivelemaan?

Toimitus

Jokainen meistä muistaa omasta lapsuudestaan sen jonkin asian, joka jäi kaivelemaan: lelun, jota ei koskaan löytynyt joululahjakasasta, ruoat, joita ei yksinkertaisesti pystynyt syömään, tai jokasyksyisen pihamaan haravoinnin, johon äiti aina pakotti – eikä peruste siitä, miten ”se opettaa työn arvon” 11-vuotiaaseen ihan uponnut.

Näitä muistelemaan herättivät muun muassa Isyyspakkauksen Tommi, joka miettii milloin lasta pitää kuunnella, kun hän sanoo, ettei enää halua harrastaa, ja Keittiössä, kaupungissa -blogin Jaana K., joka paljastaa puuroreseptin, joka ainakin näillä silmillä näyttää niin herkulliselta, että sen voisi kuvitella uppoavan nirsommillekin makunystyröille. 3h+kasvimaan puolella Riik on onnellinen siitä, että lapsi kasvaa perheessä, jossa on koira.

Minkä aikoinaan vääryydeltä tuntuneen asian muistatte omasta lapsuudestanne?


Kysyy Laura, jolle äiti sanoi esikouluikäisenä, että ”sitten kun Laura menee kouluun, meille hankitaan koira” ja yläasteelle asti toivo vielä kantoi kunnes hiipui. Nyyh.

 

Kommentit

Toimitus
Toimitus

On se hyvä, ettei vanhoja turhaan kaivella. ;)

Jenni H.
Terävät hampaat.

Kyllä nyt osui niin arkaan traumahermoon lapsuudesta (ja nykypäivästäkin), että menin raivoamaan omaan blogiini. :D Mahtava - ja aika puhdistava - aihe. :')

http://www.lily.fi/blogit/teravat-hampaat/alati-kalvava-perunaviha-ja-lapsuuden-syvin-trauma

 

Toimitus
Toimitus

Kiitos, arvostan suuresti! :) Ihanaa, että olo helpotti. Mulla on tuosta "kaikkea pitää maistaa" -pakotuksesta vieläkin kauhumuisto päiväkodista ja valkokastikkeesta. Muuta en sano kuin että things got ugly. -Laura-

Jenni H.
Terävät hampaat.

Apua, kamalaa :sss :'D

Tove Janssonin tytär

Kontrollifriikki ja naurettavan pihi isäpuoli pakotti jokavuotisilla pohjoisen hiihtolomareisuilla viettämään rinteessä koko päivän otsa rypyssä, koska "tästä on maksettu". Tauot olivat tehokkaita: ne käytettiin omien eväiden syömiseen asuntovaunussa eikä ruokapöytäkeskusteluihin ollut aikaa. Katselin huuruisesta ikkunasta, kun muut lapset kävivät kaakaolla rinneravintolassa ja mietin miltä se tuntuisi.

Ymmärsin kyllä jo silloin, että monilla ei ollut varaa tämmöisiin reissuihin, mutta mieluummin olisin ollut vaikka kotona, jossa olisi saanut leikkiä vapaasti pihan kakaroiden kanssa eikä kukaan olisi ollut kyttäämässä monta minuuttia lämmität hanskoja patterilla ja syyllistämässä siitä, että rahaa menee hukkaan.

Sonja123 (Ei varmistettu)

Sympatiatykkäsin, oma faija edustaa vähän samaa tyyppiä.

Monta vuotta toivon lahjaksi joko hääbarbieta tai sitten sellaista, joka oli raskaana (sillä oli muistaakseni käännettävä vatsa ja siellä luukun takana vauva). En saanut. Sen sijaan sain vanhempien Amerikan-matkalta maailman suurimmasta Barbie-kaupasta tuliaisiksi barbien, jollaisen omistin jo.

Miiza

En jaksa tehdä postausta aiheesta, mutta eniten on jäänyt kaivelemaan tämä: Halusin lapsena, että minusta tulee isona prinsessa. No minua kolme vuotta vanhempi siskoni pilasi haaveeni ja ilmoitti minulle ykskantaan, että "Ei susta voi tulla prinsessaa, prinsessaksi synnytään"

Seregi
Sekaisin Seregistä

Mä niin petyin, kun William meni naimisiin jonkun Katen eikä mun kanssa. Minä piirtelin eskarissa Iso-Britannian lippuja Suomen lippujen sijaan. Olisihan se ollut tuleva kotimaani.

A.-K. (Ei varmistettu)

Kun äiti ilmoitti, että haluaa tappaa itsensä, koska on saanut niin kamalat lapset, ja muut vastaavat tilanteet. Nyt 20 vuotta myöhemmin en tiedä, uskaltaako lapsia yrittää, vaikka haluaisin, sillä pelkään, että kohtelisin niitä samoin.

Vierailija (Ei varmistettu)

vähän tätä valkovikinää kumoamaan:

-mun äiti lupas mulle raudat suuhun aika helvetin moneen kertaan, mut en niitä koskaan saanut, koska äitini ei vaivautunut viemään minua piskuisen kylän ulkopuolelle hammaslääkäriin. nyt olen sukupolveni ainut aikuinen jolla on helvetin vinot hampaat ja niiden oikaisu ei ole budjetissa vielä vuosikausiin
-mun äiti myös nauroi todella paskasesti kun sanoin että haluaisin harrastaa tanssia, sen sijaan se pakotti mut käymään partiossa ja haukkui luuseriksi, kun halusin lopettaa sen. mua ei ikinä, ikinä, ikinä kiinnostanut mikään metsässä kökkiminen. nyt aikuisena olenkin sitten tanssinut niin paljon kun sielu sietää.
-mun äiti myös hakkasi mua ja monin tavoin pilkkasi ja solvasi, muistan muun muassa yhden joulun kun ko. henkilö vaan luetteli pilkallisesti nauraen miten surkea ihmisyksilö olen eri tavoin; menin siinä sitten itkien sänkyyn. että hyvää joulua vaan.
-ruokaa meillä ei luonnollisesti ikinä ollut tarpeeksi, joten näin nälkää ja imin peukaloa nälkääni, mistä sitten tulikin nämä surullisen vinot hampaat

niin että go heterot, kun voitte vaan panna ilman kumii ja siittää lapsia, joita ette halua muuksi kuin traumatisoinnin kohteeksi.

Seregi
Sekaisin Seregistä

*hali* ja tsemppiä!

Kommentoi