Päivän kysymys: Mikä pelottaa?

14.jpg

Pelot ovat puhuttaneet Lilyssä viime päivinä: Haavekuvia-blogin Ranja kertoi lentopelostaan, Our endless numbered days -blogin Tukkatakussa mietti, miten pelko ruokkii itseään ja …Ilman sinua olen lyijyä -blogin Phocahispida kertoo synnytyspelostaan.

Välillä pelot ovat lamaannuttavia ja estävät elämästä täysillä, välillä ne ovat pienempiä ja jopa hassuja – kuten jotkin Facebookissa hiljattain levinneistä, kuvittaja Fran Krausen tekemistä piirroksista ihmisten oudoimmista ja irrationaalisimmista peloista osoittavat.

Entä te, mitä pelkäätte?

Kysyy Laura, joka pelkää salamoita, ahtaita paikkoja ja oli lapsena kauhuissaan siitä, jos keittiön astiakaapit jäivät yöksi raolleen.

Kuva: All Over Press

 

Kommentit (13)
  1. Mua pelottaa halvaantuminen ja muiden hoidettavaksi jääminen. Se et joutuu olemaan sairaalan pitkäaikaisosastolla ja saamaan ihmisarvotonta hoitoa. Katoin sellaista vierestä rakkaan ihmisen kärsiessä, enkä toivo sitä kenellekään. Mielummin nopea kuolema nuorena, kuin joutuminen vanhustenhoitoon.. 🙁

  2. Puhutaanko nyt sellaisesta aktiivisesta pelosta – vai syvemmällä piilevistä?

    Kuolemanpelko on meissä kaikissa, se on ihan luonnollista. Jopa itsemurhaa yrittävät ihmiset pelkäävät kuolemaa. Kukaan ei halua kuolla – se on osa selviytymisviettiä. Se on passiivista, syvää pelkoa, jonka ei kuuluisi pyöriä päässä joka ilta. Jos se muuttuu aktiiviseksi, jokapäiväiseksi peloksi (”voi ei tämä yskä on syöpä ja kuolen” ”voin ajaa kolarin ja kuolla”) niin kannattaa huolestua (sama pätee sairastumisen pelkoon: ”tämän flunssan jälkitautina voi tulla aivokuume” ”onko tämä syöpää”).

    Mä pelkään sysipimeää, ja erityisen kauheaa on jos siihen yhdistää taskulampun ja yksin olon. Pelkäsin taannoin pistämistä (sitä että mua pistetään) ja hammaslääkäriä, mutta sisukas siedättäminen on tuottanut tulosta.

    Enkä pysty pitämään sellaisia tauluja tai julisteita, joissa ihmiset katsovat päin. Tuntuu, että niiden katse seuraa. 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *