Päivän kysymys: Millainen on hajuvesihistoriasi?

Toimitus

”Vuonna kivi ja kilpi eli noin kymmenen vuotta sitten näin Trendissä YSL:n Cinema-hajuveden mainoksen. Jo pelkkä nimi sai orastavan elokuvafriikin sydämen pamppailemaan, puhumattakaan kultaisesta pullosta, jonka toiselle puolelle oli kohokuvioitu YSL:n nimi.”

Näin hajuvesielämän alkua muistellaan Bitches Brew -blogissa.

Varsinkin ne ensimmäiset tuoksut herättävät monissa vahvoja tuntemuksia. Minulle Cliniquen Happy oli ensimmäinen oikea hajuvesi, jonka ostin Heathrow’n lentokentältä muuttaessani Lontoosta välivuoden jälkeen takaisin Suomeen 19-vuotiaana. Samana Lontoon-vuonna kämppikseni käytti DKNY:n Women -tuoksua, jota hankin myöhemmin opiskeluaikana itse, koska se vain toi niin ihania muistoja mieleen.

Millainen on sinun hajuvesihistoriasi alku?

 

Teksti: Aino Miikkulainen, jolla on nyt kaapissaan liian monta hajuvettä

Kuva: Bitches Brew

Kommentit

FFFifi
Fitness Führer

Tämä oli mun eka "oikea" hajuvesi.

Givenchyn Fleur d'Interdit taisi tulla markkinoille joskus -94, joten olen saanut tuon varmaan 15-16-vuotiaana. Kauhukseni huomasin, että en enää muista mille se tuoksui, eikä sitä enää valmisteta :( Tämän jälkeen en ole kylläkään varsinaisia kukkaistuoksuja käyttänyt.

Seuraava taisi olla tämä:

Sitten olin hulluna Body Shopin Too Tempting -tuoksuun, josta en löytänyt netistä kuvaa, mutta tällainen hauska juttu löytyi http://isabellecs.livejournal.com/283479.html?thread=3059031

Seuraava hullaantuminen oli tämä:

L'Occitanen Citrus Verbena Summer on käytössä edelleen.

Tässä ei ollut kaikki mitä olen käyttänyt, mutta ne jotka ovat tehneet suurimman vaikutuksen. Nyt mietin, että ostaisinko Oh, Lolan! Musta on tullut aika vahvasti pelkkien sitrustuoksujen käyttäjä, mutta siihen olen nyt vähän ihastunut.

CougarWoman
CougarWoman

Ellei salaa äidin "Opium" -pullolla käyntiä ja mummun "Musk by Alyssa Ashley" 'tuoksua' lasketa mukaan (ja toivottavasti ei lasketa), ensimmäinen hajuvesimuistoni on vaihto-oppilasvuodelta Englannista. Viimeisillä penneillä (penceillä!) ostettiin Boothsista Hilfigerin "Tommy Girl" ja siinä kylvettiin ennen kuin mentiin 'clubbing' (siis ei hylkeitä, vaan tanssimaan). 

Törmäsin ko. tuoksukkeeseen vähän aikaa sitten jossain myymälän alennuskorissa, pakkohan se oli vanhojen hyvien aikojen muistoksi ostaa. Päätyi valitettavasti WC-raikastimeksi, sillä ajattelin että pelkällä nostalgia-arvolla ei voi oikeuttaa sitä käryä. 

Seuraava nostalgiapöläys oli Kenzon "Flower by Kenzo". Siitä muistuu vieläkin erittäin mukava kesä erittäin mukavan eksän kanssa mieleen (se kai sen minulle osti) <3

Hirvityshajuvesi, jonka annoin saman tien äidilleni, koska sen antoi minulle lahjaksi eksäni n. kuukausi sen jälkeen kun olin dumpannut hänet saadessani hänet useaan otteeseen kiinni pettämisestä: Diorin J'Adore. No olihan se vähän kypsempien naisten tuoksu - tosin aika kypsä olin itsekin sillä hetkellä ja siinä tilanteessa. 

Viimeisin mieleenjäänyt on Dolce&Gabbanan "By". Se toimi feromonin tavoin ja nuoret miehet oikeasti lähtivät seuraamaan baarissa, tuoksun perässä. Sitä voisin ostaa toistekin, mutta ovat penteleet lopettaneet sen valmistuksen. Nyyh. 

nansk

Eikä, mullakin on Hilfigerin Tommy Girl vessanraikastimena! :D Tai siis äidillä nykyään, kun jätin puolet varastostani sinne. En oikein koskaan käyttänyt sitä, mutta joskus podin ostohulluutta hajuvesien kanssa.

Muuttaessa otin mukaan, eeeeh, ehkä viisi rakkainta tuoksuani, enkä nykyään käytä kuin sitä yhtä rakkainta (CK:n Euphoria). Surku.

Ensimmäinen oikea hajuveteni oli Paris Hiltonin nimikkotuoksu. Repikää siitä huumoria. Se ei kyllä ollut itse ostamani, joten ehkä saan sen anteeksi. Olisikohan ensimmäinen itse ostettu Lacosten (voi luoja en edes muista sitä nimeä, pakko mennä lunttaamaan) Inspiration, ja se on kyllä edelleen ihana.

A.H.
Helsinki-Antwerpen

Ou. Mai. Gaad. Mä perin pikkutyttönä isosiskoltani ton punaisen pullon! Haju oli aiiivan hirveä. En edes tiennyt, että tästä oli muitakin värejä ;)

Toimitus
Toimitus

Aahhahaa, näitä on nimittäin käyttänyt itse kukin!

Laurella
Pilkku otsassa

Koska yksi kommenttikenttä ei riittänyt intoutumisen tähden: 

http://www.lily.fi/blogit/pilkku-otsassa/walk-down-memory-lane-historiani-tuoksuin

Tommy Hilfigerin "Tommy", hyi :D

Xaxa (Ei varmistettu)

Mun eka oli tuoksu Salvador Dalin Laguna (en osaa laittaa kuvaa tähän, mutta se vihertävä huuli/nenäpullo kuitenkin...) Sen jälkeen tuli joku Escadan kausituoksi sydänpullossa ja sitten Lancomen Tresor. Sen jälkeen Acqua di Gio, sitten vissiin CK One, jota seurasi mm. Tommy Hilfiger ja Raplh Laurenin Romance. Ai niin, Eternity oli kans kova sana jossain vaiheessa. Näiden jälkeen taidettiinkin siirtyä sitten jo 2000-luvun puolelle. t. 36-vee.

What else is there?

Hauska kysymys :)  käytin lukiossa Christina Aguileran hajuvesiä, sitten Kate Mossin. Sitten löysin Viktor&Rolfin! Flowerbomb oli käytössä jonkun vuoden, sitten siirryin ihanaan Spicebombiin joka on itseasiassa miesten tuoksu. Se on ihanan vahva maustetuoksu jossa on mukana mm. chiliä, en oo koskaan kokenut mitään muuta tuoksua niin omakseni! Oon saanut kuulla tuoksuvani esimerkiksi omenapiirakalta, kardemummalta ja vaniljalta. :D

Oho, toimitus noteerasi blogini! Kiitos!

A.H.
Helsinki-Antwerpen

Ostin varhaisteininä Seppälästä So...? vartalosuihkeen. Oli muuten kuukausi takaperin erään helsinkiläisen baarin vessassa raikastuksena täsmälleen samanlainen, ällöimelä tuoksu.

Yhden Escadan ehdin käyttää, ennen kuin äiti hankki minulle aiemmin itse käyttämänsä Rochasin Fleur D'Eaun. Sen jälkeen olen käyttänyt omaa nenääni :D

Positiivista

Ihan eka äidiltä käyttöön peritty tuoksu oli Calvin Kleinin One. Tykkäsin siitä alle kymppivuotiaana, tykkään edelleen :D

Ala-asteen jatkuessa himoitsin sitä tuoksua john jokainen itseään kunnioittava tyttö itsensä upotti - Boumia. Onneksi en saanut.

Ensimmäinen ihka omaksi saatu hajuvesi taisi olla Puman Jamaica.

...jonka jälkeen ensimmäiseltä yksin tehdyltä Jenkkireissulta Tommy Girl, jonka kummitätini osti minulle :)

Sitten tuli ensimmäinen poikaystävä ja Lacosten Touch of Pink. Kyseistä litkua en enää halua käyttää, tulee aivan liian elävästi mieleen kaikki ne hirveät sydänsurut ynnä muut.

Sen jälkeen olen ostanut tuoksuja aika ahkerasti ja harvemmin on tullut vastaan tilannetta missä joku niistä monista puteleista olisi tyhjentynyt. Joitain käytän useammin kuin toisia, vaan olispa kiva jos omistaisin "mun tuoksun" josta kaikille tulisi mieleen aina minä! Viimeaikoina olen lotrannut Nina Riccin Ricci Riccillä, jonka ostin tutustuttuani yhteen ihanaan ranskalaisleidiin. Hänen kanssaan vietimme ikimuistoisen (ja kylmän!) yön Reykjavikin katuja koluten ja tuoksu muistuttaa minua aina siitä :)

k.k. (Ei varmistettu)

äidin chanel-5 oli ensimmäinen kokemukseni

Kommentoi