Päivän kysymys: mistä hankinnoista pitää neuvotella?

Toimitus

Mieheni usein tokaisee, että: "Et sitten mulle kertonut". "No e." Pari viikkoa sitten päätin, että sohva saa lähteä. Nyt on kaupat tehty ja sohva haettiin eilen illalla pois.

Coco kertoi tänään blogissaan, että kun hän saa jonkin idean päähänsä, laitetaan hihat turhia kyselemättä topakasti heilumaan. Alkukesästä kanniskeltiin liuskekiviä, ja tällä kertaa kyytiä sai sohva (ja naisen puheista päätellen uusi on hankinnassa).

Tästä tuli mieleen, millaisissa tilanteissa teidän muiden mielestä hankinnoista pitää neuvotella?

Voiko haluamansa toteuttaa kysymättä vai keskusteletko kumppanisi kanssa kaikista ostoksista? Missä tilanteessa haluaisit mielipidettäsi kysyttävän ja milloin saa tehdä oman mielensä mukaan?

 

Teksti: Vivi, joka kyllästyi edellisessä työssään siihen, että pariskuntien piti aina tehdä yhteinen ostopäätös, koska eihän sanomalehteä voi symbioosissa eläessään vain itselleen kuukaudeksi tilata

Kuva: AOP

 

Kommentit

Positiivista

Meillä on mun rahat, sun rahat ja meidän rahat. Ei tarkkoja summia kuitenkaan. Meidän rahoilla maksetaan vuokra, sähkö, auton vakuutukset yms. tylsät, sekä yhteiset isot hankinnat (huonekalut, koira). Omillaan saa tehdä mitä haluaa eikä niillä tehdyistä hankinnoista tarvitse keskustella toisen kanssa.

Jos taas meinaa tehdä "meidän" rahoilla jotain, vaikkapa päivittää sen sohvan tai maton tai tai tai, niin siitä puhutaan.

Kanelibasilika

Sama täällä :) 

heta margareta
Viinillä

Sama meilläkin :). Paitsi että meidän koti on aika pikkuinen, joten kaikesta tilaa vievästä usein neuvotellaan, vaikka sen vain toinen maksaisikin. Tavaroiden pois heittäminen on sitten asia josta väännetäänkin enemmän. Poikaystävä heitti kerran paperinkeräykseen mun hilloamat muotilehdet kysymättä lupaa ja se riipii välillä vieläkin.

Kanelibasilika

Hihii! Kuulostaapa tutulta tuokin puoli - mun eripariset astiani katosivat säilytyslaatikkoon (ei onneksi kokonaan pois) viikon työmatkan aikana ;)

Toimitus
Toimitus

Kauhistus!

Kanelibasilika

..vaan ei huolta, käytössä ovat jälleen ;)

eviela
NOT A Wonderland

Kaikista niistä ostoksista, jotka vaikuttavat talouteen. Näin lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna.

dingding (Ei varmistettu)

Samaa mieltä. Jos isoja rahoja meinaa käyttää niin että se vaikuttaa toiseen, ni on kerrottava. mielellään kysyttävä mielipide. Sitä en kuitenkaan ehkä allekirjoita, että vaan yhteisistä rahoista ostetut pitää hyväksyttää. Olen nimittäin itse ainakin vaihtanut meidän sängyn ihan omilla rahoillani. Kyllä se vaikuttaa mieheen aika paljon, vaikka tilin saldo samana pysyykin. :)

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Meillä on molemmilla pienehköt tulot ja yhteiset asunto- ja autolainat, ja kaikki raha on käytännössä yhteistä. Kaikesta turhasta ja "turhasta" neuvotellaan. Neuvotteluita onkin sitten monia erilaisia... :D Joskus "neuvottelu" on ennemminkin ilmoitus tyyliin "ostin asian x ja meni y euroa, kato ku hieno", sitten taas isommista (sanotaanko 100e ylöspäin) hankinnoista oikeasti puhutaan, mutta silloinkin se puhuminen on lähinnä vaan pientä laskeskelua että onko varaa. Mitään mies ei oo kieltänyt ostamasta vaikka olis ollut rahaa enkä kyllä muista että minunkaan olis tarvinnut.

Mun mielestä olis lähinnä outoa ostaa jotain satojen eurojen arvosta mieheltä "salaa", koska tosiaan pienillä tuloilla eläminen on muutenkin melkoista taiteilua välillä.

 

Joolly (Ei varmistettu)

Ollaan oltu yhdessä 7 vuotta, ja sovittu että isommista ostoksista pitää puhua ja nukkua yön yli. Iso ostos on meidän opiskelijataloudessa ollut yli satasen ostokset. Tosin jos ostin vaikka vaatteita reilu satasella en siitä etukäteen kysyny.. Lähinnä puhutaan isoista yksittäisistä ostoksista. Kaikki kämppään liittyvät sisustusjutut ollaan yhdessä mietitty tai ostettu. En osta kotiin kapvikuppia isompaa esinettä kysymättä "lupaa", koska koti on meidän yhteinen paikka. Mies sanoo 99 kertaa sadasta joo mun sisustusehdotuksille, mutta koska arvostan myös toisen mielipidettä, en osta pastellin sävyistä pitsityynyä kysymättä lupaa. :D

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Henk.koht. ostokset, oli se sitten vaikka oma auto tai moottoripyörä, sekä pienemmät sisustustavarat (vaikkapa pöytälamppu työpöydälle tai uudet verhot) ostetaan, kun siihen itsellä on varaa (meidän taloudessa on mun rahat, sun rahat ja meidän rahat-käytäntö). Kaikki hankinnat, jotka luokitellaan yhteisiksi, päätetään yhdessä. No okei, ehkä nyt rikkimenneen kahvinkeittimen tilalle voi ostaa uuden lupaa kysymättä, mutta silloinkin me kyllä tiedetään se toisen maku. Jos ei tiedetä, niin sitten varmistellaan.

Miiza

Mies saa ostaa tekniset vempaimet kyselemäti ihan vapaasti ja minä puolestani saan ostella vaatteet, meikit, kauneudenhoitolaitteet jne aivan vapaasti. Huonekaluista täytyy keskustella, koska haluamme molempia miellyttävät huonekalut. Mies ei ole sillein perusjamppa, ettei häntä kiinnostaisi miltä sisustuksemme näyttää, joten joudun/saan myös hänen mielipidettään kuulemaan :)

Petra Ilona

Meillä on yhteiset rahat, yhdessä oltu lähes 10 vuotta ja yhdessä asuttu 6 vuotta. Isommista hankinnoista keskustellaan, sanotaanko yli 100 euroa maksavista. En voisi kuvitella että toinen vaihtaisi vaikka sohvan kysymättä. Vaikka aika paljon se meilläkin menee niin että miestä ei niin kiinnosta sisustusasiat, mutta pitää se hyväksyntä silti saada ja sohvassa nyt on aika isot rahatkin yleensä kyseessä. Muut ylempänä sanoivatkin hyvin että yhteiset jutut tai toiseen vaikuttavat päätetään yhdessä.  

airam (Ei varmistettu)

Meillä on vain yhteistä rahaa, vaikka molemmat ansaitsemmekin tahoillamme suunnilleen saman verran (etuliiteinsinöörejä olemme kumpainenkin).

Olemme lisäksi sopineet, että mies hoitaa rahojen hallinnan (tiedän, miltä tuo kuulostaa...) ja minulla on oma yhdessä sovittu kuukausibudjetti menojani varten. Kaikesta sen yli menevästä neuvottelen mieheni kanssa. Miehellä on myös oma budjettinsa ja yhteisistä isommista tulossa olevista menoista pidämme listaa ja laitamme niitä varten rahaa sivuun.

Ja pliis - älkää kukaan vetäkö tästä feministihernettä nenäänne :) Meillä tämä toimii hyvin juuri näin, enkä todellakaan ole pakotettu tilanteeseen suostumaan. Se muuttuisi heti, jos haluaisin. Mutta suoraan sanottuna mieheni hoidossa nämä asiat ovat paljon paremmin kuin minun niistä vastatessani.

__kuu27v (Ei varmistettu)

Jos yhteisessä kodissa asutaan, kyllä mielestäni kodin ostoksista tulisi neuvotella ensin. Vaatteista en aina kerro miehelleni, paitsi jos ostan jotakin josta hän varmasti tykkää. Neuvottelemme Ruokaostoksista etukäteen. Syömiseen ulkona ja kahviloihin saa käyttää omaa rahaa eikä tarvitse kysyä. Jee!

Kommentoi