Päivän kysymys: mitä teet kun kukaan ei näe?

Toimitus

 

 

”Kuuntelen musiikkia täysillä, laulan täysiä ja tanssin kuin idiootti. Välillä myös suunnittelen teatraalisia musikaalikohtauksia Gleen tyyliin.”

 

Antisankaritar-blogin Pieta teki listan omista salaisista harrastuksistaan. Nyt kysymys kuuluukin:

 

Mitä biisiä sinä hoilaat peilin edessä kun kukaan ei ole katsomassa? Syötkö ruokasi suoraan kattilasta? Käytkö keskusteluja itsesi kanssa? Kerro meille, mikä on ihan parasta hupia suljettujen ovien takana?

Gif täältä.

 

 

Kommentit

iikeli
HKI Life

Laulan musikaalibiisejä täysillä! Joskus eläydyn ja esitän roolia, joskus teen ruokaa boksereissa. Laulaminen on parasta ja musikaalibiisit on parasta laulettavaa.

Ps. Tulkaa moikkaamaan perjantaina, kun pääsen mestoille!

Suvi K.
Sisunainen

Syön suklaata samalla kun katson Jutan superdieettejä.

iikeli
HKI Life

Eilen oli Suurin Pudottaja-pudotusjakso ja kebab...

miakuusisto (Ei varmistettu) http://miakuusisto.nettisivu.org

aah.. koikkelehdin aamutakissa, ja annan itselleni vain luvan olla, ja tehdä mitä ikinä päähän pälkähtää :) Enpä ole näitä rajannut ikinä millään lailla ;)) toisaalta, olen kyllä oma itseni muidenkin seurassa kotona. Olen aina höpötellyt myös itsekseni ääneen tai lauleskellut, joten sen nyt kaikki läheisenikin tietävät :DD mutta, ehkä tulevaisuudessa tulee uusia juttuja, mitä kokeilla ?!

Tekis mieli sanoo, että tiskaan, pesen pyykkiä ja kuuntelen (hah-hah) pop-musiikkia, jota mieheni ei siedä.

Charkku
Charlotan silmin

http://www.lily.fi/blogit/charlotan-silmin/mita-teen-kun-kukaan-ei-nae Hei ihan mahtavia nää kysymykset! :) Inspiroitte mua oikeestaan ihan postauksen verran.

Toimitus
Toimitus

Huippua! Pidimme erityisesti kohdasta mietin siivoamista.

Kiitos kaikille mahtavista paljastuksista!

 

Charkku
Charlotan silmin

Hahah :D

Nāiádes
Naiádes

Aikalailla samoja asioita, kun muiden nähdessäkin!

Melle (Ei varmistettu)

Heti ekana tuli mieleen, että kun kukaan ei näe kaivan nenästä työpaikan pöly keräytymät!

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Täälläkin lauletaan! Kuvittelen olevani suurenkin yleisön edessä tai sitten just musikaalissa. Ah.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tappelen ihastusteni kanssa. Siis ihan itsekseni. Boy, do I sound crazy.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tappelen ihastusteni kanssa. Siis ihan itsekseni. Boy, do I sound crazy.

Tosi noloa... (Ei varmistettu)

...paitsi laulan, niin myös siivoan mahdollisimman vähissä vaatteissa. Eli kroppaa verhoaa vain oma nahka...

Kissankieli
Hello Dolly!

Yllättävän vähän on sellaista mitä en voisi tehdä perheen läsnäollessa. Toi tuijottelu on kyllä ehkä sellainen: harvoin sellaiseen saa keskittyä. Ja esineiden hiplaaminen. Nykyään myös karttelen vieraiden ihmisten nähden asioiden nuuhkimista, koska se on kirvoittanut joskus mulkaisuja. Kotona sitäkään ei tarvitse peitellä :D :D Myös itsekseen puhuminen ja lauleskelu on semijulkista: olen töissä narahtanut monta kertaa tuosta itsekseen jupisemisesta, mutta onneksi siellä on muita samanlaisia :D 

anni panni
Elämää Hesassa

Toinen nuuhkija ilmoittautuu! Tosin en tee sitä vain yksin ollessani, sillä en tiennyt olevani nuuhkija ennen kuin läheiset alkoivat huomautella. Ilmeisesti teen sitä siis huomaamattani myös julkisilla paikoilla. Kuinka eleganttia.

anni panni
Elämää Hesassa

Harjoittelen palkintopuheita ja luentoja. Tämä on sikäli kätevää, että jos tulee pulaa rahasta, voisin melko lailla suorilta lähteä pitämään kelpo luennon eräästä aiheesta, joka on pyörinyt mielessä muutaman viikon. Tiedän myös, mitä sanoisin kiitospuheessa mahdollisen kirjani julkkareissa. Lisäksi olen harjoitellut keskusteluohjelmassa esiintymistä tilanteessa jossa olen pelastanut ihmishengen......eihän sitä koskaan tiedä.

Itsekseen puhuminen muuten kannattaa: se selkiyttää ajatuksia. Monesti ylläpidän myös kielitaitoani puhumalla kielillä. Suosittelen kokeilemaan!

Suvi K.
Sisunainen

Ai niin, mä myös joskus ruokaa laittaessa mietin, mitä juttelisin Neljän tähden illallisen juontajalle ja kokille, jos ne olisi paikalla (mun versiossa kokkiin olisi suora videoneuvotteluyhteys, että se voisi ihan oikeesti neuvoa eikä vaan viisastella jälkikäteen). :D

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Sama! :D Tosin en oo vielä yltänyt tolle videoneuvottelu-linjalle, ehkä ens kerralla!

 

pieta
Ruista Ranteessa

Siis ehdottomasti kannattaa harjoitella palkintopuheita ja haastatteluja, koska eihän sitä koskaan tiedä vaikka tulis tilanne vastaan! :D

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Puhun itsekseni. Tanssin ja laulan, musikaalit on just parhaita tähän, mutta kaikkea mahdollista muutakin. Aika usein harrastan myös sitä, että jonkin tilanteen vaivatessa elän etukäteen mahdollisen hankalan keskustelun, jotta osaan oikean tilanteen eteen tullessa varautua. Saatan keksiä pitkiäkin keskusteluja henkilön x kanssa, riidellä itsekseni, sopia itsekseni ja kun sitten näen henkilön x irl, niin ei mulla enää ookaan mitään sanottavaa. :D Tai sitten, jos se toinen haluaa asiaa puida, niin mullapa onkin harjoitellut vastaukset. :D

Harjoittelen myös peilin edessä hyviä ilmeitä mahdollisia yllättäviä valokuvaushetkiä varten (enkä osaa koskaan tehdä näitä hyviä ilmeitä tilanteen osuessa kohdalle, vaan näytän valokuvissa aina ihan idiootilta). Ja toi siivouksen harkitseminen, se on erittäin tuttua. Jos mulle jää omaa aikaa, jonka suunnittelen käyttäväni siivoukseen, niin oletettavasti vähintään puolet ajasta menee suunnitteluun tai sitten jumiudun tavaroita järjestäessäni tutkimaan niitä. Valokuvat on tässä kaikista pahimpia. Esimerkiksi olen varannut kaksi tuntia kaapin siivoamiseen, jossa noita valokuvia säilytetään. Koska ne on siinä käsillä, niin täytyyhän niitä vähän vilkaista. 1½ tunnin päästä havahdun siihen, että kaikki tavarat on levällään, kaappi edelleen siivoamatta ja aika loppuu kesken. Sitten hirveellä kiireellä puunaan kaapin ja lopputuloksena tavarat eivät juurikaan ole siistimmin kuin ennen siivousta. Tehokasta, eikö? :D

radianni
mun omani

Pyöräillessä ja samalla musiikkia kuunnellessa laulan mielelläni mukana Princen Purple Rainia. Täysiä. Kuvitellen, ettei kukaan näe. Unohtaen, että kyllähän muut kuulevat minut, vaikkeivat kuulekaan korvanappeihini. Ohiajavat kaverit katsovat välillä haavi auki. 

Harrastan myös näitä keskusteluharjoituksia milloin kenenkin henkilön kanssa. Useimmiten kyseessä on joku menneisyyden kaappiluuranko. Apua.

Kommentoi