Päivän kysymys: mitä teet kun kukaan ei näe?

cameron.gif

 

 

”Kuuntelen musiikkia täysillä, laulan täysiä ja tanssin kuin idiootti. Välillä myös suunnittelen teatraalisia musikaalikohtauksia Gleen tyyliin.”

 

Antisankaritar-blogin Pieta teki listan omista salaisista harrastuksistaan. Nyt kysymys kuuluukin:

 

Mitä biisiä sinä hoilaat peilin edessä kun kukaan ei ole katsomassa? Syötkö ruokasi suoraan kattilasta? Käytkö keskusteluja itsesi kanssa? Kerro meille, mikä on ihan parasta hupia suljettujen ovien takana?

Gif täältä.

 

 

Kommentit (22)
  1. Pyöräillessä ja samalla musiikkia kuunnellessa laulan mielelläni mukana Princen Purple Rainia. Täysiä. Kuvitellen, ettei kukaan näe. Unohtaen, että kyllähän muut kuulevat minut, vaikkeivat kuulekaan korvanappeihini. Ohiajavat kaverit katsovat välillä haavi auki. 

    Harrastan myös näitä keskusteluharjoituksia milloin kenenkin henkilön kanssa. Useimmiten kyseessä on joku menneisyyden kaappiluuranko. Apua.

  2. Puhun itsekseni. Tanssin ja laulan, musikaalit on just parhaita tähän, mutta kaikkea mahdollista muutakin. Aika usein harrastan myös sitä, että jonkin tilanteen vaivatessa elän etukäteen mahdollisen hankalan keskustelun, jotta osaan oikean tilanteen eteen tullessa varautua. Saatan keksiä pitkiäkin keskusteluja henkilön x kanssa, riidellä itsekseni, sopia itsekseni ja kun sitten näen henkilön x irl, niin ei mulla enää ookaan mitään sanottavaa. 😀 Tai sitten, jos se toinen haluaa asiaa puida, niin mullapa onkin harjoitellut vastaukset. 😀

    Harjoittelen myös peilin edessä hyviä ilmeitä mahdollisia yllättäviä valokuvaushetkiä varten (enkä osaa koskaan tehdä näitä hyviä ilmeitä tilanteen osuessa kohdalle, vaan näytän valokuvissa aina ihan idiootilta). Ja toi siivouksen harkitseminen, se on erittäin tuttua. Jos mulle jää omaa aikaa, jonka suunnittelen käyttäväni siivoukseen, niin oletettavasti vähintään puolet ajasta menee suunnitteluun tai sitten jumiudun tavaroita järjestäessäni tutkimaan niitä. Valokuvat on tässä kaikista pahimpia. Esimerkiksi olen varannut kaksi tuntia kaapin siivoamiseen, jossa noita valokuvia säilytetään. Koska ne on siinä käsillä, niin täytyyhän niitä vähän vilkaista. 1½ tunnin päästä havahdun siihen, että kaikki tavarat on levällään, kaappi edelleen siivoamatta ja aika loppuu kesken. Sitten hirveellä kiireellä puunaan kaapin ja lopputuloksena tavarat eivät juurikaan ole siistimmin kuin ennen siivousta. Tehokasta, eikö? 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *