Päivän kysymys: miten olet rahoittanut unelmasi?

Toimitus

 

Mutta kun ei mulla ole  just nyt varaa siihen lienee yleisin (teko)syy olla viemättä unelmia toteutuksen tasolle.

Joulukuun Trendissä heittäydyimme tunteettomiksi, ja tarkastelimme puhtaasti rahanäkökulmasta sitä, mitä suurensuurien unelmien toteuttaminen maksaa. Maailmanympärysmatka, perheen perustaminen, yrityksen perustaminen ja asunnon hankkiminen lyötiin exceliin, ja tulokseksi saatiin yllättäviä lukuja. Toimituspäällikkömme Lauran sanoin: "Olen miettinyt sitä maailmannympärysmatkan hintaa valehtelematta joka päivä".

Millaisia toteutuneita unelmia teillä on, ja miten niiden rahoittaminen onnistui?

 

Kommentit

eviela
NOT A Wonderland

Oma unelmani oli muuttaa Tampereelle, missä nyt asunkin. Ensimmäisellä yrityskerralla rahoitus onnistui muistaakseni lainaamalla takuuvuokrarahat, muutto hoitui ilmaiseksi. Toisella, sillä onnistuneella kerralla, muutto onnistui lainaamalla osa ja maksamalla loput ns onnenpotkurahoilla (ilman jälkimmäistä muutto ei olisi onnistunut välttämättä ollenkaan sillä tämä muutto osoittautui ensimmäistä aika paljon kalliimmaksi). Tällä hetkellä unelmani on tehdä vihdoin ja viimein se odotettu hamppiremppa ja sen aioin maksaa ihan tiukassa säästökuurilla, tosin senkin onnistumiseen vaadittiin onnenpotkua (kerrankin hyvä lääkäri). Voisi siis sanoa, että toteutan unelmani onnenpokuilla? 

eviela
NOT A Wonderland

Tuli muuten aika onnekas olo, nyt kun alkoi miettimään montako onnenpotkua kohdalle onkaan osunut :D

kuuh

Kun aikoinaan palasin vaihdosta Englannista, olin siinä vaiheessa jo niin rakastunut maahan että paluu oli ihan koko ajan mielessä. Opinnot rullasivat Suomessa viimeistä vuotta ja paiskin kokopäiväisesti opintojen ohalla töitä säästääkseni unelmaa varten. Ja se unelma oli jatko-opinnot tuossa unelmieni maassa. Unelman ja minun välillä kuitenkin järjetön tutkintomaksu. Loppujen lopuksi pääsin kuin pääsinkin maisteria opiskelemaan Eastbourneen ja siihen mennessä olin ehtinyt säästää vajaan vuoden ja loput unelmastani toteutin opinto-lainan avulla. Hetkeäkään en ole katunut maisterivuotta Englannissa vaikka päädyin työskentelemään ihan eri alalla ja takaisin Suomeen kaiken lisäksi! Onnea oli matkassa koska kesken opiskelujen satuin saamaan apurahan suomalaisesta apurahastosta joka kattoi puolet tutkintomaksusta. Lisäksi omat vanhemmat avustivat pienen lainan verran elämiskuluissa. Täytyy myöntää että maksan edelleen opintolainaa ihan ilolla ja muistelen jatkuvasti yhtä parhaimmista vuosistani jonka aikana sain myös ihania ystäviä lisää :)

Kommentoi