Päivän kysymys: Miten selvitä lapsen päiväkotiin menosta?

v.jpg

Sinne se sitten meni”, tuumasi riik, kun hänen poikansa aloitti päiväkodin.

 

Nämä ovat monille vanhemmille tiukkoja viikkoja: lapsi aloittaa päiväkodin ensimmäistä kertaa elämässään. 

”Seb kurotti käsiään minua kohti ja puhkesi kyyneliin hoitajan sylissä. Minä kävelin pois, jonkun on oltava reipas. Ensimmäinen kyynel tuli ratikassa, loput myöhemmin kotona”, kirjoitti Veera Katariina Sebin päiväkodin ensimmäisestä päivästä. 

Joskus päiväkodin alku saattaa olla vaikeampaa vanhemmalle kuin lapselle. Siksi hyviä neuvoja kaivataan!

Sinä, jotka olet jo kokenut lapsen päiväkodin aloittamisen tai olet juuri nyt siinä tilanteessa, miten homma lähti sujumaan? Entä tuleeko mieleesi vinkkejä tämän syksyn päiväkotilaisen vanhemmille:

 

kysymys_sininen_1.png

Miten selvisit lapsen päiväkodin aloittamisesta?

 

 

Kuva: 3h+kasvimaa-blogi

 

 

 

Kommentit (7)
  1. Kun Poika n. 1-vuotiaana meni päiväkotiin, ei aloitus olisi voinut mennä paremmin! Kävimme edellisellä viikolla muutaman päivän tutustumassa yhdessä ja Poika oli silmin nähden innoissaan kavereista ja leluista. Hän onkin pienestä pitäen ollut tosi sosiaalinen, hänet olisi voinut jättää melkein minne vain hoitoon ja jos jotain leluja on lähettyvillä, niin iloisena olisi jäänyt 😀 Päiväkodin aloittaminen oli minulle paaaaljon vaikeampaa ja itkeä tihrustin jo pari viikkoa ennen H-hetkeä.

    Päiväkotiinmeno-ongelmat tulivat vasta myöhemmin, esimerkiksi 2-vuotiaana kesäloman jälkeen taas arkeen paluu oli yhtä helvettiä, vaikka päiväkoti oli vanha tuttu paikka. Silloin kävimme viikonloppuisinkin leikkimässä päiväkodin pihassa ja mietittiin yhdessä mitä seuraavalla viikolla Poika voisi siellä touhuta. Askartelin myös palkintotaulun, jossa pikku yllätyksiä hyvin menneiden aamujen jälkeen sai ekoilla viikoilla jo muutaman päivän jälkeen 🙂 Tämä auttoi pahimman yli ja pian koko taulu unohtui.

  2. Niinkuin moni jo kommentoikin: käykää yhdessä tutustumassa ja aloittakaa lyhyemmistä päivistä. Ensimmäisinä kokonaisina päivinä on parempi, jos vanhempi lähtee mahdollisimman nopeasti paikalta, koska itku loppuu yleensä nopeasti. Pitkittämällä lähtöä tulee vain molemmille pahempi mieli. 

    Jos lapsella on kova ikävä päivien aikana kannattaa pakata mukaan kuva perheestä tai esim tärkeä unikaveri tai harso tms. 

    Vanhemman selviytymistä helpottaa, kun tutustuu henkilökuntaan ja huomaa, että he ovat työnsä osaavia ammattilaisia ja lapsella on heidän kanssaan hyvä olla. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *