Päivän kysymys: Onko pettäminen pahinta, mitä suhteelle voi tapahtua?

kirsten_rob1.jpg

Kun puhutaan parisuhteista, yksi eniten toisteltuja lauseita on tämä:

”Kaiken muun voisin antaa anteeksi, mutta en pettämistä.”

Sitä julistavat julkkikset lehdissä, sitä vakuuttavat ystävät toisilleen viinilasillisen äärellä. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että pettäminen on pahinta, mitä suhteelle voi tapahtua. Ja että nainen, joka antaa syrjähypyn anteeksi, on heikko ja selkärangaton (ja vähintäänkin huono feministi).

Mutta onko asia oikeastaan niin? Miksi juuri pettämisestä on tullut sellainen vääryys, jota emme voi antaa anteeksi? Kertokaa siis mielipiteenne:

Onko pettäminen pahinta, mitä kumppanilleen voi tehdä?  (Ja jos ei ole, niin mikä on?)

Olemme kirjoittamassa pettämisestä isompaa juttua myös syksyllä ilmestyvään Trendi-lehteen. Kaipaamme nyt siihen sinun apuasi. Kommentoi ja pääset vaikuttamaan siihen, millainen näkökulma juttuun valitaan!

Kuva: Splash/All Over Press

Kommentit (49)
  1. Itse olen ollut todella mustavalkoinen pettämisasian suhteen, onhan minua petetty kahdessa-kolmessa aikaisemmassa suhteessani parikymppisenä. Pettäminen oli ihan selkeä nou-nou, enkä itse aikaisemmin edes katsellut muita miehiä, saatika himoinnut heitä. Mutta. Sitten viime keväänä, minä 30+ naishenkilö löysin itseni lakanoista työkaverin kanssa. Siitä alkoi salasuhde, jossa olin korviani myöten ihastunut, jopa rakastunut. Himoitsin tätä toista miestä enemmän kuin ehkä ketään koskaan. Suhdetta kesti kuukausia.

    Lopetin suhteen, koska tiesin kuinka väärin se oli avopuolisoani kohtaan, enkä toisaalta osannut tehdä ratkaisua – lähteä vai jäädä. Miksi sitten minä, pettämistä vuosia halveksunut, petin? Niin. Sitä prosessia käyn edelleen läpi. Ehkä en saanut omasta parisuhteesta sitä, mikä ihmisen luontainen tarve rakkaudessa tai parisuhteessa on: kohtaamista, huomiota ja hyväksymisen tunnetta. Vaikka kaikki oli näennäisesti hyvin, tunsin olevani omassa suhteessani näkymätön.

    Lopulta tunnustin pettämisen sittemmin omalle miehelleni, osittain olin tietysti tunnontuskissani, toisaalta halusin lyödä kaikki kortit pöytään. Siinä koko käsi, mitäs siihen sanot? Kertominen oli ehkä elämäni pelottavin tilanne. Kannattiko? Ehkä. Mieheni otti asian harvinaislaatuisen kypsästi. Vaikka satutin häntä ehkä enemmän kuin kukaan koskaan, hän ymmärsi että oli myös itse laiminlyönyt suhdettamme henkisesti. Suhteemme sai uuden alun. Oma suhtautumiseni pettämiseen muuttui radikaalisti. En enää ajattele, että pettäminen on parisuhteessa pahin asia. Se on asia, joka kertoo että kaikki ei ole hyvin. Pahempaa on kohtaamisen puute, puhumattomuus ja se, että kahden ihmisen yhteys katoaa. Koska sillon ei ole enää parisuhdettakaan.

  2. Oikeasti on kyllä mielestäni todella surullista lukea ihmisten mielipiteitä kyseiseen asiaan. Puhutaan nyt siis pettämisestä, eikä sellaisesta suhteesta jossa molemmille se on se ja sama jos on muidenkin kanssa.
    Mielestäni pettäminen on todella väärin ja oikeastaan pahinta mitä parisuhteelle voi tehdä, enkä oikeastaan haluaisi miettiä asiaa niin että, tehdä hallaa parisuhteelle, koska sekin on itsekästä ajattelua, vaan tehdä toiselle ihmiselle. Juuri se tekee pettämisestä todella kuvottavaa että se tehdään todella läheiselle ihmiselle.
    Millainen ihminen haluaa loukata sitä ihmistä jonka kuuluisi olla hänelle kaikkein tärkein?
    Siitä että pettää voi seurata toiselle paljonkin henkisiä ongelmia ja pitkäksi aikaa.
    Monen ihmisen itsetunto voi särkyä vuosiksi, ja myös luottamus muita ihmisiä kohtaan voi horjua pitkään. Nämä on mielestäni pahimmissa tapauksissa todella raskaita asioita ihmisen psyykkeelle käsitellä, joten ei välttämättä edes fyysinen väkivalta yllä tuollaisiin seurauksiin.

    Jotenkin todella pöyristyttävää lukea kuinka pettäminen on OK jos se piristää omaa seksielämää ja toinen ei saa tietää. Vähän sama kun ajattelisi että ”on ok varastaa stockmannilta jos siellä sitä kukaan ei huomaa”
    Todella itsekästä ajattelua.
    Missä on moraali, toisen kunnioitus ja itsensä kunnioitus?

    Mielestäni pettäjät ihan kavereinakin on epäluotettavimpia ihmisiä kaikessa, koska se on usein verrattavissa oman edun tavoitteluun välittämättä muista.

    Itselläni ei ole kokemusta pettämisestä, ja toivottavasti ei myöskään petettynä olemisesta, mutta jotain olen elämästä,arvoista ja siitä miten tämän homman pitäisi rullaa oppinut.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *