Päivän kysymys: Onko uutispaastossa järkeä?

TRENDI_KUPLA 5.jpg

 

Työntää pää pensaaseen, sanoo sananlasku. Tammikuun Trendissä on juttu hyvänmielen kuplassa elämisessä. Kupla tarkoittaa jutussa samaa kuin pensas sananlaskussa: on viitteitä siitä, että meitä kiinnostaisi nyt enemmän seesteisten Instagram-kuvien tuijottelu kuin ikävien ulkomaanuutisten selailu. Informaatiotulvan on väitetty ahdistavan nykyihmisiä, koska aivomme kaipaisivat nykyistä hitaampia uutissisältöjä. Sitä ahdistusta jotkut ihan tavalliset kolme- ja nelikymppiset lääkitsevät ryhtymällä uutispaastolle.

Trendin jutussa omista kokemuksistaan kertoo 41-vuotias espoolaisnainen. Syksyllä hän ryhtyi uutispaastolle, jonka on tarkoitus kestää mahdollisesti koko loppuelämä. Vaikka hän ei tiedä, mitä ympärillä tapahtuu, hän ei koe jäävänsä uutispimennon myötä mistään paitsi. Päinvastoin, mieliala on kohentunut – juuri niin kuin self help -kirjailijat lupaavat. Itse asiassa uutispaasto on yksi self help- ja muiden elämäntapagurujen vakihokemista.

Uutispaaston puolesta liputtaa esimerkiksi australialainen self help -guru Rhonda Byrne. Vuonna 2006 ilmestyneessä Salaisuus-bestsellerissään Byrne väittää, että huonot uutiset alkavat ruokkia omia huonoja tunnelmia, koska ikävillä fiiliksillä on tapana kasautua. Siksi uutiset on parempi jättää lukematta, katsomatta ja kuuntelematta. Yhdysvaltalainen bisnesenkeli Timothy Ferriss kysyy maailman tapahtumat kavereilta ja käyttää uutisilta vapautuneen ajan oman uransa edistämiseen (ja neuvoo toki elämänhallintakirjassaan muita tekemään samoin). Viime syksynä ilmestyneessä Lempeämmän elämän käsikirjassaan helsinkiläinen joogaohjaaja Kylli Kukk sanoo samaa kuin Byrne omassa kirjassaan: ihminen alkaa voida paremmin, kun uutisten kakofonian sijaan keskittyy rauhoittavaan hiljaisuuteen.

Ostamme nämä lupaukset, koska asiat ympärillä ovat monimutkaisia. On pätkätöitä ja käsittämättömiä maailman tapahtumia. Yritämme omaa todellisuuttamme hallitsemalla hallita myös yhteistä todellisuutta, ja juuri siksi kaipaamme kuplaan ja mieltä tyynnyttävään uutispimentoon. Näin jutussa analysoi sosiologian dosentti ja apulaisprofessori Suvi Salmenniemi Turun yliopistosta.

Mutta mutta. Kuten Salmenniemi myös muistuttaa: ”Omaa ajattelua muuttamalla ei voi muuttaa isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Köyhyys ei poistu Suomesta, vaikka olisimme kaikki hirveän iloisia koko ajan.”

 

Voiko uutispaastossa silti olla jotakin järkeä?

Oletko ollut uutispaastolla tai harkinnut ryhtyväsi sellaiselle? Miksi tai miksi et?

 

Teksti: Raisa, joka ei ole kuunaan harkinnut muitakaan paastoja

Kuva: Riikka Kantinkoski

 

Kommentit (13)
  1. Voisko joku linkata sen trendin blogin? Luin sen kans joskus ja ihmettelin todella miten ihminen voi olla niin vastuuton. Eihän maailma muutu jos sitä ei muuteta ja olla tietoisia ympärillä olevista asioista.

  2. Mä uskon, että yksi syy siihen, että kokee tarvitsevansa uutispaastoa on se, että uutiset on nykyään usein sellaista kauheuksilla mässäilyä. Eikä vaan iltapäivälehdet toimi näin, vaan ihan asiallisetkin viestimet. On ihan eri asia välittää tietoa maailman tapahtumista kuin hekumoida kauheilla asioilla klikkausten toivossa. Musta ei ole mikään ihme, jos ei pysty tuollaista uutisointia seuraamaan.

    Lisäksi ihmisillä voi olla ihan oikeasti sellainen elämäntilanne, että uutisten seuraaminen aiheuttaa kohtuutonta ahdistusta. Esimerkiksi työttömyyden kasvusta puhutaan koko ajan. Työttömänä oleva saa siitä jatkuvaa muistutusta, että kilpailu työpaikoista lisääntyy ja hänen on entistäkin vaikeampaa saada töitä.

    Mutta nuo että halutaan vain hyviä fiiliksiä omaan kivaan elämään, en voi käsittää. Mitä paremmin menee, sitä enemmän pitäisi kantaa yhteistä vastuuta, mun mielestä. Mikä on tietysti aika mahdotonta jos ei mitään mistään tiedä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *