Upeita uutisia: Missä olet Laura? -blogista Lilyn nimikkoblogi

Toimitus

 

Laura Tähkävuoren blogi Missä olet Laura? on ollut Lilyssä reilun vuoden. Tässä ajassa Laura on valloittanut kymmenientuhansien lukijoiden sydämet. Hän kirjoittaa blogia ihmisyydestä eli viime aikoina esimerkiksi masennuksesta, rasismista ja keskustelustaan sähkökauppiaan kanssa, usein omien kokemustensa kautta.

Missä olet Laura? -blogi on täynnä viisaita sanoja, hienoja kirjoituksia, jotka kestävät aikaa. Kieli on kaunista ja blogin tunnelma seesteinen. Lukiessa tulee rauhallinen olo – ja toisinaan huvittunut, kuten silloin, kun Laura kertoo huomioitaan valokuvamallina olemisesta.

Siksi hän on juuri oikea tyyppi Lilyn uudeksi nimikkoblogiksi: naamapallura löytyy Lilyn etusivulta ensi viikon perjantaista lähtien.

Jos et ole vielä lukenut Lauran blogia, tee se nyt! Mutta ensin tutustutaan Lauraan paremmin:

 

Aloitetaan ilmeisimmällä. Missä olet Laura?

‒ Arvasin, että kysyt tätä! Olen juuri nyt Tampereen yliopistolla, istun hiljaisessa nurkassa. Olen osa-aikainen opiskelija; opiskelen kasvatustiedettä ja tiedotusoppia. En osaa sanoa, koska valmistun. Kaikki aikanaan.

Sanot olevasi neljännen polven arkijournalisti. Mitä ihmettä se tarkoittaa?

‒ Kirjoittaminen tulee minulle verenperimänä, suvussamme on paljon taiteellista porukkaa. Etenkin isänpuoleisessa suvussani on paljon pöytälaatikkokirjoittajia. Vanhempani ovat kuitenkin duunareita, ja olen asunut lapsuuteni lähiössä, mistä olen varsin ylpeä. Se antaa perspektiiviä.

Juuri noin kuvailisin tekstejäsi. Tuntuu, että sinulla on perspektiiviä elämään ja ihmisyyteen. Mistä se tulee?

‒ Aidosta uteliaisuudesta elämää kohtaan. Ihmisiä kuuntelemalla oppii. Sanotaan, että olen ollut lapsesta saakka pohdiskelevaa tyyppiä. Pyrin aina samastumaan muiden asemaan – ylenkatse ei vie minnekään.

Nyt kun blogisi nousee Lilyssä nimikkoblogiksi, tuleeko blogiisi muutoksia?

‒ Toivon, että ei. Haluan jatkossakin käsitellä ihmisyyttä ja elämän erilaisia ilmenemismuotoja. Haluaisin myös nostaa blogissani sellaisia blogeja, jotka eivät ole päässeet Lilyssä niin paljon esille: antaa tilaa pienille, kauniille sanoille, joiden olisin toivonut olevan omiani. Haluaisin myös, että Lilyyn tulisi muiden blogien suositteluviikko.

Todella hyvä idea!

‒ Perustin tämän blogin Lilyyn juuri siksi, että täällä ei ole koskaan yksin. Aina voi tapahtua jännittäviä kohtaamisia. Kun olin pitänyt blogia vasta muutaman kuukauden, ulkomailla asuva pikkuserkkuni löysi sattumalta blogini.

Mikä on Lilyssä parasta?

‒ Ehdottomasti keskusteleminen. Lily on pullollaan fiksuja ja erilaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita kertomaan mielipiteitään tai asioita elämästään. Jos haluaa muuttaa asioita, pitää olla valmis keskustelemaan. Tietenkään ei ole kiva olla väärässä, mutta vain keskustelemalla muiden kanssa löytää uusia näkökulmia. Se  taas auttaa muuttumaan mahdollisimman hyväksi versioksi itsestään.

Mitkä postauksesi ovat jääneet mieleesi?

‒ Tämä on helppo. Blogini oli ollut ehkä kolme kuukautta olemassa, kun tein postauksen: Tältä näyttää vuoden treenaamatta ollut nainen. Siinä todistettiin somen voima, kun tutut ympäri Suomea laittoivat viestiä, että hei, sinä olet minun Facebook-feedissäni! 

Kun akne ei parantunutkaan- sekä Rasti jota kannan -postauksista olen saanut paljon palautetta. Ihmisiä kiinnostavat arkipäiväiset aiheet – niin arkipäiväiset, ettei niistä tajuta edes puhua ääneen.

Sitten klassikkokysymys. Mitä teit eilen kello 20?

‒ Haa, tavallisesti en koskaan tiedä, mitä kello on, mutta nyt osasin varautua tähän. Paistoin lohta kotona. Se paloi vähäsen, ja koko kämppäni haisi palaneelta kalalta. Seuraavana päivänä satuin vieläpä sekoittamaan puuroani samalla paistinlastalla, jolla käsittelin lohta. En ole rajannut blogiani mitenkään, mutta ruokablogi se ei ainakaan ole.

Kerro vielä jotain, mitä lilyläiset eivät tiedä sinusta?

‒ Tilastojen mukaan minulla on Suomessa noin 30 000 kaimaa, joten olen tottunut siihen, että porukassa on  aina muutama muukin Laura. Lilyssäkin meitä on jo vaikka kuinka monta! Minusta onkin käytetty lapsesta asti lempinimeä Tähkis.

 

Mahtavaa. 30 000-kertaisesti tervetuloa Lilyn nimikkobloggaajaksi, Tähkis!

 

 

Teksti: Julia, joka kokee vahvoja tunteita (kuten hän äsken kertoi), ja joskus ne ovat voimakkaan positiivisia, kuten Lauran blogia lukiessa 

Kuva: Laura Tähkävuoren kuvaussessiot

 

 

Kommentit

Kaima (Ei varmistettu)

Ihan parasta! Hyvä Laura!

Ilana

Jee! Jos pitäisi valita yksi suosikkiblogi, valitsisin Lauran. Oivaltavia, kauniita tekstejä, joissa on tarttumapintaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jes! Viimeinkin vähän uutta verta sinne nimikkoblogeihin! Lisääkin saa tulla ja vanhat kiertoon ;)

Aino S

Superia!

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

No tätä jo vähän aavistelinkin...:-) Onnea!

tiia_

Hienoa! :)

Pari sannaa

Hell yeah! 

Asikaine
Asikaine

JEEEE!! <3 iiihanaa.

minna

Nyt on kunnollista! Jee!

Helmi K
sivulauseita

TÄHKIS! Kymmenen sydäntä. Sata. Tuhat. 

MinEna
Kasvukäyrillä

Hienoa Laura! Onnea!

Tove Janssonin tytär

Hei siistiä! Tää oli hyvä veto!

MM
Maijan matkassa

Ihanaa!

Kristaliina
Puutalobaby

Onnea, hieno juttu!!!

Räyhälä
Räyhälä

Hienoa! :)

ninni-vierailija (Ei varmistettu)

Mahtavaa!

Pau
P.S C'est moi!

Hei jee, ihan huippua! Tätä on odotettu. Onnea Laura! :)

annam_
anna k.

Loistava juttu! :)

Suhteessa

Jes!

tanjatanja
Ei Beigeä

Todella loistavaa! Lauran blogia lukiessa olen miettinyt että kelaileeko tuo muija asioita näin hienosti joka päivä?

Ilmeisesti kelailee. Haluaisin Lauran päähän toviksi mietiskelmään.

Julia Thurén
Toimitus

Huippua, että tämä on kaikkien muidenkin mielestä näin mahtava juttu! <3

Mia K.
Voi taivas

Oikea merkki oikeaan osoitteeseen oikeaan aikaan! :)))!!

Kaisa S. (Ei varmistettu)

Mahtavaa! Isot onnittelut! Löysin blogisi vasta pari kuukautta sitten ja jäin saman tien koukkuun. Häkellyin siitä hyvän olon tunteesta, jonka minussa kirjoitustyylilläsi aiheutit. Blogisi on kaiken kunnian ansainnut, ihana, rehellinen, kauniisti kirjoitettu hyvän olon blogi. Kiitos!

Laura T.
M O L

Voi kiitos Kaisa S., ihan mahtavaa kuulla!

Ja näin yhteisesti: iso kiitos koko porukalle näistä sanoista. Vähän myöhässä (ylläri) halusin tulla vaan huikkaamaan että luettu on. Ylävitoset!

Kommentoi