Uskallatko syödä e-pillereitä?

Toimitus

Pari vuotta sitten se alkoi. Yhtäkkiä tuttavapiirin naiset alkoivat yksi toisensa jälkeen luopua e-pillereistä. Ei siksi, että he olisivat halunneet lapsia vaan siksi, että halusivat tietää, miltä tuntuu elää omien hormoneiden kanssa.

Yhtäkkiä nuoruuden statussymboleista (syöt pillereitä = sinulla on seksielämä) oli tullut jotakin epäilyttävää, epäluonnollista ja mahdollisesti vaarallista.

Nyt luomuiluvillitystä on jatkunut pari vuotta, ja me teemme Trendiin juttua ajatuksella ”kuinkas sitten kävikään?” Kaipaamme juttuun teidän apuanne.

Odotamme teiltä nimimerkillä ja iällä varustettuja ajatuksia seuraavista aiheista:

  1. Millaisia kokemuksia tai ajatuksia sinulla on hormoniehkäisystä? Onko hormoniehkäisy alkanut epäilyttää sinua ja miksi? Oletko lopettanut jossain vaiheessa pillereiden syömisen ihan vain selvittääksesi, onko olosi erilainen ilman? Ja jos lopetit, mitä sitten tapahtui? Vai oletko vannoutunut hormoniehkäisyn suosija, jota pillereiden leimaaminen ärsyttää?
  2. Oletko mielestäsi saanut ehkäisystä luotettavaa tietoa? Vai onko sinusta tuntunut siltä, että gynekologisi on vaiennut pillereiden mahdollisista sivuvaikutuksista?

Lisäksi etsimme juttuun haastateltavia, jotka olisivat valmiita jakamaan (nimettömästi) omia kokemuksiaan e-pillereistä. Etsimme seuraavanlaisia haastateltavia:

  1. Olet lopettanut hormoniehkäisyn, koska haluat elää omien luonnollisten hormoneidesi kanssa.
  2. Olet lopettanut hormoniehkäisyn mutta aloittanut sen sittemmin uudestaan.
  3. Olet erittäin tyytyväinen hormoniehkäisyn käyttäjä, jota hormoniehkäisyn leimaaminen ärsyttää.

Jos luulet, että saattaisit sopia haastateltavaksi, lähetä sähköpostia osoitteeseen heini.maksimainen@a-lehdet.fi. Saat paluupostina lisää tietoa aiheesta.

Kiitos mielipiteistä jo etukäteen!

Teksti: Heini, jonka lähipiirissä aihetta on puitu aika monena iltana, joihin on kuulunut viiniä ja naisia (ja joskus lauluakin)

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

E-pillereitä en ole koskaan syönyt, mutta olen käyttänyt vuosien ajan ehkäisyrengasta (eli samoja hormoneita kuin pillereissäkin). Lopetin renkaan käytön viime syyskuussa. Suurin syy oli se, että pitkä parisuhteeni päättyi enkä ajatellut tarvitsevani ehkäisyä vähään aikaan. Mutta sen lisäksi olin kyllä pohtinut että mitähän kaikkea ne hormonit mahtaa aiheuttaa ja olisiko oloni jotenkin erilainen/parempi ilman niitä.

Nyt kun renkaan käytön lopettamisesta alkaa kohta tulla vuosi täyteen, oma kuukautiskiertoni ei ole vieläkään normalisoitunut. Menkat tulee epäsäännöllisesti 1-2 kk välein, ja ne saattavat kestää ensin esim. pari päivää, sitten päivän tauko ja taas pari päivää niukkaa vuotoa. Lisäksi minulla on nyt kuukautiskipuja, joista ei renkaan käytön aikana tarvinnut lainkaan kärsiä. Eivät kivut tosin nytkään ole pahoja.

Kuukautisten epämääräisyyden lisäksi mitään muita eroja en ole olossani huomannut. Mielialani ei ole sen tasaisempi tai ailahtelevaisempi kuin renkaankaan kanssa oli, painoni ja ruokahaluni on pysynyt samana, olo on kaikin puolin ihan normaali kuten renkaankin kanssa oli. En ilmeisesti ole kovin herkkä ylipäätään hormonaaliselle ehkäisylle tai ainakin rengas tuntui sopivan mulle hyvin. Oonkin tässä miettinyt, että jos/kun pysyvä ehkäisy tulee taas joskus ajankohtaiseksi, taidan ottaa renkaan uudelleen käyttöön.

Vierailija_88 (Ei varmistettu)

Ehkäisyrengas tuottaa tasaisemmin hormoonia, kun taas e-pilleri poksauttaa koko hormooni-annoksen suurinpiirtein samantien kun pilleri on kitattu kurkusta alas. Mm näillä perusteilla kaikki terveydenhoitajat ovat minulle ehkäisyrengasta suositelleet.

Itse lopetin ehkäisyrenkaan käytön 4vuotta sitten ja mulle jäi kanssa 1-2vuodeksi menkat epämääräisiksi. Välillä se ärsytti paljonkin, mutta se meni ohi. Tällä hetkellä menkat ovat säännölliset ja saattavat heittää vaan -1 tai + 1 päivällä.

Ei enää koskaan (Ei varmistettu)

Söin e-pillereitä 10 vuotta 16-vuotiaasta eteenpäin. Ensimmäinen merkki aiheutti ongelmia jo muutaman kuukauden jälkeen, mutta gynekologin vakuutteluiden myötä jatkoin silti reilun puoli vuotta. Itkua, alakuloa, oman kehon tuntumista vieraalta, haluttomuutta ja lopulta haluttomuutta päästää edes ketään kosketusetäisyydelle. Sitten riitti, vaihdoin merkkiä. Seuraava merkki aiheutti parin kuukauden käytön jälkeen muutaman vuoden poissa olleen migreenin palaamisen. Pelästyin ja lopetin pillerit. Vakituisessa parisuhteessa elävälle se oli kuitenkin silloin hankalaa eikä vaihtoehtoja tuntunut 2000-luvun alkupuolella olevan. Gynekologi sai minut taas vakuutettua pillereiden hyödyllisyydestä ja lähestulkoon pakollisuudesta. Kertoi uudesta merkistä, joka tuntuikin toimivan. Pikkuhiljaa vuosien kuluessa kummallinen alakulo (siitä huolimatta että oikeasti yritin olla iloinen koska kaikki oli hyvin!) hiipi takaisin, keinotekoiset hormonit alkoivat ahdistaa ja pillereiden syönnin vaikutukset terveyteen ja lasten saantiin epäilyttää, päätin hankkiutua niistä eroon. Olin kuullut, että monella oma hormonitoiminta oli pitkän pillereiden syömisen jälkeen ihan nollissa ja tarvittiin jopa uusia pillereitä (!) sen käynnistämiseksi. Alle kolmikymppisillä ystävilläni on hurja määrä ongelmia raskaaksi tulemisen kanssa ja halusin saada oman kroppani toimimaan luonnollisesti ajoissa, jos lasten yrittäminen tulisi ajankohtaiseksi. Tärkeimpänä halusin kuitenkin saada selville, millainen todellisuudessa olen, ilman keinotekoisten hormonien vaikutusta. Löysin vaihtoehdoksi kuparikierukan. Huippujuttu, sopii minulle täydellisesti. Uusi gyne oli ymmärtäväinen, eikä sanonut yhtään vastalausetta suuntaan eikä toiseen (oli neutraali ja se tuntui hyvältä).Noh, pillereiden alta kuoriutui huomattavasti rennompi ja iloisempi tyttö, jonka kroppa (ja etenkin iho) takkuili noin vuoden, mutta asettui sitten aika hyvin uomiinsa.

Tiedon saaminen oli vielä muutama vuosi sitten melkoista salapoliisityötä ja monet gynet tuntuvat oikein vaahtoavan pillereiden ja hormonien puolesta. Nyt tietoa on enemmän saatavilla ja pikkuhiljaa alkaa tuntua, että useampi ystävistäni on lopettanut pillerit kuin syö niitä. Pillerit ovat varmasti joillekin ok, eivät aiheuta ongelmia ja monet tykkäävät niistä pikkuongelmista huolimatta. Olihan se helppoa syödä 3 laattaa putkeen - menkat olivat harvoin ja melko niukat. Mutta eipä niistä sivuvaikutuksista juuri puhuttu ja niidenkin vakuutettiin menevän ohi sitkeällä pillerien syömisen jatkamisella. Minusta jokaisen pilleriongelmien (tai hormoniongelmien ylipäätään) kanssa painivan olisi tärkeä tietää, että vaihtoehtoja on!

Hyppytikki

Ehdin popsimaan pillereitä tauotta 9 vuotta, kunnes tein positiivisen raskaustestin. Pillereiden kanssa.

Synnytyksen jälkeen imettäessä ehdin käyttää minipillereitä kolme kuukautta, kunnes mies ilmoitti että joko hän tai pillerit lähtee. Olin nuo kolme kuukautta kuulemma aivan eri ihminen päivittäisine itkupotkuraivareineni. Palauduin ennalleni about viikossa. Tuon jälkeen elo kuparikierukan kanssa oli yhtä tanssia, ei aknea, ei omituista painonnousua, ei itkua ja huutoa. Ikävä vaan että iso kierukka painoi johonkin hermoon aiheuttaen inhottavan jalkakivun. Ja positiivisen raskaustestin.

Nyt elo hormonikierukan kanssa on varsin mukavaa, mutta haluan silti nähdä millaista se on ihan ilman hormonaalista ehkäisyä. Pillereitä en suostu napsimaan edes henkeni uhalla enää ikinä, sen verran radikaali oli muutos verrattuna vuosikymmeneen pillereiden kanssa. Jälkeenpäin ajateltuna on täysin edesvastuutonta määrätä lähes varhaisteinille normaalia hormonitoimintaa sotkevia nappeja!

Tietoa pillereistä (laastareista tai renkaistakaan) en muista saaneeni sen ensimmäisen kerran jälkeen. Kiitos googlen, kysyvä ei tieltä eksy, riskit on kuitenkin ollut tiedossa ja etsinnässä parempi vaihtoehto.

 

Liiissu (Ei varmistettu)

Lopetin e-pillereiden käytön edellisessä parisuhteessani, koska halusin kokeilla elämää ilman hormoneja. Parisuhde sittemmin päättyi ja uuden kumppanin löytyessä aloitin ehkäisyrenkaan käytön. Ehkäisyrengas aiheutti jatkuvia hiivatulehduksia, minkä takia jouduin lopettamaan sen käytön. Yritin aloittaa pillerit uudestaan, mutta sain niin pahoja raivokohtauksia, että lopetin niiden käytön muutaman kuukauden jälkeen. Nyt olen ollut luomuna pari vuotta ja olo on erinomainen!

Resist, 26 vuotta (Ei varmistettu)

1. Söin yhdistelmäpillereitä vuodesta 2004 vuoteen 2008, jolloin kokeilin kolmea eri pillerimerkkiä ja ehkäisylaastareita. Käytön aikana halut lopahtivat nollaan (joten ehkäisyteho oli todellakin taattu), paino ja verenpaine nousivat, mielialoja oli kahdenlaisia: itkin ja raivosin pienimmästäkin asiasta tai olin apaattinen ja välinpitämätön. Kun luettelin gynelle kokemuksiani, vastaus oli jokaiseen "ei johdu pillereistä". Merkkien vaihtelulla ei ollut vaikutusta. Lopetin hormoniehkäisyn omatoimisesti vuonna 2008, jonka jälkeen sain odotella säännöllisiä kuukautisia yli kaksi vuotta. Ensimmäiseen kahdeksaan kuukauteen pillereiden lopettamisen jälkeen kuukautisia ei kuulunut lainkaan, jonka jälkeen oli vielä yli vuoden jakso, jolloin kuukautiset tulivat milloin sattuivat. Ravasin lääkärissä kuukautisten puuttumisen vuoksi eikä mitään vikaa löydetty verikokeista. Kondomit olivat käytössä, mutta raskaudesta panikointi ja raskaustestien tekeminen oli säännöllistä, koska kuukautisia ei kuulunut ajallaan. Verenpaine palautui normaaliksi jonkin aikaa pillerien lopettamisen jälkeen. Nykyään kuukautisetkin ovat luomusti kellontarkat.

Henkisellä puolella pillerien lopettaminen oli kuin olisin kaivautunut esiin jonkinlaisesta kuoresta ja tunsin olevani taas oma itseni. Jokainen pieleen mennyt pikkuasia ei enää vituttanut niin paljon, että voisi ampua jokaisen vastaantulijan. Seksin haluaminen ensimmäistä kertaa vuosiin oli ilahduttava kokemus, kuin olisi pudistellut hämähäkinverkot alavatsan seutuvilta (tähänkin meni ainakin vuosi pillerien lopettamisen jälkeen ja luulin pitkään, että halut ovat poissa lopullisesti ja vietän loppuelämäni hiljaisuudessa sillä saralla). Mainittakoon vielä, että mies on pysynyt samana koko ajan, vuodesta 2004 tähän päivään.

2. Tuntuu, että pillereitä tarjotaan nuorille todella heppoisin perustein, ja oman kokemukseni mukaan lääkärit eivät ota huonoja käyttökokemuksia tai huolenaiheita vakavasti. Ärsyttää, että tuhlasin niin monta vuotta hormonien kanssa säätämiseen, kondomien käyttö on mielestäni pieni vaiva verrattuna pillerien haittavaikutuksiin. Joillekin pillerit voivat sopia, mutta itse olen päättänyt pysyä niistä kaukana.

pau (Ei varmistettu)

Aloitin e-pillerit 17-vuotiaana, kun olin seurustellut ensimmäisen poikaystäväni kanssa puoli vuotta. Minulla oli todella kovat kuukautiskivut, joten pillereiden odotettiin lieventävän niitäkin. En saanut juurikaan tietoa pillereiden mahdollisista sivuvaikutuksista - pystyihän niitä lukemaan pakkausselosteesta, mutta muuten gyne ei juuri korvaansa lotkauttanut 17-vuotiaan tietämättömyydelle.

En lihonut, en huomannut merkittäviä, äkillisiä muutoksia mielialoissa - ei mitään. Kuukautiskipuni lievenivät ja menkkani tulivat niukemmiksi. Parin vuoden käytön jälkeen aloin kärsiä todella kovista päänsäryistä taukoviikkojen yhteydessä. Muutaman vuoden käytön jälkeen olin jatkuvasti todella alakuloinen ilman selvää syytä, mutta en liittänyt sitä pillereiden käyttöön.

Tämän vuoden alussa kerroin gynelle päänsäryistäni. Sain oitis reseptin minipillereihin, koska minulla on riski saada aivoveritulppa aurallisen migreenin vuoksi. Kuulun siis juuri tähän peloteltuun riskiryhmään. Nykyään en minipillereineni kärsi päänsäryistä ja hankalan alun jälkeen olen niihin erittäin tyytyväinen. Pienempi hormonimäärä ei ole vaikuttanut mieleeni juuri mitenkään, lähinnä vähentänyt hieman turvotusta kropassa. Sama alakulo on läsnä edelleen - on kyllä käynyt mielessä, voisiko tämä johtua näistä kehooni joutuvista ylimääräisistä hormoneista. Olen pian lähdössä vaihtoon, ja ajattelin elää silloin ilman hormonalista ehkäisyä ja katsoa, mitä tapahtuu - jos uskallan.

Minusta hormonaalinen ehkäisy on turhaan parjattua, maailmalla sattuneet kuolemantapaukset kun eivät varmastikaan ole yksiselitteisesti johtuneet vain ja ainostaan e-pillereistä. Jokainen toki tyylillään, ja voihan olla, että itsekin vielä lopetan hormonaalisen ehkäisyn, mutten todellakaan usko niin tekeväni.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei ihmiset niistä kuolemantapauksista ole kauhuissaan, vaan ihan siitä, että kun se on hormonihoitoa. Itseäni ei pelottaisi raskauskaan niin paljon, jos kyseessä olisi jokin, josta plopsahtaa ulos uusi ihminen 9 kuukauden jälkeen. Ei, kemiallinen koneisto uusitaan sinä aikana ja vaikka se sentään on luonnollista, se on silti pelottavaa, kun siihen ei itse pysty vaikuttamaan. Sitten kun puhutaan jostain, joka ei ole luonnollista alunalkaenkaan, kyllä siinä ihan syystäkin pitkää naamaa näytetään paljon keho joutuu kärsimään.

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen ollut pillereihini todella tyytyväinen. Kärsin ajoittain todella voimakkaista kivuista niin alaselässä kuin vatsan seudullakin kuukautisten alkaessa. Monesti menkkojen alku meni kaulailuksi WC-pöntön kanssa. Pillereiden syönnin aloittamisen jälkeen kivut hävisivät. Muita huomiota on ollut rintojen kasvu, joka ei nyt niin kovin negatiivinen asia ole. :) On kuitenkin hyvä, että pillereiden vaikutuksia testataan. Ihmiset ovat erilaisa, joten vaikutuksetkin ovat erilaisia.

Kuparikierukkakaan ei käynyt (Ei varmistettu)

Aloitin e-pillerit ensimmäisen kerran 17-vuotiaana ja söin niitä onnellisena muutaman vuoden. Koko tuon ajan kärsin kuitenkin mielialanvaihteluista (kaikki oli koko ajan joko todella kurjaa tai ei herättänyt mitään tunteita, ja itkukohtaukset syystä tai toisesta olivat täysin arkipäivää ). En kuitenkaan osannut ajatella, että syynä olisi ollut muu kuin muutenkin teini-iän vellovat hormonit. Pillereiden syönnin aikana kuukautiset tulivat säännöllisesti kuin kello. Iho pysyi hyvässä kunnossa eikä mitään muita haittavaikutuksia ollut havaittavissa.

Parikymppisenä sitten aloin tuntea, että en muka nähnyt enää kunnolla. Koska olin jostain lukenut sen saattavan liittyä e-pillereihin, joten lopetin niiden käytön. Alakulo alkoi väistyä parin pillerittömän kuukauden aikana, mutta gynekologi sai vaihtamaan pillerit toiseen merkkiin. Pian vaihdon jälkeen silloinen parisuhteeni loppui ja päätin lopettaa myös pillerit.

Elämä alkoi taas näyttää valoisalta, liekö siinä riippakivenä sitten ollut toimimaton parisuhde, hormoniehkäisy, näistä jompikumpi tai niiden yhteistekijä. Sinnittelin luomuehkäisyllä muutaman vuoden. Tosin pistinkin sinkkuelämän rellestyksien seurauksena hormonitoimintani muilla keinoilla sekaisin. Jälkiehkäisypillerin jälkeen kuukautiset muun muassa katosivat täysin puoleksi vuodeksi.

Uuden vakituisen parisuhteen alettua halusin vakituisen ehkäisyn, mutten hormonaalista. Sainkin kuparikierukan, joka valitettavasti ensimmäisen vuoden jälkeen oli valunut niin, ettei se enää ollut luotettava ehkäisijä. Kierukka vaihdettiin, mutta toinenkin lähti valumaan vuoden jälkeen.
Samaan aikaan kierukan käytön kanssa jouduin syömään lukuisia antibioottikuureja virtsatietulehdukseen ja sen kanssa minulla käsi kädessä kulkevaan hiivatulehdukseen, sekä muihin bakteeritulehduksiin. Kuparikierukkakaan ei siis ollut minulle sopiva ehkäisymenetelmä.
Kaiken päätteeksi limakalvoni olivat muuttuneet todella ohuiksi ja aroiksi. Sen seurauksena alle 25-vuotiaana käytän siis vakiona estrogeenivoidetta, jota yleensä käytetään vaihdevuosiongelmiin.

Tässä vaiheessa gynekologini ehdotti minipillereitä. Niiden aloittamisen jälkeen ennestäänkin kuivat limakalvoni kuivuivat korpuiksi ja olo oli sietämätön. Ehkäisy oli taattu, koska seksiä ei voinut ajatellakaan. Kun ensimmäinen vuoto alkoi, sitä riittikin sitten parin viikon ajan. Myös mieliala alkoi taas heittää häränpyllyä, kaikki oli ankeaa ja kurjaa, eikä itkukaan ollut kaukana.
Lopetin minipillereiden käytön puolentoista kuukauden jälkeen, ja nyt taas alkaa vaikuttaa paremmalta. Limakalvot toivottavasti tervehtyvät ja vahvistuvat pikkuhiljaa, mutta kaiken seurauksena en enää uskalla aloittaa hormonaalista ehkäisyä.

En tiedä, mikä kaikki liittyy mihinkin, mutta kaiken tämän viiden–kuuden vuoden antibioottien- ja hormoniensyönnin jälkeen haluan pysytellä mahdollisimman kaukana lääkevalmisteista, ellei niitä ole aivan pakko käyttää.
Meillä mennään nyt siis pelkkää kondomia ja liukkaria käyttäen, mutta ainakaan ei tarvitse kärsiä kirvelevistä ja kuivista limakalvoista. Mielialakin pysyy aisoissa eikä tarvitse miettiä, miksi sain vuosisadan raivokohtauksen pikkuasiasta, joka ei pillerittömässä elämässä aiheuta kuin ehkä olankohautuksen.

AnLottanen

Minulla oli käytössä ensin yhdistelmäpillerit. Sain niistä kuitenkin sen verran rajuja sivuoireita, että ne vaihdettiin minipillereihin.

Minipillereitä käytin vuosia. Aina syvään laskimotukokseen asti. Syvä laskimotukos tuli hormonivalmisteen ja synnynnäisen alttiuden yhteisvaikutuksella ja oli todella vaikeasti hoidettava.

Enää en voi enkä haluaisikaan pillereitä käyttää. Kyllä ihmisen on parempi olla ja elää ilman kehoon pumpattuja vieraita aineita.

Vierailija (Ei varmistettu)

Minulla on endometrioosi ja hoitona on ollut e-pillerit ja nyt kierukka. Minipillerit eivät sopineet ollenkaan, e-pillereitä ehdin syödä kahteen otteeseen, mutta viimeksi vain 6kk ja kivut kasvoivat koko ajan. Nyt kierukka on ollut muutaman viikon ja kivut ovat ennallaan.. Olen hormoonihirviö, jolla on ollut kierto 14-96 päivää vuodon kesto 2-11 päivää. 29 vuotiaana olen käynyt läpi myös vaihdevuodet, kun munasarjani olivat uinuvassa tilassa. Naisen elämä ei ole helppoa. Kuukautisia on jouduttu käynnistämään eri lääkkeillä.

Hertsu (Ei varmistettu)

Oon syöny e-pillereitä reilu 15 vuotta. Koskaan en oo kokenut niistä olevan kummempia sivuvaikutuksia, oon koko ajan olle seksuaalisesti erittäinkin halukas, en ole lihonu, ei turvota. Täytettyäni 30 vuotta alko tosin tulla joitain henkisiä oireita ennen kuukautisia, hirvee vanne kiristää päätä ja jokainen pieni juttu ärsyttää. Nuorempana näitäkään "oireita" ei oo ollu. Enkä oikeestaan tiiä liittyykäö pinnan kiristyminen pillereihin vai ikään/elämäntilanteeseen. Joskus kymmenisen vuotta sitten kokeilin eloa ilman pilsuja, mutta ei se oikeestaan tuntunu mitenkää erilaiselta, paitsi menkat oli tosi paljon runsaammat. Taidan siis kuulua siihen joukkoon, jolle pilsut sopii paremmin ku hyvin.

Tällä hetkellä haluaisin lopettaa e-pillerit ja tulla raskaaksi. Se kyllä mietityttää miten vuosien "hormonikuurin" jälkeen oma kroppa alkaa toimia.Gynekologithan aina vakuuttaa etteipillerit vaikuta raskaaksi tulemiseen negatiivisesti, mutta nähtäväks jää kuinka käy.

tuuli- (Ei varmistettu)

Käytin muutaman kuukauden ajan minipillereitä, jotka eivät sopineet minulle ollenkaan. Kärsin pahoinvoinnista ja jatkuvasta vuodosta. Minulla oli jatkuvat anemian oireet veren menetyksen vuoksi joten oloni oli todella heikko. Kokeilin kahta eri merkkiä, mutta molemmat sopivat yhtä huonosti.

Nyt olen noin 2 kuukauden tauon jälkeen aloittanut yhdistelmäpillerit hoitona endometrioosista johtuviin kivuilaisiin kuukautisiin. Vielä en ole sivuoireita huomannut, mutta jännitän kovasti miten nämä minulle soveltuvat. Minipillereiden syönnin aikana kärsin tietämättäni endometrioosista, joten en tiedä johtuiko niiden aiheuttama voimakas reaktio sitten siitäkin..

paulahelena
ALUAP

Mä oon aina suhtautunut epäilevästi hormonaaliseen ehkäisyyn enkä sitä siis olekaan ikinä käyttänyt. Ajatus kehon luonnollisen hormonitasapainon sotkemista tuntuu huonolta, ja vanhempien kokemuksen perusteella pelkäsin myös e-pillerien huonontavan lapsensaantimahdollisuuksia, vaikka siitä ei tieteellistä todistetta olekaan.

Ehkäisyvälineenä mulla onkin sitten kokemusta ainoastaan kondomeista (sekä pari epätoivoista yritystä naisten kortsujen kanssa). Seksielämän tosin aloitin vasta vähän ennen naimisiinmenoa ja lapsentekoon ryhdyttiin reilu vuosi häiden jälkeen, joten kovin kauaa en joutunut myöskään kortsujen kanssa pelailemaan. Vielä on pieni arvoitus, miten vauvan syntymän jälkeen toimitaan, mutta todennäköisesti luotetaan edelleen kortsuihin tai sitten laskeskellaan varmoja päiviä ja otetaan mahdollinen lisäjälkikasvu ilolla vastaan, jos käy "vahinko". :)

Nykyisin pilleritön vierailija (Ei varmistettu)

Olen 29-vuotias nainen ja lopetin yhdistelmäpillerit noin 10 vuoden käytön jälkeen reilu vuosi sitten. Olin vaihtanut vahvempiin pillereihin ja siinä yhteydessä (kesä kun oli), kasvoihini tuli maksaläiskäongelma (=pigmenttiviikset). Pitkään aikaan en osannut yhdistää pigmenttiviiksiä pillereiden vaihtoon tai ylipäätään hormonaaliseen ehkäisyyn, mutta aikani asiaa tuskailtuani ja tutkittuani kävi ilmi, että hormaalisessa ehkäisyssä on tosiaan myös tällainen riski. Ikinä (!) en olisi pillereitä syönyt, jos olisin tiennyt että niiden seurauksena saan viikset, jotka eivät ole vieläkään lähteneet.

Muitakin iloja pillerittömyydestä on ollut: seksihalut ovat kasvaneet selvästi ja jotenkin kaikki aihepiiriin liittyvä tuntuu normaalilta ja olo erittäin luonnolliselta. Kondomin käyttö on tietenkin hieman harmillinen juttu, mutta tavallaan se tuo pitkäaikaiseen parisuhteeseen ihan hauskan uuden fiiliksen (tai ainakin aluksi toi;)). Pillereiden lopettamisen jälkeen menkat alkoivat kuukauden kuluttua normaalisti ja ovat tulleet sen jälkeen tasaiseen tahtiin joka kuukausi ja lähes yhtä niukkoina kuin pillereiden kanssakin. Muutenkaan en kokenut pillereitä ollenkaan ongelmallisiksi ja jos maksaläiskiä ei olisi tullut, olisin jatkanut pillereiden syömistä niiden helppouden vuoksi, mutta nykyään kyllä nautin pillerittömyydestä ja luonnollisuuden tunteesta erittäin paljon.

honeychile

Kuulun itse ryhmään nro kolme, eli ärsyttää pillereiden käytön leimaaminen. Ok, jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta tuntuu että pillereistä on viime aikoina ollut pinnalla vain ne kaikki negatiiviset puolet. Hyviäkin löytyy, esim. munasarjasyövän riski pienenee olennaisesti pillerien käyttäjillä. 

Minulle e-pillerit olivat taivaan lahja. Tätä ennen kärsin kovista kuukautiskivuista, joihin ei tehonnut mikään määrä kipulääkkeitä. Söisin yhdistelmäehkäisypillereitä mielelläni edelleen (ah sitä helpotusta akneihoon, myöskin) jos ne eivät pahentaisi migreeniäni. Migreeni oli hallittavissa, mutta en halua ottaa kohonnutta aivoveritulpan riskiä, joka liittyy aurallisen migreenin ja yhdistelmäpillereiden käyttöön. Mutta tämäkään ei minusta ole ns. "pillereiden vika" vaan jokaiseen lääkkeeseen liittyy hyötyjä ja haittoja, jotka on punnittava. Esim. paljon puhuttu laskimotulppariski on e-pillerien aikana vähäisempi kuin esim. raskauden aikana.

Minkäänlaisia mielialavaihteluita en pillereiden syönnin aikana kokenut. Tämäkin on tietty vain yhden ihmisen kokemus, eikä oma hyvä kokemukseni poissulje muiden huonoja. Silti joskus käy mielessä, että pillereitä on helppo syyttää vähän kaikenlaisista oireista, joiden todellinen syy saattaa olla monitekijäinen. Mutta, hormonaalista ehkäisyä ei tietenkään ole kenenkään pakko käyttää, jos ei halua! 

Gynekologeilta olen saanut aina tietoa mielestäni aiheesta, eikä sivuvaikutuksia ole mitenkään salailtu. 

MuuMuu (Ei varmistettu)

Munasarjasyövän alentunut riski usein mainitaan positiivisena puolena, mutta miten paljon se alenee? Ja miten iso se riski alun perinkään on?

Ja joo, onhan veritulppariski isompi raskauden aikana, mutta 1) ainoat vaihtoehdot eivät ole hormoniehkäisy tai raskaus ja 2) lähes kukaan ei (länsimaissa) ole vuositolkulla putkeen raskaana, joten riskejä ei voi aivan suoraan verrata.

honeychile

Koko eliniän aikainen riski sairastua munasarjasyöpään on n 1.7%. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjien suhteellinen riski muihin verrattuna on 0.73. Riski on sitä pienempi, mitä pitempään pillereitä on käytetty. Lähteenä munasarjasyövän Käypä Hoito-suositus. 

Se on sitten makuasia, onko riski iso vai pieni. Mutta tuskin niitä e-pillereitä kukaan nyt puhtaasti sen vuoksi käyttää, että syöpäriski pienenisi :) Munasarjasyövän ongelma on tosin se, että se ei monesti ilmoittele itsestään ennen kuin on jo levinnyt eli siinä mielessä hankalahoitoinen tauti.

Jos taas tuohon raskauteen vertaa, niin ei se tosiaankaan ihan suoraan siihen aikaan vertaudu, mutta toisaalta tiedetään, että pillerien käytön aikana tulppa iskee usein hoidon alkuvaiheessa jos on tullakseen. Ja ennen kuin joku ehtii kertoa, että hänelle/kaverille/sukulaiselle se tuli vasta vuosien hoidon jälkeen, sanoinkin että usein, ei aina :) 

Kuten olen jo aiemmin todennut, onneksi kenenkään ei ole pakko käyttää hormonaalista ehkäisyä, jos ei halua tai se ei sovi.

hirmis (Ei varmistettu)

Olen kokeillut useampaa pillerimerkkiä ja rengasta. Kaikki kokeilut päättyivät lopulta lyhyeen useista syistä. Kuukautiset ensinnäkin tulivat ja menivät ihan miten sattuivat, mutta se on vielä pientä. Kaikista pahimpana oireena koin halujen TÄYDELLISEN katoamisen. Kun siihen vielä liitetään paikkojen kuivuminen, auta armias. Parisuhde oli kovassa koetuksessa. Mielialani oli myös tuolloin ailahtelevainen ja olin korostuneen itkuinen, mutta liitän sen mielessäni kuitenkin suurilta osin myös elämäntilanteeseen. Toki stressi on voinut vaikuttaa myös edellä mainittuihin juttuihin, mutta sitä oli kyllä ollut jo pidemmän aikaa, ja nuo oireet alkoivat selkeästi hormoniehkäisykokeilujen yhteydessä. Jälkeen päin ajattelen, ettei näitäkään varmaan voi erottaa - ehkä ehkäisykokeilut osaltaan edesauttoivat masentelua ja seksihalujen hävikkiä.

No, vaikka em. kokeilut olivatkin lyhyitä, kesti niiden jälkeen useita kuukausia ennen kuin tilanne palasi hormonipelleilyä edeltäneeseen. Tällä hetkellä elämäntilanteenikin on erilainen, mikä osaltaan vaikuttanee siihen, että voin yleisesti paremmin. Kuitenkin esimerkiksi seksistä nauttiminen ja seksihalut ovat ihan eri sfääreissä. Ihan kuin olisin eri ihminen ja eri nainen tämän osalta. Oli ihanaa huiomata nämä tunteet, kun ne sitten lopulta palasivat! Niiden ja paikkojen kuivumisen loppumisen osalta näen muutoksen selkeimmin.

Tässä vaiheessa pitäisi tapahtua aika paljon, että suostuisin tunkemaan itseeni mitään ylimääräisiä hormoneja missään muodossa. Käytännössä puhtaasti ehkäisyn takia en siihen enää lähtisi. Harmittaa pahan nikkeliallergian omaavana ehkäisykeinojen puutteellisuus tältä osin - kuparikierukkahan ei silloin ole vaihtoehto. Mielummin sitten räpellän vaikka sen kondomin kanssa. Tai edellytän, että mies räpeltää. (On muuten ollut vaikea uskoakaan niitä negatiivisia asenteita, joita se kumi muuten ihan fiksujen potentiaalisten partnereiden osalta saa nykymaailmassakin aikaan.) Ehkäisyn osalta tuntuu just nyt, että mikään ei kuitenkaan ole hyvä, mutta kondomi on se vähiten paha. Gyne oli aikoinaan ehkäisyasioiden osalta ihan asiallinen ja esitti vaihtoehtoja. Kuitenkin hiljattain papa-kokeen ottamisen yhteydessä korvaani särähti, kun nuori miespuolinen terveyskeskuslääkäri puheli minulle jotenkin korostuneen luottavaiseen sävyyn, että "SITTEN kun aloitat taas pillerit...". Ilmeisesti on itsestäänselvää, että se jossain vaiheessa (=vakiparisuhteessa) tapahtuu. Minullepa ei todellakaan ole.

B (Ei varmistettu)

Käytin Meliane-pillereitä 21-32-vuotiaana, välissä muutama kuukausien tauko.
Koskaan ei ollut mitään oireita, ei lihomista, itkemistä tai mitään muutakaan.

31-vuotiaana alkoi kuitenkin oireilu, joka lopulta paljastui pillereiden aiheuttamaksi estrogeenivajeeksi. Kaikki oireet katosivat kahdessa viikossa, kun lopetin pillerit vuosi sitten.
Julkisen puolen gynekologi ei suostunut uskomaan oireitani estrogeenivajeeksi, vaan vihaisena totesi minulla olevan vaginoosi ja kirjoitti siihen lääkkeeksi mielialalääkkeen! Kuulemma auttaa siihen vaivaa. En todellakaan hakenut niitä lääkkeitä, vaan siedin vielä oireita pari kuukautta, lopetin pillerit ja tosiaan parissa viikossa melkein kaksi vuotta kestänyt, koko ajan pahentunut oireilu poistui. Eikä ole palannut.

Ja oireeni olivat siis tyypilliset estrogeenivajeen oireet eli superkuivat, pergamenttimaiset limakalvot, aiemmin jopa rasvainen ihoni muuttui rutikuivaksi tavalla johon ei auttanut mikään voide jne. Lopulta en uskaltanut edes ajatella yhdyntää, koska alapäähäni sattui kuin puukolla olisi viilletty kuivien limakalvojen repeillessä. Virtsaaminen ja jopa kävely sattui pahimpina aikoina.

Miksi sitten siedi oireita niinkin kauan? Koska olin kjäyttänyt pillereitä ilman sivuoireita niin pitkään, en tajunnut etä yhtäkkiä ne eivät enää sopisikaan. Jokin kuitenkin elimistössäni muuttui ja nyt ne eivät enää sovikaan. EN jaksa alkaa kokeilla muita pillerimerkkejä, koska en jaksa alkaa siihen rumbaan. Käytämme kondomia ja jossain vaiheessa hankin sterilisaation.

jätskikiskan typy (Ei varmistettu)

Söin pillereitä aikoinaan kuukautiskipuihin muutaman vuoden ajan. Siihen vaivaan ne auttoivatkin loistavasti: ekasta päivästä selvisin yhdellä-kahdella ibuprofeenilla, eikä ollut mikään maailmanloppu, vaikka särkylääkkeet olisivatkin olleet lopussa. Kuukautisten kesto myös lyheni pariin päivään, ja vuoto oli todella niukkaa. Menevälle naiselle siis loistava tilanne.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, ettei mikään enää tuntunut miltään. Kaikki huippuhauska oli "ihan ok" ja kaikki paska oli tasoa "voi höh". Parhaiten sen huomasi esim. elokuvia katsellessa: parhaatkaan komediat eivät saaneet muutamaa hymähdystä pahempaa reaktiota enkä vuodattanut yhden yhtä kyyneltä surullisimpien draamojen kohdalla. Myös seksihalut katosivat, koska mikään ei tosiaan tuntunut miltään. Sinkkuna jouduin lisäksi jokatapauksessa pelaamaan kondomien kanssa, joten päätin jättää pillerit osittain rahanmenon vuoksi (olin tuolloin opiskelija), osittain siksi, että halusin kokeilla, johtuiko olotila pillereistä.

Ja niin vain palasivat värit ennen niin harmaaseen elämään. Ja ne muutaman päivän kuukautiskivut, mutta ne nyt on pieni murhe siitä, että saa taas tuntea. Mies joutuu välillä syömään vahvoja särkylääkkeitä, joita jää aina yli, joten pahimpia hetkiä varten on olemassa tropit ja napit. Mieheni on kyllä valittanut minun olevan muutaman päivän ajan ennen menkkoja aika kärttyisä, mutta myöntänyt, että on parempi, että olen iloinen ja surullinen ja haluan heilutella peittoa, kuin että en koskaan suuttuisi, mutta enpä kyllä tekisi muutakaan. Kondomien käyttö ei ole ollut parisuhteessa mikään ongelma, tosin, olemme muutenkin melko avoimia kaikessa. Kumin hajoaminen ei sekään olisi mikään katastrofi, vaikka koskaan ei ole yksikään mennyt rikki (btw, mitä ihmettä jengi turaa niiden kanssa, kun ne saa ne hajalle?!? mulla ei onnistu, vaikka kuinka yrittäisin!!).

Nyt vuosia myöhemmin olen edelleen päätökseeni todella tyytyväinen. Olen vierestä katsellut parinkin ystävän pilleri-elämää, ja ollut iloinen, että minulla ei ole heidän ongelmia. Eräs ystäväni on syönyt pillereitä noin 12-vuotiaasta lähtien (sai ne tasoittamaan kuukautisten kestoa), ja nyt yli 15 vuotta myöhemmin hänellä on ongelmia raskaaksi tulon kanssa. Toinen ystävä sai pillereiden ja lentomatkustuksen yhteissummana pohkeeseen veritulpan. Kyseessä on kuitenkin noin 25-vuotias hoikka, urheilullinen nainen.

aihio
Miksi lapsi itkee?

Vaikken toki voi mitään tarkaksi sanoa, tuntuu minusta siltä, että ystäväsi ongelmat raskaaksi tulon kanssa johtunevat ennemin samasta syystä minkä vuoksi hänelle aikoihaan pillerit määrättiin eikä niinkään pillereistä itsesään. Nämä jutut vaan menee oman kokemukseni mukaan todella usein niin, että herkästi syytetään pillereitä raskaaksi tulemisen vaikeudesta eikä katsota ollenkaan aikaa ennen pillereitä (siis sitä löytyykö sieltä menneisyydestä esim. kiertohäiriöitä tjms).

honeychile

Niin, ja lisäksi yleensä pillereitä syödessä ehtii kulua aikaa ja todellinen syy hedelmättömyyteen on ihan vain se, että lopettaessa tahtoo olla vanhempi kuin aloittaessa :) 

Vierailija_88 (Ei varmistettu)

Meidän lukion terveydenhoitaja ei suositellut e-pillereitä vaan seksielämäni alkaessa kertoi ehkäisyrenkaasta. Se oli vuona 2006 ja olin silloin 17-vuotias. Kaikilla lukioystävilläni oli käytössä ehkäisyrengas. Lukionkaan jälkeen ei minulle ole suositeltu koskaan e-pillereitä. Ehkäisyrengasta käytin 2006-2009. Olin tyytyväinen renkaaseen, mutta tiedostin koko ajan renkaan olemassaolon ja pikkuhiljaa minua alkoi ahdistamaan se että sisälläni oli jotain ylimääräistä. Lopetin renkaan käytön ja jatkoimme seksielämäämme kondomin kanssa. Olen ollut ilman hormonaalista ehkäisyä pian 4vuotta ja olen hyvin tyytyväinen! Ainut asia mitä on ikävä renkaan käytössä on se, että menkkoja pystyi siirtäämään niin ettei niitä tulisi joka kuukausi. Olen kyllä onnekas tyttö sillä poikaystävääni ei haittaa kondomin käyttö yhtään. Seksikin on paljon siistimpää kondomin kanssa. Minä tykkään!

Uuden elämän arvoitus

Lopetin pillereiden syömisen, kun olin käyttänyt niitä reilu neljä vuotta. Minua alkoi pelottamaan pillereiden mahdolliset vakavammat haittavaikutukset, päällimmäisenä mielessä laskimotukos. Vasta lopettamisen jälkeen huomasin todella niiden vaikutuksen elimistöön; seksuaalinen halukkuuteni lisääntyi ja vaikutukset mielialoihin oli huomattava. Lopettamisen jälkeen kesti monta kuukautta ennen kuin normaali hormonitoimintani käynnistyi ja tasaantui. Mm. kuukautiset tulivat pitkään kahden viikon välein! Onneksi kierto tasaantui juuri, kun raskautuminen tuli ajankohtaiseksi :)

Jo aiemmin epäilin hormoniehkäisyn soveltuvuutta itselleni, sillä pillereitäkin pitäisi voida syödä useammankin kierron putkeen, mutta oma elimistöni ei ollut samaa mieltä. Jos kaksikin liuskaa yritti syödä yhteen menoon, oli tuloksena armoton tiputteluvuoto. Tämän takia tuskin hormonikierukka tms. hormoniehkäisy tuskin kävisi.

Pillerit ovat periaatteessa ihan hyvä keksintö, mutta voiko turvallisuutta ja haittavaikuttomuutta odottaakaan (miltään muultakaan hormonituotteelta), jos mennään ronkkimaan ihmiselimistön yhtä herkintä säätelyaluetta: hormonitoimintaa?

elluri (Ei varmistettu)

Oma kokemukseni on se, että pillereillä on elämään todella suuresti vaikuttavia sivuvaikutuksia ja että lääkärit eivät syystä tai toisesta suostu uskomaan pillereistä mitään pahaa vaan tyrkyttävät niitä nuorille naisille lähestulkoon pakolla. Muutama pillerimerkki teki minusta itkevän raivoajan. Yhtä merkkiä käytin näiden jälkeen pitkään, mutta tajusin niiden sivuvaikutuksen vasta, kun lopetin niiden syömisen. Yhtäkkiä seksihalut palasivat eivätkä asiat olleetkaan enää "blaah, ihan sama". Kuulin hiljattain, että kaikki läheiset ystäväni ovat lopettaneet pillerien syömisen muutaman vuoden sisällä samoista syistä.

Tällä hetkellä ehkäisymenetelmänä on käytössä kondomi ja muutaman vuoden päästä todennäköisesti joko minun tai miehen sterilisaatio. Hormoneihin en koske enää ikinä.

jermia
Itärajapakolainen

Olen käyttänyt e-pillereitä nyt pari vuotta, eikä mitään haittavaikutuksia ole ollut alkusopeutumisen jälkeen. Kivuliaat ja runsaat kuukautiset ovat rauhoittuneet, samoin iho. Muita ehkäisyvalmisteita ei koululääkäri tarjonnut. 

Vierailijatar-86 (Ei varmistettu)

Lopetin vuosi sitten ehkäisyrenkaan käytön kolmen vuoden jälkeen luettuna lukuisia tarinoita naisista, joiden elämä suorastaan mullistui hormoniehkäisyn käytön lopettamisen jälkeen. Kuukausi sitten otin renkaan takaisin käyttöön.

En huomannut olossani kerrassaan mitään muutosta. Mieleni ei yhtäkkiä kirkastunut, seksihaluni pysyivät ennallaan eivätkä ihoni, hiukseni tai muu olemukseni kokeneet maagista parantumista. Ainoa ero oli, että teini-iän tuskalliset kuukautiskivut palasivat ja sain seurakseni myös ennalta tuntemattomat ovulaatiokivut. Lisäksi kuukautiseni muuttuivat todella epäsäännöllisiksi ja huomattavasti runsaammiksi. Kondominkäyttö tuntui pitkässä parisuhteessa vaivalloiselta ja ilman kondomia tuntemukset ovat seksin molemmilla osapuolilla paremmat. Ainoa asia, jota nyt vähän jännitän on virtsatieinfektiokierteen palaaminen, sillä olen kuullut hormonaalisen ehkäisyn lisäävän infektioriskiä.

Ehkäisyrenkaan hormonimäärä on tietysti hyvin pieni verrattuna moniin muihin ehkäisyvalmisteisiin. Käytin teini-ikäisenä pillereitä useamman vuoden ja ennen renkaan käyttöönottoa olin useamman vuoden ilman hormonaalisa ehkäisyä. Mielestäni mikään näistä ajanjaksoista ei merkittävästi poikkea toisistaan ainakaan niin, että voisin sanoa homonaalisen ehkäisyn vaikuttaneen omaan vointiini millään tavalla. Ihmisiä on kuitenkin erilaisia, joten en poissulje sitä vaihtoehtoa, että joku toinen kokee vointinsa merkittävästi paremmaksi ilman. Lisäksi on tietysti myös epäselvää kuinka vuosikymmenten lisähormonien syönti vakuttaa naisen terveyteen tai kuinka vakavia seurauksia hormonijäämien päätymisellä esimerkiksi vesistöihin on pitkällä aikavälillä. Monisyinen kysymys, mutta juuri tällä hetkellä olen tyytyväinen otettuani ehkäisyrenkaan jälleen käyttööni. Koen hallitsevani kuukautiskiertoani, nautin seksistä enemmän ja pitäväni varmemmin huolta ehkäisystä.

What else is there?

Oon vasta parikymppinen ja mulla ei ole koskaan ollut vakituista seksikumppania joten en ole koskaan aloittanutkaan e-pillereiden syömistä. En kyllä mielelläni söisi jatkossakaan, mun mielestä se on aina ollut outoa miten helposti kaikki vaan napsii naamaan pillereitä jotka pysäyttää jonkun kropan toiminnon mikä on vielä naisilla aika merkittävässä osassa. Mä en halua edes tietää mitä oireita mä niistä saisin, oon aina ollut rauhallinen persoona, kuukautiskipuja ei ole koskaan ollut ja ihokin on aina ollut hyvä :D en halua noihin asioihin mitään muutoksia!

honeychile

Vähän ohi aiheen, mutta oikeastaan on melko uusi tilanne historiassa, että naisilla on kuukautiset joka kuukausi :) Ennen ehkäisyä nainen oli joko raskaana tai imetti, eli ei kuukautisia. Se, että pillerilaatat on valittu kestämään kuukauden, on lähinnä lääkefirmojen valinta ja markkinointiin liittyvä juttu, jolla aikanaan tuotiin pillereitä markkinoille.

box (Ei varmistettu)

En nyt oikein ymmärrä tätä kommenttia, kun onhan ihan luomukuukautiskierronkin pituus se 24-35 päivää eli suunnilleen yhdet kuukautiset siihen kuukauteen on osuneet ihan ennen hormonaalisia ehkäisykeinojakin.

honeychile

Ilmaisin itseäni ehkä vähän epätarkasti. Yritin siis sanoa, että kuukautiset kerran kuussa ei ole mikään ehdoton vakio ja se, että pillerilaatoista tehtiin tuon mittaisia oli alun perin (tai näin minulle on tarina kerrottu) johtui siitä, että sitten niitä oli helpompi markkinoida naisille "luonnonmukaisempina". 

Tällä ajatuksella on sikäli merkitystä, että osalla naisista esimerkiksi kuukautiskivut tai vuodon runsaus voi pillereistä huolimatta olla sitä luokkaa, että se on melkoista kärsimystä joka kuukausi. Silloin kannattaa muistaa, ettei niitä kuukautisia tarvitse olla joka kuukausi ja sekään ei ole mitenkään "epäluonnollista". 

Silkki (Ei varmistettu)

Kivuliaat kuukautiset voi saada vähemmän kivuliaiksi myös ruokavaliolla. Puhdas ruoka sekä esimerkiksi opti-MSM:n (luontainen rikkiyhdiste) on ainakin mulla auttanut!

Emilia M

Hah, kuulin tuon tasan saman kommentin terveydenhoitajalta, kun parikymppisenä kyseenalaistin ylimääräisten hormonien popsimisen mielekkyyttä. Se, että olisi koko ajan joko raskaana tai imettäisi, edellyttäisi, että seksiäkin olisi jatkuvasti. Ja - huom - kaikilla ei ole. Ei ollut ennen eikä ole nykyäänkään.

Mulle myös väitettiin, että kuukautiset rasittavat kehoa. Epäilemättä rasittavat, mutta niin rasittaa moni muukin asia, ja eiköhän tässä niin kuin monessa muussakin asiassa ole enemmän kyse kokonaisvaltaisesti siitä, miten itseään hoitaa. Huomauttaisin tässä välissä, että aika monet nunnat on aika pitkäikäisiä, enkä usko heidän pahemmin pillereitä napsineen!

Mä rupesin aikoinani syömään pillereitä aknen takia - akne lähti, tilalle tuli pigmenttiviikset, jippijaijee.

honeychile

No en tiedä onko rasittaa oikea sana, mutta tiedetään että ovulaatioiden määrä on yhteydessä esimerkiksi siihen munasarjasyöpään. Siksi jos on syönyt joskus pillereita joitain vuosia, säilyy suojavaikutus. Mutta se on toki vain yksi tekijä tässä asiassa, eikä niitä sen takia syödä. Mutta se on saattanut olla väitteen takana. 

ep (Ei varmistettu)

Olen syönyt yhdistelmäpillereitä nyt reilut neljä vuotta. En koe, että minulle olisi tullut mitään sivuvaikutuksia pillereiden syömisestä. Mieliala ja halut ovat kohdillaan, (todella pahat) menkkakivut poissa ja ihokin tykkää. Eli kuulun siihen porukkaan, joille e-pillerit sopivat (ainakin vielä toistaiseksi).

En kuitenkaan ole sitä mieltä, että pillereiden sivuvaikutuksista paasattaisiin liikaa ja turhaan. Pillereillä on sivuvaikutuksia ja ne eivät kaikille sovi. Se on faktaa. Oma gynekologini on alusta alkaen kertonut minulle erilaisista ehkäisyvaihtoehdoista ja jokaisen mahdollisista sivuvaikutuksista. En kuitenkaan kokisi sitä lääkärin syyksi, jos sivuvaikutukset yllättävät ja niistä ei ole kerrottu etukäteen. Huonoa asiakaspalvelua se on kylläkin. Jokaisen lääkkeen mukana tulee aina pitkä seloste vaikuttavista aineista ja sivuvaikutuksista yms. Se kuuluu lukea! Ei kukaan toinen niitä lääkkeitä väkisin tunge kurkusta alas, ihan itse vapaaehtoisesti se yleensä hoituu. Joten silloin käyttäjällä on vastuu ottaa selvää, mitä suuhunsa tunkee.

ikkiam (Ei varmistettu) http://immerjetzzzt.tumblr.com

1. Millaisia kokemuksia tai ajatuksia sinulla on hormoniehkäisystä? Onko hormoniehkäisy alkanut epäilyttää sinua ja miksi? Oletko lopettanut jossain vaiheessa pillereiden syömisen ihan vain selvittääksesi, onko olosi erilainen ilman? Ja jos lopetit, mitä sitten tapahtui? Vai oletko vannoutunut hormoniehkäisyn suosija, jota pillereiden leimaaminen ärsyttää?

Olen kokeillut monia eri e-pillereitä, aluksi epäsäännöllisten kuukautisten avuksi, myöhemmin ehkäisyyn. Joka kerta olen joko löytänyt itseni vessasta itkemästä ilman syytä, masentuneena sängyn pohjalta tai vähintäänkin niin haluttomana että ehkäisy taatusti toimii.
Pillerit ovat myös saaneet limakalvoni niin huonoon kuntoon, ettei varmasti taaskaan ole pelkoa tulla raskaaksi.
Kuukautisonhgelmiin ne kyllä auttoivat: Vuodot tulivat aina laatan loputtua. Mutta silti tuntui oudolta: Mun kropassa on joku vialla. Erityisesti silloin, kun gynekologini suositteli runsaiden menkkojen takia syömään kolme laattaa putkeen. Puutuvat kuukautiset, tai niiden lykkääminen, aiheutti vain paineen tunnetta, että nyt niiden pitäisi tulla. Lopetin kolme-laattaa-putkeen-kokeilun kahden laatan jälkeen kun oli vain pakko saada se luonnollinen 28 päivän rytmi takaisin kohdalleen.

Ehkäsyrengastakin kokeilin. Olisi pitänyt opetella kävelemään käsillä, jotta se olisi pysynyt paikallaan.

Pillerit, ja ehkäsyrenkaan, jätettyäni kuukautiseni normalisoituivat itsestään: Iän myötä. Seksihalut palasivat ja itsevarmuus on hyvässä jamassa.

2. Oletko mielestäsi saanut ehkäisystä luotettavaa tietoa? Vai onko sinusta tuntunut siltä, että gynekologisi on vaiennut pillereiden mahdollisista sivuvaikutuksista?

Olen kyllä kuullut, että masennus saattaa olla oire, samoin kuin lihominen ja akne, mutta kun se masennus sitte iskee omalle kohdalle, ei sitä muista eikä osaa edes syyttää pillereitä. Sitä vain on siellä pohjamudissa. En koe, että sivuvaikutuksista on vaiettu, mutta ei niitä kyllä ole ainakaan tarkistettu, mikä voisi olla hyvä idea.

Kisse (Ei varmistettu)

Itse söin e-pillereitä reilun vuoden ajan. Lopetin ne toukokuussa. Aloin jo pitkän aikaa ennen sitä saamaan näköhäiriöitä ja yhä kovempia päänsärkyjä.. Lopuksi sitten itkinkin monet yöt poikaystävän kainalossa sikiöasennossa. Monien turhien terveyskeskuslääkärikäyntien jälkeen passitettiin erään yön jäljiltä päivystykseen -> siitä vielä myöhemmin ammattitaitoiselle gynelle/naistentautien lääkärille. Hän tunnisti oireeni heti. Hänellä oli itse ollut täsmälleen samat oireet, ennenkuin oli halvautunut. Eli tiivistelmä: Näköhäiriöt ym. eivät johtuneet epäilemästäni homeesta, vaan olin lähellä saada aivoveritulpan. Nyt minulta on kielletty kaikki hormonipitoiset ehkäisymenetelmät. Minipilleriä voisin kokeilla, jos haluan, mutten enää uskalla. Nyt riitti, vielä liian nuori potkaisemaan tyhjää ja vielä siten, että olisin sen itse aiheuttanut ehkäisyn vuoksi.

Kumit toimii. Tässä mun, 24-vuotiaan mimmin tarina. En olisi enää tässä elokuussa ollut välttämättä kirjoittamassa tätä tekstiä kuulema.

honeychile

Pakko oli vielä tulla sanomaan (vaikka epäilemättä olen avannut sanaista arkkuani jo ehkä liikaakin tähän keskusteluun) että mielestäni otsikko "uskallatko syödä e-pillereitä" on turhan asenteellinen. Lähtökohtaisesti oletetaan, että siinä on jotain uskaltamista.  E-pillerit ovat lääke, lääkkeillä on haittoja ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille.

Esimerkiksi ei näy juttuja, että uskallatko syödä Buranaa, vaikka tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin suolistoverenvuotoihin kuolee Suomessa vuosittain satoja ihmisiä ja taas e-pillereiden aiheuttamiin veritulppiin ei juuri kukaan koskaan. Kumpi saa mediassa enemmän huomiota?

Marsublog

Ongelma pillereissä on juuri se, että niitä (ainakin minun ollessani teini 2000-luvun alussa / 90-luvun lopussa) annettiin niin helposti ja vaivaan kuin vaivaan ja syötiin niin pitkään, ettei jengillä tuntunut olevan mitään hajua, millaisia he ovat oikeasti aikuisena.

Oli uskomatonta huomata, etten oikeasti ole itkuinen, dramaattinen ja Jippu, vaan ihan normaali, tasapainoinen aikuinen ihminen. Elämä alkoi uudelleen. Pystyin esim. keskittymään opintoihini, vaikka poikaystävä olisi huonolla tuulella. En pystynyt parisuhteen lisäksi ajattelemaan lähes kymmeneen vuoteen muuta. Kreisiä.

Ja kyseenalaistaminen tässä asiassa on valitettavasti lähtenyt muualta kuin lääkäreiltä. Muuten en kyseenalaista lääketiedettä, luulen vain, että nuorten tyttöjen kokemuksia ei oikein oteta tosissaan (niin kuin ei yhteiskunnan muillakaan saroilla).

Meillä ehkäisykeinona forever kondomi. Miksi ehkäisisin 24/7, kun harvemmin panen 24/7?

e. (Ei varmistettu)

1. Käytin hormonaalista ehkäisyä noin kolme vuotta, vuoden pillereitä ja kaksi vuotta rengasta. Pillereistä tulin kauhean huono ja hutera olo - ihan kuin humalassa olisi ollut. Valitettuani asiasta toiselle gynekologille tämä hoksasi, että syömäni pillerimerkki saattaa aiheuttaa pahoinvointia pienikokoisille naisille. Pillerin tilalle tuli rengas, joka auttoi pahoinvointiongelmaan muttei vienyt sitä kokonaan. Kärvistelin, kunnes parisuhde päättyi eikä renkaalle ollut enää käyttöä. Toisaalta hormonit pitivät ihoni aivan upeassa kunnossa. En sinänsä pelkää hormoniehkäisyä ja käyttäisinkin sitä ihan mielelläni jo ihovaikutusten takia jos pahoinvointia ei ilmenisi ollenkaan.

Tuntuu, että gynekologit määräävät hormonaalisen ehkäisyn helposti, eivätkä aina edes suostu keskustelemaan muista vaihtoehdoista. Itse jouduin käymään kahdella eri lääkärillä saadakseni itselleni kuparikierukan, koska ensimmäinen kirjoitti väkisin reseptin vielä uusiin e-pillereihin. Lopulta sain tahtoni läpi valehtelemalla yksityiselle gynekologille, että minulla on aurallinen migreeni.

box (Ei varmistettu)

En uskalla syödä, en itse asiassa koskaan uskaltanut edes kokeilla pillereitä. Tosin omasta takaa löytyy taipumus aurallisiin migreeneihin, joten yhdistelmäehkäisyä en edes lääkäreiden mukaan voisi käyttää. Pelkät kondomit olivat käytössä siihen saakka, kun aloitin vakavan suhteen ja jatkuva kondomin käyttö ei enää tuntunut mukavalta. Minipillereitä minulle yrittivät tarjota sekä yleislääkäri että gynekologi, mutta pysyin tiukkana ja vaadin kuparikierukkaa, vaikka olenkin 22-vuotias ja synnyttämätön. Kieltämättä kohdunulkoisen raskauden mahdollisuus mietitytti ja mietityttää välillä edelleenkin, mutta kierukkaelämää on takana nyt vuoden verran, enkä vaihtaisi. Olen ylpeä siitä, etten ole koskaan syönyt hormoneita, koska tunnen oman kroppani ja kuukautiskiertoni. Tiedän milloin ovuloin ja kuukautiset ovat säännölliset. Toisaalta jos olisin aloittanut sukupuolielämän paljon nuorempana, olisi hormonaalinen ehkäisy kenties ollut pelkkää kondomia turvallisempikin.

mpv (Ei varmistettu)

Henkilökohtaiset kokemukseni e-pillereistä alkoivat kun istuin hautajaisisssa 18-vuotiaana. 21-vuotias nuori nainen oli juuri menehtynyt tuplahoitovirheen takia laskimoveritulppaan, joka kulkeutui keuhkoihin ja lopulta tappoi rakkaan siskoni. Alunperin terveyskeskuksessa suositeltiin hänelle yhdistelmäpilleriä (vaikka suvussa suurta tulppariskiä, ihan suoraan isän puolelta) ja niin hän niitä sitten söi. Kuumeilu ja kipeä rinta tulkittiin keuhkokuumeeksi, ja itsehoito-ohjeilla takaisin kotiin. Lopulta äkillinen kuolema kotona.

Oma suhtautumiseni kyseisiin hormonivalmisteisiin on siis täydellisen pannassa, ihan jo verisukulaisuuden takia. En usko että e-pillerit ovat tappavia kaikille, mutta tuntuu uskomattomalta kuinka mahdottoman herkästi pilleriresepti lyödään kouraan kaikista riskitekijöistä (tulppariskit, migreenipotilaat, tupakointi, ylipaino) huolimatta. Vastuuta gynekologit hoi! Älkää antako reseptiä etenkään lapsille ennenkuin he puhuvat aiheesta huoltajiensa kanssa, kartoittaen suvunsa riskit..

Itse gynekologilla käydessäni sain sen "hullun hipin" leiman kun en tahtonut pillereitä aloittaa, kertomatta sen kummempia syitä kuin sen, että luulen etteivät ne sovi minulle... Kunnes kerroin siskostani.

Hyvin on elämä sujunut ilmankin. En ole raskaana, en ole ollut raskaana ja olen ollut parisuhteissa ja harrastanut seksiä.

kl (Ei varmistettu)

Ihan aluksi täytyy sanoa, että tämä postaus pomppasi silmilleni ja aiheutti välitöntä innostusta siitä, että aihetta käsitellään tällä tavalla kriittisesti. Aihe on itselleni ajankohtainen, sillä olen 30-vuotias nainen ja käyttänyt pillereitä lähes 10 vuoden ajan näennäisen ongelmitta kunnes pari kuukautta sitten sain yllättävän ahaa-elämyksen ja lopetin samantien. Syy? Koko nykyisen parin vuoden mittaisen parisuhteeni ajan olen kärsinyt jatkuvista/toistuvista hiiva- ja muista emätintulehduksista, jotka ovat tehneet seksistä lähinnä ongelman.

Olen pohtinut, ovatko pillereiden sivuvaikutukset ja niiden luonne ja yleisyys jotenkin kytköksissä käyttäjän ikään, vai onko syynä lähinnä pitkä käyttöjakso. Itselläni ongelmat pillereiden käytössä lisääntyivät merkittävästi myös parisuhteen myötä (eli säännöllisen seksin myötä, mikä usein liittyy pillereiden käyttöön aika keskeisesti) vaikken sitä aluksi tajunnutkaan. Seksi useasti viikossa plus pillerit tuntuivat yhdessä aiheuttavan tulehduksia ja sen myötä huonoa fiilistä ja ongelmia parisuhteeseen.

Kun sitten aloin pohtia ratkaisuvaihtoehtoja, alkoi pillerittömyys kiehtoa varsinkin kun mieleeni tuli muutamia muita asioita, jotka saattoivat johtua pillereistä. Olin jo parin vuoden ajan ihmetellyt myös jaloissani yhä näkyvämmiksi ja pulleammiksi muuttuneita verisuonia ja jalkojeni turpoamista erityisesti hellepäivinä ja pitkien työpäivien jälkeen. Olin maininnut näistä huolista myös lääkärille ja terveydenhoitajalla rutiinitarkastusten yhteydessä, mutta sain vastaukseksi yleensä vain rauhoittelua ja höpinöitä siitä, kuinka se on naisilla "ihan luonnollista", eikä sille "voi mitään" ja että huolestua kannattaa vasta, jos turvotus on toispuolista ja suonet hyvin pullistuneita. No eivät ne sitä olleet, mutta en minä niistä silti pitänyt, eivätkä ne omasta mielestäni tuntuneet kovin luonnollisilta paljon urheilevalla ja hoikalla ihmisellä.

En tosiaan ollut koskaan aiemmin kokenut pillereiden käyttöä omalla kohdallani ongelmaksi ja muistan vielä puolisen vuotta sitten puhuneeni asiasta ystävieni kanssa ja kertoneeni iloisesti, etteivät ne minulle ole ongelma, ja että syön nykyään jatkuvasti kolme liuskaa putkeen, jolloin kuukautisetkin tulevat vain kolmen kuukauden välein. Tästä keskustelusta ei ollut kulunut kuin viikkoja, kun aloin kyseenalaistaa tuon kaiken.

Mitäs sitten tapahtui? Lopetin pillereiden käytön ja jalkojen turvotus loppui kuin seinään, samoin ne pullistuneet suonet ovat tasaantuneet. Kaikista parasta on kuitenkin, että tulehduksia ei ole sen jälkeen ollut ja tilalle olen saanut normaalilta tuntuvat naisellisen olon ja seksihalut. Kuukautiset alkoivat heti tulla normaalisti noin neljän viikon välein ja suunnilleen samanlaisina, kuin tähänkin asti. Eikä tullut edes näppyjä naamaan, vaikka sitä vähän pelkäsin. Toki on otettava huomioon, että olen ollut ilman niitä nappeja vasta noin kaksi kuukautta, mutta sanomattakin on selvää, etten ole palaamassa niiden käyttäjäksi. Kondomien kanssa pelaaminen tuntuu lähinnä hauskalta.

Kysymykseen numero kaksi voisin vastata yksiselitteisesti, että aiheesta ei todellakaan jaeta riittävästi tietoa, eikä haittavaikutusten yleisyydestä ja monimuotoisuudesta tunnu saavan tietoa mistään, kaikkein vähiten terveydenhuollon ammattilaisilta.

Olen 28-vuotias nainen ja lopetin e-pillerit seurustelusuhteessa ollessani reilut viisi vuotta sitten. Syynä ei suinkaan ollut halu saada lapsia, vaan pohdinta siitä, mistä täydellinen seksuaalinen haluttomuuteni johtui. Ei tehnyt mieli seksiä, en kostunut millään, seksissä oli aina pakko käyttää liukkaria. Yhtäkkiä vaan keksin, että jospa lopettaisin pillerit tuosta vaan - ei ehkä kovin fiksua. No, lopputulokseen olin tyytyväinen. Haluni palasivat rytinällä, mikä luonnollisesti pelasti ison osan silloista parisuhdettani. Minun ei tarvinnut enää ahdistua kiihottumattomuudestani ja liukkari päätyi muihin käyttötarkoituksiin. Mukava oli myös huomata, etten olekaan kilahteleva raivotar, vaan ihan mukava ihminen. Ainoa negatiivinen asia oli suunnattomat, kipeät finnit joita lopettaminen aiheutti, mutta nekin onneksi loppuivat ehkä puolen vuoden jälkeen. Jonkin aikaa kondomilla pelattuamme aloitin ehkäisyrenkaan käytön, jossa hormoneja on maltillisemmin. Sen kanssa kaikki on sujunut mallikkaasti.

jkr (Ei varmistettu)

Itse olen aina vastustanut hormonaalista ehkäisyä, kunnes vakisuhteessa kondomi ekaa kertaa petti. Yhtäkkiä hormonaalinen ehkäisy alkoi kuulostaa pienemmältä pahalta raskauspaniikkiin nähden, lisäksi kun jälkiehkäisystä kroppa ei ainakaan tykkää. En halunnut samaan tilanteeseen uudestaan - stressaan tällaisista jutuista helposti, lapsia en vielä halua, enkä myöskään aborttipohdintoja - ja niinpä nopeasti kallistuin hormonaalisen ehkäisyn puoleen. Rengas kuulosti pillereihin nähden kätevältä, terveellisemmältä ja mukavammalta, vaikka "kaikkien syödessä pillereitä" jopa tämä tuntuu radikaalilta valinnalta. Ekat kuukaudet ei olleet mitenkään hurmaavia, alussa oli kaikkia mahdollisia sivuvaikutuksia, ne on nyt jo tasoittuneet. Mietityttää kyllä nytkin välillä, johtuuko joku renkaasta vai onko kys. oireita muuten vaan. Toistaiseksi on hyvä näin, jos suhde enemmän vakiintuu, harkitsen varmaan hormonikierukkaa sen suuremman luotettavuuden ja matalahormoonisuuden takia. Summa summarum, hormoniehkäisy ei mielestäni ole mitään autuasta, mutta olen valmis vähän kärsimäänkin, sillä koen saavani näin mielenrauhan, jota en muuten saa. Plus tunteen, että itse kontrolloin ehkäisyä, eikä tarvitse miettiä, laittoiko kumppani täysin huolellisesti kumin jne.

Mursu (Ei varmistettu)

Jokaisella omat mielipiteensä ja ennen kaikkea omat kehonsa, mutta itse en selviäisi ilman minipillereitä. Joo, olen vakituisessa parisuhteessa, mutta lähinnä oman terveyden takia vedän nappia naamaan: Äidilläni, tädeilläni ja siskoillani on melkein kaikilla endometrioosi, joten olen aika varma, että omallekin kohdalle sattuu tällainen "lottovoitto". Tähän liittyen (tästä johtuen?) kuukautiskipuni ovat järkyttävät: migreenikohtauksia, ei pysty liikkumaan minnekään kahdesta kolmeen päivään,... yhtä helvettiä, sanon suoraan.

Kokeilin aluksi ehkäisyrengasta, mutta se ei sopinut ainakaan minulle. Heh, orastava parisuhteeni kariutui melkein samantien, kun mielialat vaihtelivat ja itkua väännettiin kaikesta mahdollisesta... plus tietty kuukausittaiset migreenikohtaukset, joiden johdosta gyne diagnosoi aurattoman migreenin ja minipillerit. Ihan eri meininki! Syön minipillereitä joka päivä (niissähän ei taukoa pidetä välissä), eikä kuukautisia ole ollut nyt kolmeen vuoteen kertaakaan! Joku toinen varmaan tuomitsee tämän tuhannen auringon intensiteetillä, mutta minä tykkään enkä halua vaihtaa tästä pois. Mieliala ei vaihtele samaan tyyliin vaan olo on kuin normaalilla ihmisellä, iho on paremmassa kunnossa, migreenikertoja on se puolen tusinaa kolmen vuoden ajalta (vrt. 6kk ehkäisyrenkaalla = 6 migreenikohtausta) ja hei, ei kuukautisia mikä on aina plussaa! \o/

En tykkää kivusta ja mielialanvaihteluista, ja ihan samalla tavalla koen olevani oikea nainen, vaikkei vaginastani valukaan joka kuukausi verta ja limakalvon rippeitä.

Maaria- (Ei varmistettu)

Olen 21-vuotias nainen, ja söin e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajan viime vuonna. Pääasiassa aloitin pillerit hyvin kivuliaiden ja epäsäännöllisten kuukautisten takia. Tiesin jo aloittaessani, että pillerit eivät välttämättä sovi minulle, sillä ne eivät sovi myöskään äidilleni, tämän siskolle tai äidille.
No, pari kolme liuskaa mentiin hyvällä menestyksellä, ei ollut menkkakipuja eikä sivuoireita, ja ehdin jo lällätellä äidille, että minulleppas sopii nämä. Mutta sitten, muistaakseni aloitettuani neljännen liuskan, minulla alkoi usein olla päänsärkyä ja/tai etova olo, joille en keksinyt syytä. Mielialani alkoi heitellä ja olin kuin "menkkapäissäni" jatkuvasti. Myös kuukautiskivut tulivat takaisin, eivätkä ne enää hellittäneet menkkojen jälkeen vaan jatkuivat epäsäännöllisinä ympäri kuukauden. Kokeilin myös syödä kaksi liuskaa yhteen putkeen, mutta se ollut hyvä idea, sillä oireet pahenivat.
Yhdeksännen liuskan jälkeen päätin lopettaa pillerit kokonaan. Olin ajatellut oireideni johtuvat pillereistä, ja olin siinä ilmeisesti oikeassa, sillä melko pian lopettamisen jälkeen ne hellittivät. Jälkeenpäin olen ajatellut, etten enää halua kehooni ns. vieraita hormoneja, ja olen myös miettinyt, olisivatko oireeni pahentuneet/muuttuneet jos olisin jatkanut pillereiden syömistä. Tällä hetkellä olen varma, etten halua aloittaa pillereitä uudelleen. Suhtaudun hieman varauksella myös muihin hormonaalisiin ehkäisytapoihin.

Auli (Ei varmistettu)

Minulle gynekologi tarjosi ensimmäisen kerran e-pillereitä ollessani 15 todella kovien menkkakipujen vuoksi. En aloittanut silloin, koska koin e-pillerit lähinnä raskauden ehkäisemiskeinoksi ja en silloin harrastanut seksiä, joten koin ne turhaksi. Aloitin kuitenkin pillerit 19-vuotiaana, kun aloin seurustelee vakituisesti ja alkoi risomaan kondomeilla leikkiminen. No, se e-pilleri kokeilu päättyi puolen vuoden jälkeen, kun silloinen poikaystäväni, ystäväni ja jopa vanhempanikin käskivät minun lopettaa niiden käytön, koska olin kuulemma ihan hirveä ämmä mielenvaihteluiden kanssa. Mielestäni olin ollut ihan normaali, menkkakivut olivat lähteneet, iho voi hyvin tosin menkat tulivat runsaimmiksi ja kestivät pitempään kuin aiemmin. No pillereiden lopettamisen jälkeen huomasin olevani rauhallisempi enkä enää itkenyt tai raivostunut niin helposti. Ja panetti ihan koko ajan!

Minipillereitä päätin kokeilla 24-vuotiaana nykyisen mieheni kanssa aloitettuani. E-pillereitä en voi enää syödä, sillä riskiryhmässä ollaan; migreeni + paljastunut veritulppa alttius. Minipillerit tehosivat vähän liiankin hyvin ehkäisyn kannalta, sillä enää ei panettanut laisinkaan ja paikat muistuttivat kosteustasoltaan Saharaa. Iho meni myös ihan hirveään kuntoon ja kaiken tämän lisäksi sain muhkean kystan munajohtimeen, johon gynekologini epäili pillereiden käytön olevan jotain osaa ja arpaa ja tokaisi, että hormonit eivät taida olla minun juttuni. Eli luomuna mennään ja kortsuilla sählätään nytte viimeiset 3 vuotta.

En uskalla enää kokeilla muita vaihtoehtoja, sillä olen nyt tottunut kehoni toimintaan enkä halua sekoittaa sitä taas. Pillereiden lopettamisen jälkeen keho oli todella sekaisin melkein vuoden ajan puskemalla finnejä ja sekoittamalla kuukautiskierron tykkänään. Todellakin harmi, sillä esim. ystävilläni pillerit ovat toimineet kuin unelma ja mitään sivuoireita heillä ei ole ollut. Kelpaisi minullekin!

Pages

Kommentoi