Vuosi ilman uusia vaatteita – oletko mukana haasteessa?

LL_vh_emmaus_26_preview.jpg

Syksy on muodissa uudistumisen aikaa, jolloin luovutaan vanhasta (kuten rikkinäisistä sukkiksista) ja toivotetaan tervetulleeksi uudet trendit.

Mutta voisiko omaa syystyyliä uudistaa ilman uusia vaatteita?

Facebookissa leviää kampanja, joka kannustaa ihmisiä vuoden ostolakkoon vaatekaupoissa. Vuosi ilman uusia vaatteita -tapahtumalla on jo yli 2400 osallistujaa. Kauppojen sijaan osallistujia kehotetaan ostamaan vaatteensa kirpputoreilta, lainaamaan niitä kaverilta ja uusiokäyttämään vanhoja vaatteita.

Budjetilla -blogin miltseri arvioi saaneensa elämäänsä enemmän sisältöä, kun hän lopetti jatkuvan kaupoissa hengailemisen. Miltseri kannustaa muitakin pohtimaan omien shoppailureissujen tarkoitusperiä: mitä hyvää ostaminen antaa, ja mikä voisi antaa jopa enemmän shoppailun sijaan? Myös MeAn -blogin MeAn2014 päätti tarttua haasteeseen.

Oletko sinä mukana?

Kuva: Lasse Lecklin / A-lehtien kuvatoimitus

 

Kommentit (33)
  1. Täytyy sanoa, etten ymmärrä oikein näitä ns. totaalikieltäytymishaasteita. Pyrin ennemminkin vaatteita ostaessa katsomaan vaatteen istuvuutta, materiaalia (että vaatteella on mahdollisuus kestää) ja soveltuvuutta eri tilanteisiin. Jos vaate on tyylikäs ja istuu hyvin, se myös kestää aikaa paremmin. Yritän miettiä jokaisen vaatekappaleen kohdalla, että onko se juuri sellainen, että haluan käyttää vaatteen puhki niin, että se kestää mahdollisimman pitkään. Lisäksi pyrin ostamaan vaatteita riittävän harvoin.

    Pidempiaikaisen vaatekaapin ylläpitämiseen liittyy toki tietty totuttautuminen siihen, että vaikka vaate ei olisi täydellinen tai juuri sitä viimeistä huutoa, sen voi silti laittaa silloin tällöin päälle. Se pakottaa myös pohtimaan, että mikä tekee niistä suosikkivaatteista suosikkeja ja miten niitä ominaisuuksia voi sopivassa määrin kopioida myös seuraavisas vaateostoksissa -> näin pidemmällä aikavälillä pystyy välttämään turhia ostoksia. Pitää opetella käyttämään myös vaatetta, jonka uutuudenviehätys on kadonnut.

    Nykypäivänä monesti vaatteiden pelkkä näkeminenkin ns. ”kuluttaa” ne nopeasti vanhoiksi, vaikka käyttökertojen määrä olisikin pieni. Vaatteiden käyttöikää voi pidentää piilottamalla ne muutamaksi kuukaudeksi ”löytääkseen” ne taas uudelleen. Sopivan tauon jälkeen vanha tuttu lempparikin voi tuntua suurelta löydöltä, kun sitä ei joka päivä ole nähnyt siinä hyllyn etunurkassa.

    Mielestäni haasteessa on omistuista puhua ostolakosta, jos kirpputoreilla ostaminen on sallittu. Samaistaisin sen siihen, että karkkilakkolainen ostaa karkkinsa keksipakkauksissa tai tupakkalakkolainen vetäisi nikotiininsa sähkötupakan kautta. Jos elämän on täyttänyt ostamisella, ei se luontoa yhtään sen enempää paranna, vaikka ne vaatteet ostaa kirpputorilta kauppojen sijaan. Kummassakin tilanteessa vaatteita kertyy liikaa, eikä niitä käytetä kunnolla suhteessa vaatteen tuottamiseen tarvittuihihn luonnonvaroihin. Siinä mielessä kirpparitkin ovat suuresti kulutettuina vain ”viherpesua” – tapa saada ostosmaanikolle hyvä omatunto tai paremmuudentunne suhteessa niihin, jotka mahdollistavat täydet kirppispöydät ostamalla erehdysostoksia pöydät täyteen kerta toisensa jälkeen. Aivan kuin vaate tarvitsi paljon vähemmän harkintaa tai käyttöikään panostamista, jos sen on ostanut kirpparilta tai voi tarvittaessa myydä kirpparilla eteenpäin.

  2. Tässä taloudellisessa tianteessa hieman soveltaen: Ostan vain suomessa tehtyjä vaatteita ja ainoastaan tarpeeseen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *