Kale Puonti / Manni, Milo, Saarni

Dekkarikirjailija Kale Puonti on entinen huumepoliisi, joka työskenteli yli 30 vuotta Helsingissä huume – ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Vuonna 2020 Puonti aloitti Pasilan myrkky – nimisen rikosromaanisarjan, josta on tähän mennessä julkaistu kolme osaa. Neljäs kirja on tulossa ensi vuoden puolella. Kuuntelin kaikki kolme teosta yhden viikonlopun aikana ja jäin koukkuun sarjaan.

Pasilan Myrkky on Helsingin huumepoliisin työstä kertova dekkarisarja, jossa tutustutaan rikosylikonstaapeli Kaartamon ryhmään. Vuosikymmeniä rikoksia selvittänyt sekä mittavan uran tehnyt Puonti tietää mistä kirjoittaa ja pitää lukijan tiukassa otteessaan.

Osa 1. Manni (2020)

Manni on yliopistossa fysiikkaa ja kemiaa opiskeleva nuori mies, joka opiskelun ohella tekee yövartijan hommia lääkkeiden maahantuontifirmassa Espoossa. Manni on päättänyt valmistua ennätysajassa ja päästä pois alkoholisoituneen äidin nurkista mahdollisimman pian. Yövartijan työ tuo lisäansiota ja yöllä on hyvin aikaa tehdä koulutehtäviä. Ja mikä tärkeintä Manni sai olla poissa kotoa äidin ja tämän juoppokavereiden örvellyksestä.

Mannin vartioimaa rakennusta vastapäätä sijaitsi vanha kaasutehdas. Eräänä yönä rakennuksen parkkipaikalle ajoi Viron kilvissä oleva rekka ja aikansa kuluksi Manni katseli kuljettajan touhuja. Hän huomasi kuljettajan ottavan mustan jätesäkin autosta. Enempää Manni ei kuitenkaan jäänyt seuraamaan kuljettajan tekemisiä, sillä hänen oli mentävä tarkastuskierrokselle. Myöhemmin samana yönä Manni huomasi ikkunasta kaasutehtaan parkkipaikalla loistavat siniset hälytysajoneuvon valot ja paikkaa oltiin eristämässä poliisin toimesta. Pihalle oli pystytetty poliisien tutkimusteltta ja siellä oli myös Monosen ruumisauto. Joku oli ilmeisesti kuollut, Manni päätteli.

Kuin sattuman kautta Manni saa haltuunsa ison amfetamiinierän ja päättää ryhtyä kokeilemaan huumebisnestä. Tässä kohtaa Mannilla ei ollut vielä aavistustakaan, mihin hänen hetken mielijohteesta tekemänsä päätös tulisi johtamaan.

Avausosa Manni teki minuun sellaisen vaikutuksen, että kirja oli kuunneltava lähestulkoon yhteen soittoon ja seuraava otettava haltuun heti perään. Juonta en halua sen enempää paljastaa, niinkun en yleensäkään. Mielestäni juonta ja kaikkia henkilöhahmoja ei ole tarpeellista analysoida yksityiskohtaisesti. Jos joku haluaa lukea suosittelemani kirjan, niin haluan jättää lukijalle mehukkaimmat hetket varsinaisen kirjan lukemisen pariin.

Kirja vei mukanaan ja mielenkiinto ja sopiva jännitys pysyivät yllä koko ajan. Tosin alkuun henkilöhahmoja tuntui olevan liian paljon, mutta kun kirjaa ja sarjaa luki pidemmälle, tuli henkilötkin tutuksi. Päähenkilö Manni teki elämänsä isoimman virhearvion, päätöksen, jonka seurauksena elämä kääntyi päälaelleen. Lähtökohdat Mannilla oli huonot johtuen alkoholisoituneesta äidistä. Mutta yliopisto-opinnot ja väliaikainen vartijan työ olisi mahdollistanut Mannille paremman elämän. Toisin kuitenkin kävi. Kirjan sanoma onkin tärkeä. Raha sai pelottavan otteen Mannin elämästä ja on sanomattakin selvää, ettei huumebisnes ole minkään mittapuun mukaan sopivaa, kannattavaa tai hyväksyttävää kenellekään.

Osa 2. Milo (2021)

Kirjan kuvausteksti:

”Fatjon Milo tyri jäädessään kiinni rikoksesta, mutta tuomio on nyt istuttu, ja vankilan ovelta näytetään avointa tietä. Ihan ensiksi Milon on tavattava setänsä. Hän ohjailee Albaniassa suvun yritystä, jonka ydinosaamista on kansainvälinen huumekauppa. Uusi henkilöllisyys ja passi hoituvat käden käänteessä, ja pian Milo on taas Suomessa. Kauppa käy, ja se huomataan Pasilassakin. Kun kaksi nuorta tyttöä kuolee heroiiniin helsinkiläisessä hotellissa, tilanne on yhtäkkiä tulikuuma. Toista kertaa ei voi tyriä, Milon on otettava käyttöönsä järeämmät keinot.

Pasilan Myrkky -dekkarisarjan luonut poliisi Kale Puonti tuntee poliisityön ja alamaailman kuviot kuin omat taskunsa. Sarjan toisessa osassa Helsingin huumepoliisi jäljittää tekijöitä, jotka ovat imeneet rikollisen elämäntavan jo äidinmaidosta ja joille muita vaihtoehtoja ole tarjolla. Puontin tyyli on vähäeleinen, mutta rivien väliin tiivistyy paljon kokemusta, joka välittyy lukijalle äänettöminä kysymyksinä ja oivalluksina.”

Sarjan kakkososan päähenkilöstä Milosta en pitänyt ollenkaan. Lopuksi paha saa onneksi palkkansa. Kirja on mielestäni ykkösosaa astetta järeämpi. Kale Puonti osaa kirjoittaa koukuttavasti. Sarjan toisessa osassa jo ykkösosassa tutuksi tullut rikosylikonstaapeli Kalle Pesonen osoittautuu suosikkihahmokseni. Hänen omapäiset toimintatavat eivät aina kestä päivänvaloa, mutta se tekeekin hänen roolista entistä mehukkaamman. Ilman Pesosen järisyttäviä vaistoja olisi kirjan tarina voinut olla toinen.

Osa 3. Saarni (2021)

Jos Pasilan myrkyn eka ja toka osa olivat täpäkkää tykitystä niin kolmas osa se sitä vasta onkin. Saarni, johon kirjailija lienee ottavan vaikutteita Helsingin entisestä huumepoliisin päälliköstä Jari Aarniosta on teos, jota viihdyttävä dekkari on parhaimmillaan. Kolmosessa rikosylikonstaapeli Kaartamon ryhmä tarkkailee monialarikollisen Veijo Virkin puuhia. Miehen hämäräbisneksiä seuratessa valvontakameran linssiin osuu Poliisihallituksen ylitarkastaja Paavo Saarni. Virkki ja Saarni ovat lapsuudenystäviä. Kun myöhemmin rikoksistaan kiinni jäänyt Virkki pyytää apua vanhalta pelikaveriltaan Saarniolta on hän valmis auttamaan. Saarni ojentaa käden ja saa vastalahjaksi vihjeen, jonka avulla takavarikoidaan iso huumelasti. Palveluksia vaihdetaan hyvän aikaa kunnes Saarni päättää lopettaa vaaralliseksi käyneen vaihtokaupan. Mutta Virkin käsistä ei niin vain livetä.

Kolmannen osan jälkeen jään vakuuttuneesti odottamaan ensi vuonna ilmestyvää neljättä osaa. Kale Puonti nousi minun ykkösdekkariksi Pasilan Myrkky sarjallaan. Kirjat ovat kaltaiselleni ei niin innokkaalle dekkari ystävälle juuri sopivaa jännäriä. Ei liian raakaa, vaikka etenkin kolmannessa osassa puistattavia elementtejä olikin. Puontin vankka kokemus huumepoliisin työstä näkyy kynän jäljessä. Tarinat ovat todentuntuisia ja kirjojen syke on koukuttava. Teokset ovat nopeatempoisia, paikat vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja henkilöitä on paljon,jonka vuoksi kartalla pysyminen on ajoittain haasteellista. Toisaalta juuri nopeatahtisuus piti adrenaliinit sopivalla tasolla. Lopulta punaiset langat ovat niin tiukasti omissa käsissä, että kirjan lopputulos on ratkaistava hinnalla millä hyvänsä.

Dekkaritunnelmin, Tuulen havinaa M

kulttuuri kirjat
Kommentit (2)
  1. Tää Kale Puonti on kummitellut pitkään mun BookBeat-algoritmissa. Koukuttavuus kuulostaa oikein hyvältä! Ehkä nyt on aika tutustua tähän.

    1. Kyllä mä suosittelisin tämän lukemaan, toki lukumieltymykset ovat kaikilla erilaiset, mutta itse tykkäsin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *