Suomalaisen kirjallisuuden päivä

Lokakuun 10. päivä vietetään suomalaisen kirjallisuuden päivää. Tänään juhlitaan siis suomalaista kirjallisuutta ja liputetaan kansalliskirjailija Aleksis Kiven muistoksi. Aleksis Kivi (Stenvall) syntyi 10.10.1834 Nurmijärvellä. Kiveä pidetään suomalaisen kansalliskirjallisuuden luojana yhdessä Elias Lönnrotin ja Mikael Agricolan kanssa.

Aleksis Kiven elämäntarina tiivistettynä:

Syntyi Nurmijärvellä Palojoen kylässä köyhään Stenvallin perheeseen neljäntenä poikana (myöhemmin syntyi vielä pikkusisko)

Isä räätäli Erik Stenvall oli kylän ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö

– Äiti Anna-Stiina oli ompelija ja Kiven teosten tomerien naisten esikuva

– 12 – vuotiaana lähti yksin Helsinkiin kouluun. Kiven äidinkieli oli suomi, mutta Helsingissä Aleksis opiskeli myös ruotsin kirjakielen,mikä oli ylioppilaaksi ja papiksi lukemisen edellytys. (Äiti toivoi pojastaan pappia)

– 1852 joutui keskeyttämään koulun (tietolähteestä riippuen syyt vaihtelevat)

– Valmistui ylioppilaaksi lopulta 23-vuotiaana vuonna 1857. Samana vuonna päätti luopua pappishaaveista ja ryhtyi suomenkieliseksi kirjailijaksi.

– Opiskelujen jälkeen Kivi muutti Siuntioon, jossa hän kirjoitti suurimman osan tuotannostaan

– Kivi oli innokas retkeilemään ja metsästämään. Luonto olikin hänen kirjallisuuden suurin innoituksen lähde.

– Aleksis Kivi oli hänen kirjailijanimensä, muutoin hän käytti nimeä Aleksis Stenvall läpi elämänsä

– Kivi sai ensimmäisen julkisen tunnustuksen kirjailijana vuonna 1860, jolloin Kullervo- näytelmä voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpailun.

– Kivi kirjoitti useita näytelmiä, joista suosituin on Nummisuutarit.Vuonna 1865 perustettiin uusi valtion kirjallisuuspalkinto, ja historian ensimmäinen palkinto myönnettiin Kivelle Nummisuutareista. 

– Kivi kärsi elämänsä aikana mielenterveysongelmista; masennuksesta, unettomuudesta, alkoholismista.

– Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870 alunperin neljänä eri vihkona. Se oli ensimmäinen merkittävä suomen kielellä kirjoitettu ja julkaistu romaani.

Kertomus Jukolan jukuripäisistä veljeksistä ei kaikkia miellyttänyt, ja teos saikin murskaavaa kritiikkiä. Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pelästyi kritiikkiä ja teos Seitsemän veljestä takavarikoitiin useaksi vuodeksi.

– Kritiikki vaikutti vahvasti Kiveen, ja hän sairastuikin vakavasti psyykkisesti. Kivi oli viimeisinä vuosinaan hoidettavana Lapinlahden mielisairaalassa.

– Kivi menehtyi vain 38- vuotiaana veljensä kotona Tuusulassa uudenvuodenaattona 1872.

– Seitsemän veljestä julkaistiin uudelleen yhtenä niteenä romaanin muodossa vuonna 1873 ja on sen jälkeen ollut yksi merkittävimmistä suomalaisen kirjallisuuden klassikoista.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi sain eilen luettua loppuun hänen tunnetuimman pääteoksen Seitsemän veljestä. Teos on rahvaalla ja humoristisella otteella kirjoitettu kertomus Jukolan hurjapäisistä veljeksistä. Kirja on tarina, josta ei seikkailua, kurjuutta ja taistelua puutu. Toisinaan kamppaillaan köyhyyden, kylmyyden ja nälkäkuoleman puolesta ja toisessa hetkessä taistellaan susien ja karhujen kanssa. Rämäpäinen veljesjoukko saa kahakoita aikaan milloin kenenkin kanssa. Ja tappalupukarin saa tarvittaessa myös omasta veljesjoukosta.

Seitsemän veljestä on alkuun hieman vaikealukuinen teos. Sitä elävöittää kuitenkin runsas veljesten kesken käyty dialogi. Kun kirjaa lukee pidemmälle, pääsee 1800-luvun kirjallisuuden tunnelmaan. Itse tykkäsin lukea kirjaa pienissä pätkissä.

Seitsemän veljestä on hieno kasvutarina orvoksi jääneistä veljeksistä. Ja vaikka kovapäiset veljekset ovatkin aluksi sitä mieltä, ettei heidän päähän lukutaito yksinkertaisesti taitu, on vanhenemisen ja viisastumisen myötä ryhdistäydyttävä ja opeteltava myös lukemaan. Veljesten kesken viljelty hurtti huumori on kirjan parasta antia.

JUHANI. Lukupuuhassa on puolellamme Jumalan asetus ja laki, joka lyö sitä yritystä vastaan. Katsokaas, hän on jo äitimme kohdussa antanut meille niin kovat päät, että lukemaan oppiminen on meiltä mahdoton asia.

JUHANI. Aprikoitkaamme asiaa visusti: meillä on niin kovat päät.Meni taasen muutama päivä, ja eräänä iltana otettiin asia uudestaan keskusteltavaksi, ja yhteisesti nyt päätettiin ruveta hartaudella luvun harjoitukseen.

JUHANI. Kahden vuoden mentyä olkoon aapiskirja päässäni; se on sanottu. Mutta Timo-parkaa minä surkuttelen; hänellä on vielä kovempi kallo kuin minulla, kaksinkerroin kovempi.

TIMO. Älä yhtään huoli, vaikka onkin se kaksinkerroin kovempi. No, no, sinä opit aapiskirjas kahtena vuotena, minä siis neljänä. Niin, kärsimystähän siinä vaan tarvitaan.

”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”

Hyvää suomalaisen kirjallisuuden päivää

Tuulen havinaa M

Kommentit (2)
  1. Seitsemän veljestä tuli tutuksi jo koulussa. Jonkun näytelmänkin olen siitä nähnyt.

    1. Itse en muista kouluaikana lukemistani kirjoista mitään 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *