Yömusiikkia

Lontoossa vuonna 1969 syntynyt Jojo Moyes on yksi maailman suosituimmista naisten viihdekirjailijoista ja hän on myös minun lempikirjailijani. Englanninkielinen alkuteos Night Music julkaistiin vuonna 2008 ja suomenkielinen painos Yömusiikkia Gummeruksen kustantama ilmestyi aiemmin tänä vuonna (2021). Kirja on taattua Moyesia: teksti on helppolukuista, mukaansatempaavaa ja viihdyttävää. Jännittävät juonenkäänteet ja mielenkiintoiset henkilöhahmot pitävät huolen, että kirja on luettava lähestulkoon yhdeltä istumalta. Suosittelen lämpimästi.

Kirja kertoo leskeksi jääneestä viulisti Isabel Delanceyn elämästä. Aiemmin vauraaseen elämäntyyliin tottunut rouva joutuu sydänjuuriaan myöten kokemaan, miten yllättävää ja käänteentekevää elämä voi olla. Paitsi jäätyään leskeksi ja kahden lapsen yksinhuoltajaksi hän järkyttyy myös kun selviää perheen todellinen taloudellinen tilanne: he ovat korviaan myöten veloissa. Kaiken surun ja murheen keskellä Isabel joutuu lopulta myymään talonsa ja muuttamaan lapsiensa kanssa maaseudulle ränsistyneeseen, asuinkelvottomaan taloon. Hienostunut elämäntyyli kokee kovan kolauksen viimeistään siinä vaiheessa kun Isabel lapsineen huomaa, että romanttisesti ”espanjalaistaloksi” nimetty kartano järven rannalla onkin oikeasti rappeutunut ja rähjääntynyt röttelö. Alkaa surusävelinen ja ihastuttavan koskettava selviytymistarina. Vähitellen Isabel löytää selviytysmisvaistonsa ja hiljalleen myös hänen sydämensä avautuu uusille sävelille.

Kirjan tarina on koskettava ja kaunis. Se ampaisi mukaansa niin, että myöhään illalla kun aloitin kirjan lukemisen se  venyi lopulta aamuyön pikkutunneille saakka. Tämä toistui muutamana yönä peräkkäin. Minulla oli pohjalla yövuorot, joten unirytmi oli valmiiksi vinksallaan. Yömusiikkia, yö lukemisena, ihan parasta.

Loppuun täytyy vielä mainita, että kirjan kansi on myös todella kaunis. Tai minun tapauksessani oli. Nimittäin kävi niin, että kansi sai osansa kasvoihini laittamasta yövoiteesta. Ensi kerralla lienee viisainta ottaa kuva heti kirjan ostohetkellä. Toisaalta rasvainen kirjan kansi on balanssissa vanhan vaatehyllyllä pölyttyneen kolmekielisen viulun kanssa. Niin tai näin, olenpa taas yhtä lukukokemusta rikkaampi.

Iloisesti Mymmeli

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *