2018 ensimmäinen osa: Henkisesti ihanaa ja raskasta aikaa

Tyhjä ajatus

Ajattelin koota yhteen kuluneen vuoden tapahtumat aina kvartaali kerrallaan. Tammi- ja maaliskuun välinen aika oli tapahtumarikasta, samanaikaisesti henkisesti ihanaa ja raskasta aikaa.

Olin edellisenä syksynä ollut sairaslomalla masennuksesta, mutta tammikuussa jälkiä sairaudesta ei juurikaan enää näkynyt. Olin tietoisesti päättänyt rajoittaa tehokuusajatteluani, joten arki oli paljon rauhallisempaa kuin ennen. Kävin CrossFit-treeneissä, kirjoitin blogia ja aloin lukemaan taas kirjoja. Elämän yksinkertaistaminen houkutteli, samoin saunominen ja ruoanlaitto kotona. Tammikuussa aloitin myös kirjan kirjoittamisen kaikessa rauhassa.

Meidän toukokuun häät lähestyivät kovaa vauhtia, ja suunnittelu alkoi toden teolla: kutsut lähtivät ja palaverit käynnistyivät.

Järjestin blogin ensimmäisen lukijatapahtuman, ihanan brunssin Vallilan Stoorissa jossa tapasin paljon mahtavia uusia tyyppejä ja lukijoita. Tarkoitus olisi toistaa brunssi vähintään vuosittain, jos tulijoita vain riittää? :)

Alkuvuodesta kirjoitin mm. ruokalaskumme puolittamisesta, mietin mikä minusta tulee isona (ammatti-identiteettikriisiä oli vakavasti ilmassa) ja pohdin matkojeni vaikutusta ympäristöön. Vietin nimittäin helmi-maaliskuun Australiassa sairaan isoisäni seurassa, ja maaliskuun lopussa juhlimme kihlajaisia Ferhatin synnyinmaassa Turkissa sillä hänen sukulaisensa eivät päässeet häihimme Suomeen.

Australiassa oli surun lisäksi myös iloa ja rakkautta ilmassa kun vietimme enonin useamman päivän albanialaisintialaishäitä. Kun oma perhe palasi takaisin Suomeen, Ferhat lensi Suomesta asti mun tueksi Melbourneen pariksi viikoksi. Olen kiitollinen siitä hänelle edelleen päivittäin. Pääsimme myös käymään maailman lempikaupungissani Byron Bayssä.

Turkissa olimme puolet ajasta Ferhatin sukulaisten kaupungissa Iskenderunissa ja loput lomasta Istanbulissa vain kahdestaan. Se oli sellainen mukava pre-honeymoon, täydellistä nollausta.

Ehdin olemaan Suomessa kolme päivää, kun isoisäni kuoli. Samana iltana mulle nousi korkea kuume. Olin ihan murtunut, ja maaliskuun loppu meni pitkälle peiton alla itkun ja kurkkukivun kourissa.

 

 

Lue myös:

Vuosi pakettiin: 12 lukemaani kirjaa

 

 

16. ja 18. kuva: Mikko Wivolin

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentoi