9 vanhaa kuvaa & nuoruuden muistoa

13.JPG

Eksyin katselemaan kovalevyltäni niinkin vanhoja kuvia kuin kesän 2009. Nostalgianvyöry ja lähes pakahtumiselta tuntuva ilo muistuttivat, että elin kyllä tosi onnellisen nuoruuden. Ajattelin lisätä 9 katselemaani kesäkuvaa mökkireissultamme tänne blogiin ja jakaa samalla 9 teini-iän muistoani.

minnanmökki10 030.JPG

minnanmökki10 214.JPG

12-vuotiaana ja ala-asteen päätösjuhlassa sain hymytyttöpatsaan. Se tuntui toki ihanalta kunnialta mutta isoin syy miksi olin iloinen oli se että yksi toinen tyttö luokaltamme ei saanut sitä. 😀 Hän oli KAIKESSA minua parempi. Teatteriesityksissä, äidinkielen esseissä, musiikissa – kaikissa aineissa ja projekteissa jotka oli mulle tärkeitä. Se että sain lähteä hymytyttöpatsaan kanssa yläasteelle antoi mulle mielenrauhan tässä (kovin yksipuolisessa) taistelussa.

Maistoin ensimmäisen kerran olutta 13-vuotiaana ja se haisi niin pahalle, että jouidin pitämään pyykkipoikaa nenässäni.

Yksi elämäni mullistavimmista päivistä oli se kun isosiskoni toi kotiin Sinkkuelämää-sarjan ”kenkäboksin” eli kaikki sarjan jaksot DVD:llä. Katsoin Sinkkuelämää aina katkarapunuudeleilla ja jogurttikastikkeella ja haaveilin että joskus mullakin on kaunis kihara tukka, oma palsta ja oman elämäni Mr. Big.

minnanmökki10 244.JPG

minnanmökki10 348.JPG

Olin yleisesti tosi iloinen, sosiaalinen ja avoin teini, mutta mullakin oli angstisia hetkiä: kuuntelin vihaisena paljon Patrick Parkia ja kerran karkasin kotoa jopa kokonaiseksi tunniksi.

Ainoa aika kun mulla oli oma huone oli silloin kun siskoni lähti vaihtoon Italiaan puoleksi vuodeksi.

Siitä on yli kuusi vuotta kun sain ajokortin ja ihmettelen vieläkin miten se mulle myönnettiin. MIKÄÄN asia ei ole koskaan jännittänyt yhtä paljon kuin inssi. Näen vieläkin painajaisia siitä että mokaan sen.

Kun lähdimme yläasteelta viiden hengen tyttöporukasta jokainen eri lukioon, päätimme että näemme joka keskiviikko ja joka keskiviikko näimmekin. Jotenkin saimme sen onnistumaan viikko toisensa jälkeen kolmen vuoden ajan.

minnanmökki10 351.JPG

minnanmökki10 362.JPG

minnanmökki10 401.JPG

49.JPG

Pidin aina liian pieniä kenkiä, saatoin istua tuntikausia Vaaralan Mäkissä, sain hylättyjä matikasta, en juurikaan koskaan harrastanut minkäänlaista liikuntaa ja olin silti tosi onnellinen nuori.

Mun suurimmat haaveeni nuorena oli asua Aurinkolahdessa ja kirjoittaa työkseni. <3

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (8)
  1. Tämä oli jotenkin tosi ihana ja lämminhenkinen postaus kera kauniiden kuvien! <3

    Elisabet | http://www.fashionpoetry.eu

  2. Heeetkinen! Kuohijoki! Katsoin jo laiturikuvasta, että näyttää kyllä ihan mun lapsuuden kotikylältä, mutta ajattelin että eihän se nyt vaan voi olla. No oli se sittenkin. Onpas maailma pieni.

    1. Eikä, kui siistiä jos olet sieltä kotoisin! 🙂 Ystävämme mökki tosiaan sijaitsee Kuohijoella ja käymme siellä jokaikinen kesä. Ihana paikka, niin ystävällisiä ihmisiäkin! 🙂

    2. Nyt kun kattelin näitä kuvia uudemman kerran, ihmettelen kovasti miten hyvin joku voi tuntea oman kotiseutunsa! 🙂 Vau!! Kuvissa kun ei näy minkäänlaisia kylttejä tai omasta mielestäni selkeitä rakennuksia. Hyvin bongattu siis! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *