Aina ei voi antaa 100%

DSC_0115-001.JPG

Oon jo kuukausia vuosia kamppailut tietynlaisen täydellisyyden tavoittelemisen kanssa. Se ei ole sellaista perinteistä perfektionismia, jossa ruoan täytyy olla viimeisen päälle aseteltua tai kauluspaita sileä ilman ryppyjä, vaan paljon laajempaa ja syvällisempää. Sellaista, jossa jokaisen elämän osa-alueen on oltava erinomaisessa kunnossa – ihmissuhteet, liikunta, ruokavalio, blogi, koti, ulkonäkö, kaikki.

Yleensä vähintään yhdellä osa-alueella on mennyt hiljempaa – kun on nähty paljon kavereita, salikerrat ovat jääneet pienemmiksi tai kun olen kirjoittanut blogia ahkerammin olen laiminlyönyt kodin siivoamisen. Ja vaikka sisimmissäni tiedän, että mikään ei voi koskaan olla täydellistä, olen ahdistunut näistä ”epätäydellisistä” osa-alueista paljon. Todella paljon. Olen soimannut itseäni, vaipunut jopa itseinhoon.

DSC_0143.JPG

Kun luin tänäaamuna Saran postauksen, helpotus valtasi mieleni. Joku muukin tuntee näin ja joku muu osaa pukea omat ajatukseni paremmin kuin minä itse. Joku muu uskaltaa sanoa nuo asiat ääneen.

”Laiska muija, mikset ole panostanut tähän”, Sara kirjoitti postauksessaan omista ajatuksistaan. Minusta tuntuu usein ihan samanlaiselta. Vaikka ihmiset vieressäni sanovatkin että olen ahkera ja olen antanut kaikkeni, oma oloni on kaukana siitä.

DSC_0113.JPG

DSC_0140.JPG

”Elämän eri osa-alueilla voi mennä tosi hyvin ja ne voivat olla erinomaisessa balanssissa keskenään, mutta yhtäaikaisesti on aika mahdotonta elää ennätystasolla kaikilla elämän sektoreilla. Vaikka kehittyminen on tärkeää, sitä on haastava tehdä koko ajan, kaikkialla. Ainakaan ilman, että ajaa itseään totaalisen loppuun.”

Mä aion painaa mieleeni nuo Saran sanat niin, että ne juurtuvat sinne ja muuttavat ajatusmaailmaani. Ja ne muuttivat jo vähän. Hyväksyä, että kausia tulee ja menee, eikä yhdelläkään kaudella voi kaikki elämän osa-alueet toimia täysillä. Tauot, levot ja hei, jopa se laiskuus, on välillä ihan ok.

Lempeää keskiviikkoa kaikille. ♥

 

Kuvat minusta: Mikko Wivolin (editointi minä)

 

SARANDA OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

 

Kommentit (6)
  1. Mäkin luin Saran postauksen ja kolahti muhun täysillä.. mukava että te bloggaajat kirjoitatte tärkeän asian puolesta. 🙂

    1. Kivasti sanottu, iso kiitos kommenttista. 🙂

  2. Mä luulen, että täydellisyyden tavoittelu vaivaa etenkin naisia… Itse olen jo hyväksynyt ajatuksen, ettei kaikki vaan mitenkään voi olla samaan aikaan kunnossa. Esim. sillon kun tein gradua käyden samalla täyspäivätöissä, koti oli kuin hävityksen kauhistus jatkuvasti. Sitten kun taas sosiaalisessa elämässä tapahtuu paljon, niin treeni ja yöunet saattavat jäädä etc. Kuitenkin kaikki on keskimäärin hyvin pitkällä aikavälillä ja sen pitäisi riittää 🙂

    1. Sä olet niin oikeassa. ”Kuitenkin kaikki on keskimäärin hyvin pitkällä aikavälillä ja sen pitäisi riittää.” Niin totta, tämän haluan muistaa n. about aina!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *