Asiat, joista haluaisin pitää kiinni vauvan syntymän jälkeen

Tyhjä ajatus

Niinhän ne sanoo - että koko elämä muuttuu vauvan syntymän myötä, ainakin vähäksi aikaa. Vauvakuplaan on helppo eksyä, ja siellä viivytään vaihtelevissa määrin.

Ajattelen nyt että haluaisin pitää tietyistä asioista kiinni myös vauvan syntymän myötä. Se, että haluanko sitä silloin tai onko siihen silloin mahdollisuus, on ihan toinen juttu. Uskon kuitenkin että jos nyt kirjoitan muutaman asian konkreettisesti ylös, mahdollisuus niiden toteutumiseen on suurempi sitten kun pieni nyytti on oikeasti täällä.

Mitkä sitten ovat sellaisia asioita, joiden en haluaisi muuttuvan vauvan syntymän myötä?

Blogin kirjoittaminen. Mä toivon koko sydämestäni että ehdin myös äitiyslomalla kirjoittamaan blogia. Tiedän että nykyinen postaustahti voi olla entistä vaikeampaa ellei täysin mahdotonta ylläpitää mutta haluaisin että blogi silti päivittyisi - jos ei yhtä usein, niin ainakin säännöllisesti (esim. kolmesti viikossa). Musta etukäteen tuntuu että aion kanavoida ylimääräisen vapaa-ajan aina ensin blogiin, sitten vasta muuhun.

Ystävien näkeminen. Mä toivon että ehdin näkemään ystäviä myös vauvan kanssa. Uskon että suurimmalle osalle ystävistäni on ihan ok jos vauva on riennoissamme mukana, ja onneksi ilta-aikaan isäkin on kotona hoitamassa lasta.

Liikunta. Aamulenkki tai -uinti ovat mun henkireikä. Tää voi olla naiivi toive mutta mä unelmoin sellaisesta vauvanukkujasta, jolla mun ei tekisi pahaa herätä muutaman kerran viikossa aamuviideltä tai -kuudelta. Tällä tavalla ehtisin uimaan tai juoksemaan ennen kuin mieheni menee töihin.

Onnellinen parisuhde. Vauvavuonna kahdenkeskinen aika tippuu about olemattomiin mutta toivon että meidän parisuhteemme pysyy siitä huolimatta vahvana. Ja että tuleva vuosi vain syventää rakkautamme toisiamme kohtaan. Näin on tehnyt ainakin raskaus, ja mulla on kova luotto että niin tekee vauvakin.

 

Mielelläni kuulisin onko teillä ollut vastaavia toiveita, ja ovatko ne toteutuneet? :)

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit

Tuulitar
Arolan tuulia

Hyviä, ja varsin helpostikin toteutettavia asioita. Kunhan muistaa siinä vanhemmuuden huumassa :) Muistan itse kuinka kauhistuin sillä hetkellä kun se pieni nyytti tuli. Alkoi huoli ja vastuu. Se vyöryi yli sellaisella voimalla että oksat pois. Se on ilmeisesti se vanhemmuuden side joka kasvoi välittömästi. Yhtä äkkiä tuli tilanne että on joku, josta on huolehdittava silloinkin kun itse haluaisi tehdä jotain muuta. Neljä vuotta meni sumussa, kun tuli 2 lasta. Ja kun sumu selvisi, halusin vielä yhden (joka onkin maailman helpoin lapsi).

Saranda
Tyhjä ajatus

Vitsi miten koskettava kommentti. <3 Ihan sydän täyttyi lämmöllä. Vaikka tuntuu että huoli vauvasta on jo alkanut, ei sitä voi kuvitella etukäteen ennen kun hän on oikeasti täällä. Mukavaa viikonloppua!

Vierailija (Ei varmistettu)

Ykköskohtaa itsellä helpotti kantoreppu huomattavasti! Vauva nukkui paremmin sisällä päiväunia siinä ja sitten oli helppo blogata. Kavereita pystyy näkemään hyvinkin, etenkin jos on mahdollista päivisin nähdä. Koskaan en ole niin paljon käynyt kahvilla ja lounaalla kuin äitiyslomalla. Kolmosta en yrittänytkään, musta aamuliikunta on kamalaa! Mutta tähän ehkä pätee se että kaiken sen saa kyllä onnistumaan mitä ihan tosissaan haluaa, ehkä vähän eri muodoissa kuin ennen mutta kuitenkin.

Pitää myös olla armollinen itselleen jos käykin niin että muuttaa mielensä :) Se hormonaalinen hyöky siinä alussa saattaa tehdä sen ettei yhtäkkiä koe edes kaipaavansa niitä asioita mitä luuli.

Saranda
Tyhjä ajatus

Se hormonaalinen hyöky siinä alussa saattaa tehdä sen ettei yhtäkkiä koe edes kaipaavansa niitä asioita mitä luuli. Hyvin sanottu, ja pitää varmasti paikkaansa! Mä toivon että jos jotain (nykyään) tärkeää jää vauvavuodesta puuttumaan, on syy nimenoman se ettei enää edes huvita, eikä se että on niin väsynyt/ei ehdi/jne. :)

Ja hei tosi hyvä vinkki tuo kantoreppu! Eli rattaisiin mukaan aina sekin. :) Kiitos!

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on nyt 2 kuukauden ikäinen vauva, ja olen saanut pidettyä kiinni myös itselle tärkeistä jutuista. Aikaa liikunnalle tai muille (nyt vielä lyhyille) omille menoille järjestyy jo nyt kun isä hoitaa vauvaa, ja meidän vanhempien kahdenkeskistä aikaa löytyy viikonloppuisin ja lomalla vauvan päiväuniajasta. Jos olisin kirjoittanut tällaisen listan raskausaikana, siitä varmaan melkein jokainen kohta toteutuisi nyt. Joidenkin juttujen aika on sitten myöhemmin, mutta toteutettavissa nekin. :) Ja vielä se, että elämään on tullut niin paljon uutta ja ihanaa, uusia tärkeitä juttuja. Äitiys vasta onkin mun juttu! Tätä en olisi mitenkään voinut osata kuvitella etukäteen, vaikka hurjan onnellinen olinkin tulevasta vauvasta.

Saranda
Tyhjä ajatus

En kestä, et tiedä miten iloiseksi tulin yhtäkkiä sun puolesta! Samoin sellainen helpottunut ja toiveikas olo valtasi mielen että jo parinkin kuukauden jälkeen omaa aikaa voi löytyä. Kiitos tästä. <3 Kaikkea ihanaa teille kolmelle. :)

A.S. (Ei varmistettu)

Tärkeitä juttuja! Olisi ihana seurata edelleen blogisi kautta kuulumisiasi, joten hienoa, että listasit senkin mukaan. Ymmärrettävää tietysti, että aikaa menee paljon muuhunkin, joten ei toivottavasti et suotta ota tästä mitään stressiä. Kirjoittelet silloin kun ehdit ja kun siltä tuntuu. Tärkeintä on kuitenkin oma jaksamisesi ja uudesta elämäntilanteesta nauttiminen. :)

Onnellista loppuvuotta ja seuraavan alkua! &lt;3

Saranda
Tyhjä ajatus

Kiitos tästä! Ihania rohkaisevia ja lohduttavia sanoja. :) Luulen että mun pitää ottaa sun kommenttista screenshot ja palata siihen monta kertaa äitiyslomalla jotta järki pysyisi päässä, haha. Oot niin <3!

Melinka (Ei varmistettu)

Hyvältä kuulostaa suunnitelmat :)

Hei laitoin sulle eilen meiliä tuohon vaaleanpunakukkaiseen kahvikuppiin liittyen, chekkathan, ettei mennyt roskapostiboksiin!

Saranda
Tyhjä ajatus

Hyvä kun sanoit! Katon meilit viikonloppuisin harvemmin mutta luen sinun jo tänään. <3

vauvavuosi2017 (Ei varmistettu)

Hyviä toiveita ja täysin toteutettavissa! Omalla vauvallani oli koliikki ja kovasti uniongelmia sen jälkeenkin, mutta ehdin silti vauvavuonna urheilla (Elixialla on esimerkiksi Strong mama -jumppatunteja, joihin voi ottaa vauvan mukaan), tehdä työprojekteja ja opiskella yhden työhön liittyvän kurssin (paransivat jaksamista, kun sai muutakin sisältöä elämään kuin sen vauvameiningin) sekä nähdä ystäviä (etenkin lounastreffit ja muiden äitiyslomalaisten kanssa hengailu olivat helppoa sosialisointia). Mitään en tehnyt mistään muusta kuin omasta halustani ja aina oman jaksamiseni ja vauvan fiiliksen mukaan. Nyt, kun olen palannut takaisin työelämään, on ajankäyttö muuttunutkin sitten tosi paljon haastavammaksi. Antoisaa tietty tämäkin elämänvaihe silti. Mutta siis suosittelen ehdottomasti pitämään omista jutuista kiinni ihan niin paljon, kun vauvan synnyttyä tuntuu hyvältä. Onnellinen äiti = onnellinen vauva. Kaikkea hyvää odotukseen teille!

Saranda
Tyhjä ajatus

Kiitos kovasti kommenttistasi. :) Mukava kuulla ettei nämä kuulosta ihan utopistisilta haaveilta. Ja ihan mielettömän hyvä vinkki tuo Elixia-tunti! Ilman muuta pitää perehtyä paremmin noihin vauva mukaan -urheilumuotoihin. :)

Kuulostaa siltä että sun vauvavuosi sujui mukavasti ja sekä vauva- että äitilähtöisesti. Molemmat tosi tärkeitä, koska kuten sanoit, äidin vauva on lapsenkin onni. <3

Kiitos vielä kommenttistasi ja tsemppiä työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meidän vauva nukkui todella huonosti ensimmäiset kaksi kuukautta vatsavaivoista johtuen. Jaksoin parin tunnin yöunilla ihmeen hyvin vaikka toki yöt olivat rankkoja. Onneksi koiran kanssa oli ulkoiltava päivittäin mikä teki niin hyvää. Vatsavaivat loppuivat kuin seinään ja nyt nukumme hyvin. Mitä luksusta! Meidän poika ei ole innostunut syömään pullosta, joten omaa aikaa ei juuri ole ollut. Toisaalta olin toivonut lasta niin monta vuotta, että nautin nyt vauvasta :) Kyllä niitä omia juttuja ehtii sitten myöhemmin. Ihanaa loppuodotusta sinulle!

Saranda
Tyhjä ajatus

Voi vitsi, en voi mitenkään (vielä...) kuvitella. Parin tunnin yöunet kuulostaa niin rajulta mutta kai ne hormoonit ja vauvahuuma tekevät ihmeitä! Meillä ei ole koiraa mutta pari tuttuani sanoi samaa kuin sinä, että koiran ulkoiluttaminen pelasti monet päivät kun ei olisi muuten ollut pätkääkään energiaa lähteä ulos. :)

Kiitos ihana kommenttistasi, ja kaikkea hyvää myös sulle ja sun pienelle pojalle. <3 Ja tietysti onnellista uutta vuotta! :)

*** (Ei varmistettu)

On hyvä muistaa, että kaikissa vauvoissa ei ole sama käyttöliittymä :). Jo vastasyntyneet ovat temperamentiltaan erilaisia. Oma esikoiseni oli ns. vaativa vauva (vaikka onneksi täysin terve), huono nukkumaan, ärsykeherkkä, supersosiaalinen, vihasi vaunuissa oloa jne. En todellakaan päässyt jumppaan tai kavereita tapaamaan, ns. oma elämä oli vain pantava katkolle pitkäksi aikaa. Siitäkin selvittiin.

Nimetön (Ei varmistettu)

Ihania toiveita, ei todellakaan mahdottomia näin kahden pienen lapsen äidin näkökulmasta :)
Mulla itsellä ei ole ollut ongelmaa ajan järjestämisessä tai menemisissä. Ainoan haasteen on tehnyt univelan tuomat muutokset minuun itseeni. Varsinaisesti mua ei ole haitannut kumma kyllä herätä joka aamu klo 5 katkonaisten unien jälkeen jo kohta kahden vuoden ajan. Se on tuntunut ihan luonnolliselta. Mutta aivot tuntuu, että ne ei enää toimi! :D Tuntuu, että musta on univelan takia tullut herkempi ja kärttyisämpi. Blogin teksteihin on vaikea löytää punaista lankaa ja sitten kun omaa aikaa olisi, on väsymyksen takia helpompi jäädä vain haahuilemaan kotiin. Pitkään jatkuvan univelan ja hormoneiden vaikutusta on vaikea selittää.
Mutta, meillä vauvat on kuitenkin nukkuneet suhteellisen hyvin ja arki kaiken kaikkiaan on ollut tosi ihanaa! :) Kyllä sen univelan yllättävän hyvin kestää, koen arjen silti seesteiseksi ja onnelliseksi. Suosittelen että kiinnittää huomiota hormonitasapainon tukemiseen ja että koittaa pakottaa itsensä ottamaan omaa aikaa - vaikka tällaisen etukäteen luodun listan turvin! Ja se unen merkitys!! :D

Kommentoi