Ensi viikolla Kosovoon

Tyhjä ajatus

Oon niin iloinen kun viikon päästä saan herätä lämpimään aamuun, sellaiseen jossa voin juoda kiirettömästi mummin kanssa kahvia ja jossa päivän polttavin kysymys on että missä syömme tänään illallista. Siellä odottaa tällä kertaa kaksi isoäitiä mutta kahden isoisän hautapaikat, joten uskon että iloa sekä vähän suruakin riittää.

Kosovossa saan aina ajatukset kuin itsestään oikeisiin perspektiiveihin. Muistan taas mikä tässä elämässä on olennaista: läheiset, puhdas ruoka ja läsnäolo.

Herään Kosovossa myös aina siihen kuinka naurettavan hyvin mulla on asiat: olen saanut ilmaisen koulutuksen ja passin, jolla voin matkustaa lähes mihin tahansa maailmalla eikä mun tarvitse koskaan miettiä saanko seuraavana päivänä syödäkseni. Tapaan siellä päivittäin mun ikäisiä ja mun näköisiä, ihan yhtä kykeneväisiä nuoria naisia joiden elämät ovat kulkeutuneet ihan toiseen suuntaan kuin minun, yksinkertaisesti vain huonon tuurin takia.

Ravistelun ja rentoutumisen lisäksi odotan kuitenkin eniten yhtä asiaa: sitä, että saan viettää yhdeksän päivää 24/7 mun siskonpojan kanssa! He siis asuvat täällä Suomessa ja näen heitä vähintään viikottain mutta oikeesti, se että hän on mun ulottuvissa saman katon alla ihan kokoajan... Sekoan onnesta. Ja paikan päällä sekoan sitten siitä häslingistä ja sotkusta, ja haluan varmaan yliannostuksesta palauttaa meidän tulevan vauvan. (No tsoukki tsoukki.) Yleensä kun lähden Kosovosta olen aina tosi surullinen kun oma mummini joutuu jäämään, mutta tällä kertaa lähdön tuskaa helpottaa varmasti vähän se, että saan mun lempityyppini mukaan.

 

 

Kuvat aikaisemmilta Kosovon reissuilta

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentoi