Ensimmäiset raskauskuvat ja päivän äitiysajatukset

img_5099.jpg

Viime viikon Vierumäki-reissulla pyysin meidän matkassa mukana ollutta valokuvaajaa Juuli Rönkää ottamaan parit raskausmasukuvat minusta. Rv oli vasta 14+5, mutta koko päivän syömisten ja savusaunassa totaalirentoutumisen myötä vatsa pullotti kaikessa komeudessaan.

Ja mä rakastan sitä joka sentiltä enemmän ja enemmän. <3

Meillä oli tosiaan keskiviikkona toinen neuvola, jossa vaaka näytti edelleen -4kg ”aloituspainosta”. Vaikka olen saanut ruokahaluni jotenkin takaisin ja rinnat ja maha ovat kasvaneet silminnähden, jostain syystä paino ei nouse. Huomenna alkaa kuitenkin 17. raskausviikko ja Facebookin mammaryhmissä spekuloidaan jo, että kuinka paljon kukin on saanut jo tässä vaiheessa lisää painoa – siinä missä itse pelkään että meille syntyy aliravittu pieni vauva kun äiti ei osaa syödä vaikka kuinka yrittää. Verenpainekin oli neuvolassa niin matala, ettei laite osannut edes mitata sitä aluksi…

img_5093.jpg

Muuten kaikki on mennyt tosi hyvin. Oksentelu ei ole vielä kokonaan loppunut, mutta sitä sattuu ehkä kahdesti viikossa. Yökötystä ei ole ja ruoanlaitto onnistuu nyt jo ilman mitään ongelmia. Kamalan kesän ja kamalien raskausoireiden jälkeen arvostan jokaista kohtuullisenkin helppoa päivää. Vauvalla oli niskaturvotusultrassa kaikki tosi hyvin, ja kotona olemme kuunnelleet hänen sydänääniä ihanan Iidan lainaamalla doplerilla. Liikkeitä olen tuntenut jo pari viikkoa, ja toissailtana Ferhatkin sai tuntea ne ensimmäisen kerran kädellä. Se oli niin herkkä hetki joita tulee eteen vielä monen monta.

Vauva on jokaisen päivän dominoiva puheenaihe ja joka kerta kun mietin häntä tunnen pohjatonta iloa. Tuntuu että hän on nyt jo muuttunut kaikki perspektiivit elämässä. Haluan olla paras versio itsestäni mutta samaan aikaan murehdin paljon vähemmän pikkuasioista. Sen sijaan että sressaisin tulevaa ja miten kaikki tulee menemään, oon tulevaisuudesta toivekkaampi kuin koskaan ennen. Ja tällä hetkellä onnellisempi kuin mitä olen ikinä ollut.

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (24)
  1. Onnea raskaudesta! Kiva bongata täältä toinenkin odottaja 🙂 <3

    Mulla on mennyt painonmuutos ihan toiseen suuntaan ja se on ollut pienoinen ahdistuksen aiheuttaja tässä matkan varrella. Viime yönä kirjoittelin uuden postauksen juurikin tästä aiheesta – tai no ajatuksista vartalon palautumisesta raskauden jälkeen, kun ei taaskaan tullut uni 😀 Mun pahoinvointi meni niin, että ainut mikä vähän eded auttoi siihen ”kestodarra”- oloon oli syöminen, apua! Tuntui, että mulla oli tunnin välein jotain ruokaa suussa ekat neljä kuukautta. Sillä lähti mukavasti painokäyrä nousuun, heh.

    Tsemppiä odotukseen!

  2. Ihanat kuvat! Ja vau kun tunnette liikkeet jo! Meillä ei vielä tunnu läpi ja itsekin huomaan tosi harvakseltaan, arki on niin hektistä etten kai ehdi oikein kuulostelemaan. Työpäivinä ei kerkeä itseään tarkkailla kun kaikkialla tapahtuu niin paljon ja kotona lähinnä nukun niin silloinkaan en huomaa. Olisi ihanaa, jos olisi mahdollisuus hitaampaan aikaan, mutta se koittaa sitten äitiysloman myötä.

    Mullakin lähti ton vaiheen jälkeen vasta paino nousemaan. Tällä hetkellä on n. neljä kiloa lisää sitten alun, ja maha tuntuu kasvavan nyt nopeasti. Ihoa ja pintakerrosta kiristää, sellainen pinkeä tunne on päivittäin.

    1. Voin kuvitella että jos on hektistä on vaikea bongailla liikkeitä. Mutta ihan varmasti säkin tunnet ne pian oli arkivauhti millainen tahansa. 🙂 Mun työpäivät koostuu 70% koneella istumisesta (puolimakuuasennossa :D) niin herkästi ne huomaa.

      Ihanaa että jaat sun kokemuksia. <3 Oot muutaman viikon mua edellä niin aina jännittävää odottaa sitten että tuleeko itellään samanlaisia juttuja eteen. 🙂

      Ja ihana toi sana pinkeä! Oot varmasti vielä entistäkin kauniimpi. <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *