Epäonnistumisen tunteen sietämisestä

DSC_0172.JPG

Mukavaa sunnuntai-iltaa, tyypit. Viikko sitten kerroin tavoitteista, joita asetin täksi kevääksi. Kun puhutaan tavoitteista, on mielestäni tärkeää tiedostaa, että matkalla niiden tavoittelemiseen tulee väistämättä epäonnistumisia. Ja jotta niistä pääsee ylös, on opittava sietämään itse epäonnistumisen tunnetta.

Yksi konkreettinen, mainitsemani tavoitteeni oli käsilläkävely. En ole koskaan ollut mikään voimistelijatyttö, jolta sujuu kärrynpyörät ja voltit sun muut. Niitä oli koulun liikuntatunti täynnä, mutta minä en kuulunut siihen joukkoon. Kehonhallintani on ylipäätään aika olematonta. Eli jo pelkästään tämä ”alue” on itselleni kaukana mukavuusalueelta.

Uuden taidon oppiminen tarkoittaa sitä, että sitä ei osaa vielä. Se vaatii harjoittelua, sitoutumista ja omasta lähtökohdasta riippuen myös paljon epäonnistumisia. Kaatumista ja nousemista, kaatumista ja nousemista.

DSC_0154.JPG

DSC_0176.JPG

Eilen harjoiteltiin taas käsilläkävelyä. Kaaduin aika monta kertaa. Mutta ensi kerralla toivottavasti yhden kerran vähemmän.

 

PS: Alla koko viikon postaukset:

Kasvisruokaa edullisesti

”Elä hei vähän”

Parhaat postausaiheet syntyvät

Mutta isona minusta tulikin

Raakakakku work shop / GreenStreet

Instagram ei ole elämäni

Parhaat lukemani kirjat

Epäonnistumisen tunteen sietämisestä

 

SARANDA OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (6)
  1. Lapsen kanssa voi oppia niin monia siistejä juttuja.

    Olemme nimittäin pohtineet neljävuotiaan lapseni kanssa, että on oikeastaan tosi kiva, jos ei osaa, koska sitten saa harjoitella. Harjoitteleminen on kivaa, koska silloin huomaa miten kehittyy ja koko ajan osaa paremmin ja paremmin. Mutta jos osaa jo täydellisesti ja vaan toistaa täydellistä suoritustaan, niin sehän on vähän tylsää eikä yleisökään jaksa loputtomiin taputtaa (eli kun on hyppinyt viikon yhdellä jalalla, se ei tee enää kehenkään mitään vaikutusta, vaikka viime viikolla taitoa ihasteltiin). 😀

    Yritän siis itsekin muistaa: Jee! Saa harjoitella!

    1. En kestä miten suloista! 😀 Lapset on kyllä niiiiin fiksuja ja tajuavat mikä on olennaista. Mäkin painan tään mun mieleen: saa harjoitella! 🙂

  2. Mulla on takana monen viikon laihdutuskuuri mut pari päivää sitten lipsuin ja söin illalla ihan mitä sattuu. Mulla on ollut todella huono omatunto siitä lähtien mutta kun luin tään, iso möykky tippui hartioilta. Mä epäonnistuin hetkellisesti mutta tärkeintä on päästä sen tunteen yli ja jatkaa entistä tarmokkaammin. Kiitos siis hyvästä postauksesta. 🙂

    1. Tällaiset kommentit saa mut miettimään että välillä mun kirjoituksilla on oikeasti väliä. 🙂 Ihana sinä, iso kiitos kun kommentoit! Ja superisti tsemppiä haasteeseen, kuten Minneakin tossa ensimmäisenä kirjoitti: YOU CAN DO IT!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *