Immuuniksi muiden mielipiteille

Tyhjä ajatus

Mä luulen, että ihmisellä on biologinen tarve miellyttää muita jotta tuntuisi kuuluvansa joukkoon. Jollain vähemmän, toisilla enemmän.

Otsikko "immuuni muiden mielipiteille" on siis varmasti utopiaa, jonka en edes haluaisi toteutuvan. Minusta on tärkeää kuunnella läheisteni mielipiteitä ja ajatuksia omasta käyttäytymisestä ja valinnoista, jotta voin olla paras mahdollinen työkaveri, ystävä ja puoliso. Myös lukijoiden mielipiteet ovat minulle tärkeitä, sillä haluan kehittää blogiani lukijaystävälliseen suuntaan, tietenkään omaa tyyliäni ja tavoitteita unohtamatta.

Milloin ja missä tilanteissa siis kannattaa olla immuuni muiden mielipiteille?

No omasta kokemusta ainakin silloin kun toinen yrittää muuttaa sitä millainen oikeasti olet. Tämä on aika petollista etenkin parisuhteessa kun puolisoa yritetään muovata jonkun malliseksi. Jos jatkuvasti joutuu häpeilemään omaa käyttäytymistä ja saa kritiikkiä osaksi, kannattaa kaksi kertaa miettiä, ovatko ne onnellisuutesi kannalta aiheellisia arvosteluja.

Parhaimmillaan muiden mielipiteet kehittävät sinua, mutta that's it. Eivät sorra tai murenna.

Myös silloin, kun et uskalla ilmaista rehellistä mielipidettäsi ja puolustaa oikeuksiasi koska joku pitäisi sinua vaikeana. Tätä olen opetellut teini-iästä saakka kotona ja opettelen edelleen työelämässä. Ihan sama jos joku pitää minua nipona, vaikeana tai erilaisena - jos koen, että minun tai muiden oikeuksia loukataan, avaan aivan ehdottomasti suuni.

Kun oma elämänlaatu kärsii eikä muutokset tai myötäileminen tunnu oikealta. Kun tyytyväisyyden sijaan olet ahdistunut ja epävarma. Kun koet olevasi loputtomassa miellyttämisen kierteessä - sillä koskaan ei voi miellyttää kaikkia.

Mä luulen, että miellyttämisen tarve ylettyy läheistemme, naapureiden ja työpaikan ulkopuolella myös laajemmin yhteiskunnalliselle tasolle. On ostettava asunto, tehtävä lapsia ja edettävä työelämässä aina vain vain ylöspäin, koska niinhän muutkin tekee. En oikein tiedä ketä silloin yritämme miellyttää ja miksi tunnemme jäävämme ulkopuolelle, jos emme suoriudu yhteiskunnan normeista... Yhteiskunnan normit, siinä toinen petollinen paha.

Onnelliseksi ei tulla toteuttamalla muiden unelmia ja käsityksiä siitä, miten elämää kuuluu elää. Parhaat asiat mun elämässä on tapahtunut silloin kun mulla on ollut pokkaa tehdä ja olen vähät välittänyt ulkopuolisista. Uskon aidosti, että yksi menestymisen salaisuus on nimenomaan tässä: siinä että on pokkaa. Oikeastihan loppujen lopuksi kaikki ovat kiinnostuneita siitä mitä itse tekee, ja lähes jokainen ihminen saa vähemmän kritiikkiä osaakseen kuin mitä hän itse luulee.

Mulla on ollut myös vuosien sisäistäminen siinä, että he, jotka puhuvat pahaa muista, yleensä voivat pahoin. En siis yleensä ota henkilökohtaisesti kun joku tulee blogissa sanomaan rumaksi tai läskiksi.

Se, etten murehdi muiden mielipiteistä on jättänyt mulle tilaa huolehtia oikeasti tärkeistä asioista. Miettiä mitä mä itse haluan tehdä, mihin mulla on aito palo. Se on ehkä suurin vapaus minkä voi saada - se että voi toteuttaa itseään ilman yhteiskunnallisia tai läheisten paineita.

 

 

Mitä tunteita tai ajatuksia aihe teissä herättää? Murehditko itse välillä liikaa mitä muut ajattelevat sinusta?

 

 

PS: Kokovalkoinen asu, koska vähät välitän siitä mitä kokovalkoisista ollaan mieltä tai mitä joku sanoo, jos näkee ketsuppitahran paidassani.

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit

ilonakau (Ei varmistettu)

Hyvää pohdintaa tärkeästä aiheesta. Varsinkin somessa mielipiteitä muista jaellaan anteliaasti, ja on vaikea uskoa, etteikö se ketään haittaisi. Tunnistan ainakin itsessäni tarpeen miellyttää muita, ja tunnustan joskus murehtivani sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Usein taatusti vieläpä ihan turhaan. Olisi mahtavaa olla immuuni muiden mielipiteille, mutta se ei taida olla mahdollista.

Ilona / https://stalkkaamunelamaa.blogspot.fi

Saranda
Tyhjä ajatus

Hyvä kommentti. :) Ja joo tää somen kulta-aika ei ollenkaan lievitä asiaa...

wilmatheyogini

Ihana kirjoitus tärkeästä aiheesta <3 Se on mullakin usein mielessä. Kun tuntee itsensä, on helpompi opetella jämäkäksi ja sanoa sanottava silloin kun tuntuu, että se pitää sanoa. Ja kun opettelee tuntemaan itseään, on helpompi ymmärtää muitakin niin hyvässä kuin pahassa. Pidä tää oma ihana tyyli Saranda!

Saranda
Tyhjä ajatus

Hei niin hyvin sanottu! En ottanutkaan huomioon ollenkaan tätä faktaa postauksessa että kun tuntee ittensä hyvin, osaa ottaaa muiden mielipiteet paljon fiksummin/neutraalimmin vastaan. :) Itsevarmuus ja itsensä tunteminen ovat ihan liian aliarvostettuja asioita!

Ja kiitos paljon, ihana. :) Samat sanat sullekin. <3

Mia K.
Voi taivas

Taas niin viisaita sanoja kauniissa paketissa <3

Kiitos kun kirjoitat! 

Kauneinta kesää teille molemmille!! 

Kommentoi