Koska kaikki tapahtuu syystä

nimetön4.jpg

nimetön.jpg

Aloitinpa kliseisesti, mutta antakaa kun selitän.

Kun olin Australiassa ja paluupäivämäärä kotiin lähestyi, tajusin, että mikään ei odota tai sido minua Suomessa. Ausseissa oli asunto ja työpaikkakin tiedossa. Jokin sisälläni silti sanoi, että nyt pitää mennä takaisin. Seuraavana päivänä siitä kun saavuin Suomeen sain unelmien asuntotarjouksen.

Kesällä vihasin työpaikkaani. Ajattelin, että otan loparit heti kun koulu alkaa. Viimeinen viikko ennen lopettamisaikomusta tutustuin paremmin työystäviini. Nyt en voisi edes kuvitella irtisanoutuvani. Tai koskaan, hehe. No okei, kyllä mä joskus.

nimetön3.jpg

nimetön2.jpg

Pari vuotta sitten menin tapaamaan yhtä poikaa, joka perui näkemisen. Se otti päähän ja kovaa. Harhailin yksin surullisena tavaratalossa ja törmäsin toiseen – silloin vielä tuntemattomaan – henkilöön, joka on edelleen tosi tärkeä minulle.

Siispä kun puhelini meni rikki, tiesin, että tällekin oli joku tarkoitus. Nappasin kameran kouraan ja aloin tutustua siihen perusteellisesti. Reissun aikana en ottanut ainuttakaan puhelinkuvaa, vaan keskityin napsimaan laadukkaimpia kuvia säätelemällä kameran asetuksia, ja joskus jopa onnistuneesti. Tästä lähtien mua tullaan näkemään enemmän kameralaukku olalla ja blogissa laadukkaimpia kuvia.

Joten kun seuraavan kerran jokin menee mönkään, hengittäkää syvään. Ja muistakaa, että se meni mönkään, jotta myöhemmin jokin toinen asia voi mennä suoraan.

Saranda

Kommentit (6)
  1. There is a reason for everything 🙂

  2. Voiko parempaa asennetta ollakaan? Oot mun idoli.

    1. Ääääh punastun ja nolostun.. kiitos ihana!!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *