Mammojen kanssa uimassa

19.jpg

Yhä useampina aamuina kun lämpömittari on näyttänyt -15 tai enemmän, lenkkarit ovat vaihtuneet Speedoihin ja juokseminen uinniksi. Kello seitsämältä aamulla uimahalli vilisee jo ihmisiä mutta koko joukosta olen yleensä ainut alle 65-vuotias.

Monesti jään ihmettelemään suu auki (kloorivettä nielaisten) miten hyväkuntoisia vanhimmatkin seniorit ovat. Hitaiden kuntouimareiden linjalla tunnun välillä olevani ainoa oikeasti hitaasti uiva kun Martat ja Sepot ohittavat tasaiseen tahtiin vasemmalta. Tunnen silloin yleensä iloa ja mietin, että tollanen mamma minustakin tulee – tulen urheilemaan aikaisin ja nuoria paremmin. Ihailua herättää myös monien mammojen varauksettomat keskustelunaloitukset suihkussa tai saunassa ja kyky silti lopettaa keskustelu ns. hyvän sään aikaan ja antaa toiselle uintirauha. Ja sitä kun monesti luulee että kun kerran erehtyy juttelemaan vanhuksen kanssa, onkin suustaan kiinni seuraavat kolme tuntia… Naurettavia me nuoriso.

Ilon sijaan tunsin eräs aamu kuitenkin myös surua. Kaksi mammaa juttelivat pukuhuoneessa perheistään ja kuinka eivät näe heitä tarpeeksi. ”Minun Tonini muutti naapuritaloon kuusi viikkoa sitten eikä vieläkään ole tullut käymään.” Toni hei, mikä sua vaivaa!?

(Oikeasti en tuomitse juuri tätä Tonia, koska ikinä ei voi tietää mitä toisen ihmisen taustalla on mutta tunnen omassakin piirissäni monta ”Tonia”, jotka eivät omaa laiskuuttaan viitsi edes soittaa vanhemmille tai isovanhemmille, käymisestä puhumattakaan.)

20.jpg

Haastan jokaista soittamaan tällä viikolla jollekin omassa suvussa olevalle vanhukselle. Bonuspiteitä saa siitä, että menee ihan kylään ja juo kahvit, ja oikein ison papukaijamerkin ja itselleen varmasti hyvän karman ansaitsee, jos tekee yhden hyvän teon jonkun ikäihmisen puolesta – auttaa kantamaan ostoskassit, imuroi kodin tai vie puistoon kävelylle.

21.jpg

22.jpg

PS: Tässä vielä viime viikon postaukset:

Viikon…

IRL

Se, joka kehtaa

Mielikuvamatkailua: pakkasesta rannalle

Kolme tavoitetta tälle keväälle

Vantaa kiittää ja kuittaa
 

Huivi: Gina Tricot
Paita: H&M
 

Kuvat: Anna / X
 

SARANDA

 

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (2)
  1. Kiva etten ole ainoa mummoja hitaampi… 😀

    Tuosta soittakaa/ menkää kahville -jutusta olen muuten samaa mieltä; varsinkin, kun koskaan ei voi tietää millon siihen on viimesen kerran tilaisuus.

    1. Näinpä… <3 Ja haluun ajatella et jos näytän ”esimerkkiä” tuleville lapsilleni siitä miten kiltti olen vanhuksille niin ehkä nekin on sit joku päivä mulle 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *