Meidän parisuhteen raha-asiat

DSC_9835.JPG

Muutamat ovat kertoneet bonganneensa kommenttini Julia Thurénin Kaikki rahasta -kirjasta koskien parisuhteeni raha-asioita. Meillä on tosiaan aviomieheni kanssa yhteiset rahat, ja on ollut aika lailla koko seurustelumme aikana.

Tämä herättää monissa ihmisissä kummaksuntaa, ja ymmärrän sen täysin. Luulen, että jos olisimme tavanneet Ferhatin kanssa myöhemmin, olisimme molemmat olleet hieman varauksellisimpia rahojen jakamisen kanssa suhteemme alussa. Iän myötä oman talouden hallitsemisesta on tullut tärkeämpää ja henkilökohtaisempaa.

Olimme Ferhatin kanssa suhteemme alussa tosi samanlaisia, huolettomia rahankäyttäjiä. Olimme molemmat opiskelijoita, ja sivuduunista saadut tulot käytettiin kahta kertaa miettimättä ulkona syömiseen ja matkusteluun. Pakolliset menot olivat silloisen n. 400e yksiön vuokra ja auto, jolla Ferhatin piti kulkea Porvooseen kouluun.

Sittemmin molempien arvot, työtilanteet, menot ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet siihen suuntaan että olemme muovautuneet kummatkin ja yhdessä tarkemmiksi rahankäyttäjiksi. Ensimmäinen yhteinen ja oikeasti motivoiva säästöprojekti olivat häät. Kun huomasimme että voimme kovalla työllä ja vielä kovemmalla suunnittelulla saada unelmiemme häät, ymmärsimme että moni muukin asia on taloudellisesti mahdollista.

DSC_9839.JPG

Miksi meillä on sitten yhteiset rahat? Koska se on ollut meidän tapa alusta asti, ja olemme todenneet sen hyväksi. Mä luulen että se kumpuaa myös meidän kummankin kulttuurista, sillä Kosovossa ja Turkissa pariskunnilla on harvemmin selvästi omat rahat, ja sellaisen kasvatuksen mekin olemme saaneet kotoa. Meillä on aikalailla sama elintaso, eikä kumpikaan käytä toistemme mielestä epäsopiviin kohteisiin rahaa. Puhumme rahasta avoimesti, mutta en koskaan muista meidän riidelleen aiheesta.

Pääsääntöisesti Ferhat on maksanut vuokran ja mä pienempituloisena ruoan ja jotain muita pikkulaskuja. Kummallakin on omat tilit ja kun laskut maksetaan, kumpikaan ei kysy ”lupaa” mihinkään ostoksiin. Välillä konsultoidaan että onko joku oma ostos taloudellisesti järkevä mutta ei siksi, että olisi toiselle tilivelvollinen. Idea on kuitenkin se, että ei ole väliä onko molemmilla 500e vai yhdellä 1000e ja toisella 0e. Kummallakin on kuitenkin yhteensä se tonni.

Mä oon ollut myös se tarkempi säästäjä koska nykyään saan ihan aitoa nautintoa siitä. Mä keksin ”luovempia” tapoja säästää; äitiysavustus meni suoraan säästötilille, ja kun Ferhatille tuli odottamatta lomarahat, mä ehdotin niiden laittamista säästötilille kun ostoslistalla ei ollut mitään hankittavaa tai lähitulevaisuudessa muita ylimääräisiä menoja.

Me emme myöskään tehneet avioehtoa. Se, että mä olen se säästäväisempi puolisko (eli säästötililläni on enemmän rahaa) on johtunut siitä että Ferhat on maksanut lähes aina enemmän meidän yhteisiä laskuja. Hänellä on siis ihan yhtä lailla oikeus niihin säästöihin. Meillä tai suvullamme ei myöskään ole mitään huomattavaa omaisuutta, jota pitäisi avioehdon nojalla suojella. Avioehdon voi myös aina tehdä myöhemminkin jos mielipiteet tai tilanteet muuttuvat, enkä missään nimessä käännä sille täysin selkääni. Emme vaan koe tarvitsevamme sitä nyt.

DSC_9868.JPG

Meillähän syntyy lapsi ensi vuonna, minkä takia koen entistä tärkeämmäksi sen, että olemme toisillemme ”elatusvelvollisia”. Äitiyslomalla tai jomman kumman jäädessä hoitovapaalle, meille on itsestäänselvää että toinen kantaa suuremman vastuun taloudesta. Meidän lapsen kasvaessa aion kuitenkin korostaa sitä että rahojen ei tarvitse olla yhteisiä kenenkään kanssa, jos ei siltä tunnu. Se, että meidän tyyli sopii meille nyt ei tarkoita sitä että se sopisi kaikille muille – tai välttämättä meillekään aina.

 

 

Miten teidän parisuhteessa hoidetaan raha-asiat?

 

 

Tekstiin linkitetyt postaukset:

Äitiyspakkaus vai raha?

Kun rahan ajatteleminen rauhoittaa

Häät: mitä kaikki maksoi?

51 asiaa, jossa olemme säästäneet rahaa

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (7)
  1. Voi hyvät nuoret! Tehkää se avioehto ennen naimisiinmenoa! Tilanteet muuttuvat usein paljonkin ja jos tulee (yllättäen/riitaisa) ero, tuskin se toinen enää siinä vaiheessa allekirjoittaa avioehtoa. Ja ehdottomasti kulut puoliksi ja omat rahat! Aikuinen ihminen elättäköön itse itsensä.

  2. Money money money
    4.12.2018, 02:10

    Minulla ja puolisolla on yhteisiä tilejä ja omat tilit.
    Silloin kun jäin äitiyslomalle, maksoin oman osuuden menoista. Miehellä oli tuolloin miltei tuplasti suuremmat tulot kuin minulla, joten hän maksoi myös enemmän.
    Hoitovapaalla hän maksoi kaiken, kelan avustus oli minulle tarkoitettua ”omaa rahaa” kampaajalle, omiin menoihin (lähinnä joogatunnit) ja omiin ostoksiin.
    Sittemmin tulotasoni nousi ja laitamme molemmat saman summan yhteiselle käyttötilille, josta maksamme asumiseen liittyvät kulut sekä lapsen hankinnat ja ruoat. Säästötili on myös yhteinen. Miehellä ja minulla on omat sijoituskohteet, jotka ovat henkilökohtaiset. Lapsen sijoituksia hallinnoin minä. Lapsilisä tulee minun tilille, josta kylläkin maksan lapsen ip-kerhon. Mies hoitaa itsenäisesti autoon liittyvät kulut, se on myös hänen nimissään. Hän ystävällisesti tankkaa ja huoltaa sen niin, että jos tarvitsen autoa, on se tankattu minulle valmiiksi.

    1. Kuulostaa kyllä tosi järkevälle. 🙂 Ekaa kertaa kuulen että jollakin olisi yhteinen säästötili mutta omat sijoitustilit. Sain ajatuksen että jos mekin aletaan sijoittaa niin mekin voitaisi tehdä näin, kiitos vinkistä! Tosi hienoa että ootte löytäneet teille sopivan tavan sekä jakaa että pitää rahat. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *