Miten pärjätä vauvan kanssa kaksiossa?

Tyhjä ajatus

Kaupallinen yhteistyö: Sukhimatot

Synnytyksen lähestyessä yleisimmät kysymykset johon saan vastata ovat: Miten voit? ja Aiotteko etsiä isompaa asuntoa? Kiitos, voin hyvin ja ei, aiomme jäädä 42-neliöiseen asuntoomme asumaan vauvan syntymänkin jälkeen.

Kaikki minut tuntevat tietävät, että rakastan meidän vuokra-asuntoamme. Vastikään remontoitu pieni kaksio, jossa on mm. uusi keittiö ja kylpyhuone, todella toimivat säilytysratkaisut ja oma sauna. Ennen kaikkea rakastan aluetta, eli Aurinolahtea, jossa asuntomme sijaitsee: kesäisin uin meressä aina toukokuun alusta syyskuun loppuun asti ja talvisin juon useamman kerran viikossa kahvini kivenheiton päässä asuvilla vanhemmillani.
 

Se, että jään jonkun mielestä ahtaaseen asuntoon asumaan, saattaa vaikuttaa itsekkäältä teolta lasta kohtaan mutta oikeasti hän tulee hyötymään siitä eniten. Aurinkolahdessa on luontoa, kaikki palvelut kävelyetäisyydellä, metroasema ja kuten äsken mainitsin, tukiverkosto lähellä. Ja se sauna tulee olemaan tälle äidin mielenterveydelle elintärkeä kun kaikki uusi uuvuttaa. Meidän mieleisten kolmioiden vuokrat ovat täällä päin n. 1300e/kk ja asuntojen ostohinnatkin sen mukaisia. Siispä mielellämme jäämme tähän meille täydelliseen kaksioon jossa vuokra on kohtuullinen, jossa olemme viihtyneet erittäin hyvin ja jonka vuokranantajasta emme ole kuulleet inahdustakaan sitten muutomme jälkeen tammikuussa 2016. Ehkä siinä sivussa onnistumme säästämään siihen ikiomaan täydelliseen asuntoomme Aurinkolahdessa tai lähellä.

Jotkut sanovat että mieli kyllä muuttuu, enkä väitä, etteikö niin tapahtuisi. Mistä sen tietää? Toiset kertovat että kannattaa siis varmuuden vuoksi muuttaa jo nyt, koska vauvan kanssa se ei olekaan niin helppoa. No, muuttaminenhan on aina syvältä, mutta ei se mukavaa ole kyllä raskaanakaan. Ennen kaikkea en ymmärrä ollenkaan tuota mentaliteettia, että pitäisi muuttaa etukäteen JOS tämä ratkaisu ei toimisikaan. Kivempi todeta se sitten käytännössä niin eipähän kaduta, että luopuu jostain mukavasta ja itselleen tärkeästä mahdollisesti turhan jossittelun takia.

Omien intressien lisäksi päätöksenteossa painaa myös ympäristö. Pienemmässä asunnossa on pienemmät lämmityskustannukset (siinä saunasta huolimatta mikäli se on kohtuukäytössä) ja pienempiin neliöihin tekee mieli hankkia vähemmän tavaraa. Olemmekin tarkkaan pohtineet niin sisustus- kuin vauvatarvikkeiden osalta, mitä oikeasti tarvitsemme. Kun muutimme tänne silloin vajaa kolme vuotta sitten, ostimme surutta Ikeasta ja mistä nyt halvimmalla saatiin, mutta sen jälkeen olemme olleet erittäin kriittisiä uusien hankintojen suhteen. Kolme vuotta sitten vastuulliset valinnat eivät olleet päivittäin mielessä kuten tänään ovat.

Yksi kodimme ihanimmista asioista on tämä Sukhimatto. Sukhimatot valmistavat omaperäisiä ja laadukkaita mattoja Nepalissa, Intiassa, Turkissa ja Marokossa niin, että paikalliset käsityöläiset saavat aina kunnon korvauksen tekemästä työstään. Sukhi haluaa varmistaa, että työntekijät saavat hyvän palkan ja että heillä on hyvät työolosuhteet. Mattojen takana on naisia, jotka saavat maansa tulotasoon nähden reilun, jopa monikertaisen palkan. Osa heistä valmistaa mattoja kotoa käsin niin että voi samalla huolehtia lapsista.

Matot valmistetaan aina käsin ja asiakkaan toiveen mukaisesti. Me tilasimme Menkhu-mallisen suorakulmaisen huopapallomaton Nepalista. Väriltään se on yksi lemppareistamme eli turkoosi ja materiaaliltaan 100% villaa.

Musta tää on täydellinen "vauvamatto" - niin ihanan lämmin, että vauvan voi helposti asettaa sinne makuulleen niin että hän saa ihmetellä maton jännittävää väriä ja tunnustella hauskoja huopapalloja. En malta odottaa että saan otettua kuvan siitä tilanteesta muutaman kuukauden päästä, iih. Vastaavan mallin matostamme saa myös pyöreämallisena.

Nyt on sellainen tunne, etten aio mattoni ostaa enää mistään muualta kuin Sukhimatolta. Sitten kun joskus muutamme siihen isompaan asuntoon, aion tilata perinteisen paimentolaistyylisen ja täysin luonnollisen Ben Ouarain -maton. Sitten kun lapsi on sen ikäinen etten pelkää sen läikyttävän siihen mitään.(Jos sellaista ikää koskaan tulee...)

Jos haluat katsoa videoita Sukhin mattojen tekijöistä, tässä pari suosikkiani: Miten aito Beni Ouarain Berber -matto valmistetaan? ja mattojen sosiaaliset vaikutukset tekijöidensä elämään.

 

 

Mutta hei nyt, kiinnostaisi tietää: onko siellä muita jotka ovat eläneet vauvavuotta kaksiossa? Miten siitä on selvitty?

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit

Minnea
Minnean muruja

Siskoni perheineen asui lähes pari vuotta pienessä kaksiossa vauvan ja sittemmin taaperon kanssa, joten varmasti pärjää myös kaksiossa. Veikkaan, että kaikki menee vallan mainiosti. Tilan tarvehan riippuu paljon ihmisen oman tilan tarpeesta, toisilla se oman tilan tarve on suurempi kuin toisilla.

Meillä on myös kaksi Suhkimattoa, ja ne ovat olleet niin ihania! Kauniin värin valitsitte tuohon teidän mattoon!

Saranda
Tyhjä ajatus

Tilan tarvehan riippuu paljon ihmisen oman tilan tarpeesta, toisilla se oman tilan tarve on suurempi kuin toisilla. Tää on niin totta! Ehkä aina kerrostaloasunnossa eläneenä vanhempieni ja kolmen sisarukseni kanssa, en tahdo nähdä ongelmaa tässä järjestelyssä. :D Ja hei sun sisko saa toimia nyt mun esikuvana!

Ja jee mahtavaa jos säkin oot tykännyt Sukhimatoista. <3

annepa (Ei varmistettu)

Mun kanssa on pärjätty yksiössä. Sitten pärjättiin mun ja siskon kans kaksiossa. On selvää, että pärjäätte lapsen kans kaksiossa!

Lopulta kuitenkin muutettiin omakotitaloon. Epäilen, että rakentamisen ja muuton syynä oli tietysti tilan tarve, mutta myös tarve omistaa oma talo. Oishan sitä voinut muuttaa isompaankin kerrostaloasuntoon, mutta kun isän mielestä piti olla oma talo.

Saranda
Tyhjä ajatus

Todella ihanaa ja voimaannuttavaa että moni muukin on tehnyt näin. Ennen kaikkea tuntuu tosi raikkaalta kuulla, että monille on itsestäänselvää että kaksiossakin pärjää mainiosti kun tuntuu että niin moni mun tutuista suorastaan ihmettelee että jäämme tähän asuntoon.

Ja joo voin kuvitella että jollekin nimenomaan se oma talo on se juttu. :D Vähän vaikea ehkä itse samaistua siihen mutta syitä ja tarpeita on erilaisia!

Milla Sukhilta (Ei varmistettu) http://www.sukhimatot.com/blog

Kiitos Saranda postauksestasi, ja kauniista kuvista!
Meillä on kolmen lapsen ja kahden koiran kanssa mahduttu asumaan hyvin kolmiossakin, joten kaksio vauvan kanssa ei ole yhtään hullumpi ratkaisu :) Ihanaa loppuodotusta!

Saranda
Tyhjä ajatus

Kiitos teille ihanasta matosta! <3 Ja hei miten siistiä kuulla. :D Tästä tuli inspiroitunut mieli, kiitos kun kerroit!

iidis
Varpain jaloin

Olen asunut mun esikoisen kanssa kolmiossa ekan kerran vasta silloin, kun poika oli jo 10-vuotias. Siihen asti oltiin hyvin pärjätty kaksioissa ja yksiössäkin ensin meidän pienen perheen kesken, sitten minä ja poika kahdestaan (yksiö), sitten mukaamme tuli rakas mieheni ja myöhemmin syntyi vielä kuopus. Kun aloin odottaa kuopustamme, me muutettiin 40 neliön kaksiosta 60 neliön kaksioon, josta sitten kuopuksen kasvaessa (pienen ollessa 1,5-vuotias) muutimme eka kertaa kolmioon. En siis yhtään huolehtisi tuosta kaksiossa asumisesta!

Mä niin odotan jo niitä kuvia, joissa teidän pienokainen tutkailee maton huopapalloja <3

Saranda
Tyhjä ajatus

Muistan et taisit olla ekojan joukussa joka antoi mulle mielenrauhan tässä asiassa kun mainitsin aiheesta jossain aikaisemmassa blogipostauksessa. Kiitos, oot niin inspiroiva ja rauhoittava tyyppi! <3 Teidän perhe-elämä on mulle niin #goals !:D

iidis
Varpain jaloin

:D

<3 <3 <3

Pellavapää (Ei varmistettu) https://ihanapellavapaa.blogspot.com

Asuimme puolison ja vauvan kanssa kaksiossa melkein vuoden, mikä onnistui ihan hyvin, mutta tilan ahtaus ahdisti. Esim. kunnollista vaunujen säilytyspaikkaa ei ollut eikä yövieraita voinut oikein kutsua kuin max 2 kerrallaan kun ei ollut nukkumapaikkoja. Kun vauva alkoi konttaamaan tilan ahtaus korostui entisestään. Ostimme rivari kolmion ja nyt on vauvallamme tilaa telmiä Asumiskustannukset ei juurikaan nousseet kun meillä on maalämpö. Toki pienessä asunnossa asuminen onnistuu jos on tosi vähän tavaraa ja ei kaipaa enempää tilaa ympärilleen

Saranda
Tyhjä ajatus

Toihan on tosi hyvä jos onnistuitte muuttamaan ilman asumiskustannusten nousemista. :) Mä en muuden edes haaveile yövieraiden kutsumisesta sitten kun vauveli on täällä! Oon asennoitunut siihen että se lysti lykätään sitten tulevaisuuteen kun on se isompi asunto. :D

Johannanna (Ei varmistettu)

En oikein ymmärrä tätä ideaa, että pitäisi muuttaa isompaan lapsen takia. Tärkeämpää on ympäristö ja tukiverkkojen läheisyys. Itse asuttiin vauvan ja koiran kanssa kaksiossa ensimmäinen vuosi. Sitten haluttiin lähemmäs mun vanhempia ja keskelle metsää, joten ostettiin kolmio, joka on kuitenkin kustannuksiltaan sama kuin kaksio. Älä siis huoli, pärjäätte hyvin.

Saranda
Tyhjä ajatus

Ihana asenne! Mullakin painaa vaakakupissa enemmän tukiverkoston läheisyys, sitten vasta neliöt. Toi on niin mahtavaa jos ootte muuttanut niin että kustannukset eivät ole juuri nousseet ja vielä vanhempiesi lähelle. Täydellistä!

Iriss (Ei varmistettu)

Asumisjärjestelyihin kommentoimatta pakko kehua tuota mattoa ja sen kaunista väriä. En muista milloisin olisin viimeksi nähnyt jollakin bloggaajalla muuta kuin vaaleaa mattoa... Meillä on muutto edessä (kaksiosta yksiöön itse asiassa) ja harkitaan juuri uutta mattoa. Kiitos kun suosittelit tätä.

Saranda
Tyhjä ajatus

Mahtavaa, kiva kuulla. :) Toivottavasti löydätte mieluisenne maton isosta valikoimasta. Tsemppiä muuttoon!

Torey
Näissä neliöissä

Kaksiossa mekin asuttiin miehen kanssa kun raskaaksi tulin. Ja esikoisen ensimmäinen vuosi meni ihan hyvin niissä 48 neliössä. :)

Saranda
Tyhjä ajatus

Ei siis mitään hätää. <3

Sssanna (Ei varmistettu)

Aivan varmasti mahdutte vauvan kanssa kaksioon jos niin haluatte, hassulta tuntuu ettei jonkun mielestä voi mahtua, koska eihän pieni vauva paljoa tilaa tarvitse :D Ja joissakin muissa maissa ei ole mitenkään harvinaista asua noin "ahtaasti"! Munkin lapsuudessa asuimme kaksiossa (joka tosin oli isompi kuin teillä, mutta kaksio silti, vanhempien sänky olohuoneessa ja makuuhuone lastenhuoneena :D) siihen asti että mä olin 4 ja pikkusisko 2. Paljonhan se on kiinni siitä tavaran määrästä (ja siitä miten ne neliöt asunnossa on käytetty!), jos omaisuutta ei ole liikaa niin kyllähän sitä sit mahtuu. Ehkä muutto isompaan tulee ajankohtaiseksi viimeistään sitten, kun lapsella alkaa olla kertynyt niin paljon leluja, ettei niiden säilytys enää onnistu yhteisissä tiloissa :D

Saranda
Tyhjä ajatus

Ihan mahtava kommentti. :D Tosiaan ne vanhempien hankkimat (joskus täysin turhat..) tavarat vievät paljon enemmän tilaa kuin itse vauva.

Jäin muuten miettimään tota järjestelyä että jos asuisi kahden lapsen kanssa kaksiossa niin noinhan se kannattaia tehdä, vanhempien sänky olkkariin ja lapset makkariin. En oo jotenkin ees ajatellut tätä, nerokasta! (Toisaalta: toiveena on kyllä se että viimeistään toisen lapsen kohdalla pois täältä mutta mistä sen tietää! :D) Kiitos ajatuksestasi. :)

BT (Ei varmistettu)

Asun 50m2 studioasunnossa ja tulen asumaan myös tulevan vauvan kanssa.
En ymmärrä mihin vauva tarvii tilaa.
Kaikkea krääsää ei tarvi hankkia huushollia täyttämään, vaikka lapsen saaminenkin on kaupallistunut niin että välillä tuntuu ikäänkuin olisi PAKKO hankkia sitä ja tätä.

Saranda
Tyhjä ajatus

Siis naulan kantaan. Välillä tuntuu että lapsen saamiseen liittyvät ajatukset n. 50% on kaupallisuuden syytä - mitä uutta kamaa hankkia sille, mitä on riittävän terveellistä (eli trendikästä) syödä, mitä siinä uusimmassa lehdessä neuvottiinkaan tehdä jos vava parkuu...

En tiedä viittasitko "tulevan vauvan" kanssa siihen että sulle on oikeasti vauva tulossa, jos on niin, onnea!! :)

Meriminttu (Ei varmistettu)

Me jäädään myös nykyiseen kaksioon tulevan beebon kanssa. Uskon, että mahdutaan tähän oikein hyvin kolmestaan, kun ei tykätä muutenkaan haalia liikaa tavaraa ja etenkin vauvakamojen ostamisessa ollaan harkittu tarkkaan tarpeellisuutta ja paljonko mikäkin vie tilaa. Lisäksi tässä asunnossa on mietitty säilytysratkaisut vuokranantajan toimesta ihan viimeisenpäälle, joten kaappitilaa on paljon. :)

Asuin itse lapsena pitkään pienessä kaksiossa äitini ja siskoni kanssa enkä kokenut tilaa ahtaaksi edes esiteini-iässä. Senkin vuoksi on vaikea kuvitella, miksi minä, mies ja pieni vauva tarvittaisiin kolmio. Kai se on tottumiskysymys. :D

Saranda
Tyhjä ajatus

Tottumiskysymys todellakin! Mekin ollaan 6-henkisenä perheenä asuttu joskus kolmiossa, melu ja läheisyys vaan rauhoittaa. :D

Ja just toi että eipähän tuu oikeasti ostettua mitään turhinta krääsää = ympäristö tykkää, rahaa säästyy, oppii luovemmaksi kun on vähän improvisoitavaa ja vielä se että ainakin mun mieli suorastaan lepää kun on vähemmän tavaraa.

Toivottavasti sun viikko on alkanut mukavasti ja raskaudessa kaikki hyvin. <3 Ihanaa että muutaman viikon päästä teidän bebe on jo täällä!! :)

KristaRuu (Ei varmistettu)

Meidän perhe aikoo myös jäädä asumaan kaksioon (noin 60m2), kun vauva helmikuussa syntyy. Makkariin mahtuu pinnasänky, saan soviteltua vauvan vaatteet ja muut tavarat meidän vaatekaapiin, vaunut säilytän alakerrassa aulassa.. ei ole kyllä käynyt mielessäkään, että muutettaisiin ennen vauvan syntymää. Tykkään nykyisen asunnon sijainnista ja muutenkin tää on niin ihana koti. Katsotaan sitten vuoden päästä tilanne uudelleen. Sitten yksi hyvä puoli on myös se, että vauvan tavarat pitää ostaa harkiten ja vain tarpeeseen. En halua että koko kämppä on ihan täynnä kaikkea turhaa, jota tuskin edes tarvitsee.

Saranda
Tyhjä ajatus

Ihanaa toinen helmikuinen! <3

Ja apua musta tuntuu kuin olisit lukenut mun ajatukset, just näin mäkin mietin. Vähän oon ehkä vaan kateellinen teidän kaksion neliöille. :D Mut mieti miten hyväksi se on itelleenkin ekana vauvavuotena kun saa olla rakkaassa kodissa jossa on aina viihtynyt eikä jossain uudessa joka ei välttämättä tunnu niin omalta, mutta "onpahan isompi".

Onnea odotukseen, ei meilläkään montaa kuukautta ennen kuin saadaan vauvamme syliin! :)

KristaRuu (Ei varmistettu)

Aloin itseasiassa seuraamaan sun blogia vasta tänä kesänä, kun huomasin että meillä molemmilla on helmikuussa laskettuaika. On ollut mukava lukea sun ajatuksia äitiydestä ja raskaudesta, itsellä on ollut tosi paljon samoja ajatuksia. Enää ei tosiaan mene kauaa ja äitiyslomakin on ihan just edessä, vielä pari kuukautta pitää jaksaa.

Saranda
Tyhjä ajatus

Ihana kuulla, kiitos! Jos tulee mitä tahansa postausideoita mieleen mistä haluaisit mahdollisesti vertaistukea tai what ever, kerro ihmeessä. :) Ja hyvin me jaksetaan, toivottavasti meidän molempien äitiysloma alkaa seesteisissä merkeissä!

Samaa mantraa toistelen kuin muutkin - hyvin mahtuu. Me asutaan 49 neliössä nelistään, lapset tällä hetkellä 2,5 vuotta ja 9 kk. Tosin haaveissa olisi isompi, pelimerkit ei vaan riitä kolmioon täältä Aurinkolahdesta ja poiskaan ei haluttaisi, joten yhtälö on vähän haastava.

Saranda
Tyhjä ajatus

Mä tykkään tästä mantrasta. <3 Poikkeaa paljon mun monien kavereiden näkökulmasta joten tätä saa todellakin toistaa!

Ja jee sielläkö toinen aurikolahtelainen, naapuri! :) Siis hitto täällä on kallista asua, you feel me. :D Ihanaa että säkin ajattelet mieluummin pieni kämppä mutta ihana (maailman paras, eikö vain) sijainti kuin muualle isompaan.

Ihanaa viikkoa sinne koko teijän perheelle. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Asun itse 12-vuotiaaksi kaksiossa nelihenkisen perheeni kanssa. Naurettavia nuo kommentit, joiden perusteella vauva jotenkin kärsisi pienestä asunnosta.

Saranda
Tyhjä ajatus

Samaa mieltä! Turhasta keksitään ongelmia. :)

Asuimme vauvan kanssa 6 kk pienessä kaksiossa, sitten muutimme kolmioon, mutta kaksio olisi riittänyt hyvin – kun tuli toinen lapsi, ne molemmat nysväsivät metrin päässä minusta. Isompi kävi huoneessaan vain nukkumassa. Koko päiväkotiaika meni niin, etteivät kaivanneet omaa huonetta tai omaa rauhaa, olivat koko ajan äidissä kiinni. Vanhempien sänky toimi milloin painimolskina, milloin pomppulinnana (samoin perheen aikuiset) ja yleisenä mylläyspaikkana. Lelujakaan ei olisi tarvittu paljoa, onhan kattilakaapin tyhjentäminen tai junan rakentaminen keittiön tuoleista paljon hauskempaa kuin leikkiminen lapsille varta vasten suunnitelluilla leluilla!

YH (Ei varmistettu)

Ei vauva vie niin paljon tilaa. Samassa huoneessa pienenä.
Meillä kaksiossa minä ja kaksi lasta... Kolmio tai jopa neliö olisi ehkä jossain vaiheessa tarpeen, mutta nyt näin.

Kommentoi