Onneksi on viikonloppu, sanoo introvertti

Tyhjä ajatus

Eilen perjantai-iltapäivänä kun tulin kotiin olin fyysisesti todella väsynyt. Poikkeuksellisen sosiaalinen viikko, yhdistettynä yhteiskunnalliseen postaukseen mutta itselleni herkkään aiheeseen kuluttivat itseni ihan puhki.

En tiedä onko muilla introverteillä samoja tuntemuksia, mutta kun olen kuluttanut voimani loppuun, tuntuu kuin kropassa olisi jokin puutostila. Viimeisen verinäytteen mukaan rauta- ja vitamiiniarvoni ovat oikein hyvät, mutta henkisen kuorman alla tuntuisi kuin rauta olisi ihan nollassa. Tai tarvitsisi viisi kuppia kahvia vaikkei muuten kofeiinia välttämättä joisikaan. Kuulostaako yhtään tutulta?

Musta on ihana tavata uusia ihmisiä ja jutella lukijoille blogissa ja somessa, mutta uskon että se vie itseltäni myös keskimäärin tavallista enemmän energiaa. Sen lisäksi haluan olla aina "oikeassa" mielentilassa kommentteihin reagoidessa, sen takia vastaamisessakin voi yleensä kestää tovi. Tarvitsen kahden tunnin omaa aikaa pimeässä kolossani jotta voin keskustella vartin aidolla sydämellä.

Mutta sitten on sosiaalisia tilanteita jotka eivät kuormita oikeastaan yhtään. Voisin olla pienten lasten kanssa tuntikausia väsymättä, ikävöin heitä silloin pelkästään vessassa käydessäkin. Aviomiehenikin on sellainen ihminen jonka kanssa voisin viettää aikaa kellon ympäri. Ehkä lasten ja kaikkein läheimpien kanssa on vaan niin oma itsensä ettei tarvitse sekunniksikaan käyttää voimavaroja toisen miellyttämiseen tai jonakin muuna esiintymiseen.

Onneksi on viikonloppu ja saa olla juuri sellainen kuin haluaa ja tehdä asiat juuri omassa tahdissa. En aio vastata yhtenkään stressaavaan puheluun tai rupatella turhanpäivisiä small talkia kenenkään kanssa. Onneksi tähänkin viikonloppuun mahtuu hiljaisia päiväunia kainalossa, sellaisen ystävän syntymäpäiväjuhlia joka ymmärtää vaikken jaksaisikaan ilmestyä paikalle ja niitä suloisia, ihania lapsia.

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit

reettapellikka (Ei varmistettu) http://www.fashionstatement.fi

Tää on niinkuin minä :---) Välillä huomaan juuri sen, että vaikka kuinka ilahdun ihanista kommenteista jotka on usein vielä ajatuksella kirjoitettu, en joskus vain jaksa heti vastata niihin. Ja kun vastaan haluan antaa sille kunnolla ajatusta ja paneutua asiaan! Oon huomannut nyt myös nyt 8-4 työt aloitettuani, että kaipaan työpäivän jälkeen yksinoloa kun olen viettänyt koko päivän ns. sosiaalisessa tilanteessa. Oon just se tyyppi, joka väsyy sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ne olisi kuinka ihania ja ihanien ihmisten kanssa vietettyjä, joten voin vain kuvitella että miten paljon ns. extra energiaa työpäivä multa vie. Mun onneksi, en tunne koskaan syyllisyyttä siitä 'mun ajasta' ja rakastan juuri niitä yksinvietettyjä hetkiä viikonloppuisin!

Saranda
Tyhjä ajatus

Kiitos kommenttistasi, mä luulen että moni meistä (introverteistä) samaistuu tuohon! Mielettömän tärkeetä just toi ettei omasta ajasta tunne huonoa omatuntoa vaan tiedostaa tarvitsevansa sitä ja ottaa sitä juuri niin paljon kuin vain on mahdollista siihen tarpeeseen nähden. :)

Mä toivon että sun viikonloppu on ollut rentouttava ja oot saanut tankattua energiaa koko ensi viikolle. <3

A.S. (Ei varmistettu)

Ymmärrän todella hyvin. Itsekin olen vahvavsti introvertti ja väsyn aika nopeasti sosiaalisista tilanteista ja kaipaan paljon omaa aikaa. Tämänkin viikonlopun olen viihtynyt pääosin itsekseni, enkä ole edes kaivannut enempää sosiaalisuutta. Kestän tilanteita, joissa on ihmisiä ympärillä, mutta joiden kanssa ei tarvitse vuorovaikuttaa ainakaan kovin paljon (esim. ryhmäliikuntatunnit). Suurempaa vuorovaikutusta vaativat tilanteet taas vievät enemmän voimia, vaikka toisaalta voivat olla myös antoisampia.

Lempikohtani: "Tarvitsen kahden tunnin omaa aikaa pimeässä kolossani jotta voin keskustella vartin aidolla sydämellä." Niin mahtavasti ilmaistu! &lt;3

Saranda
Tyhjä ajatus

Kiva kuulla etten puhu vaan hepreaa täällä ja että jotkut samaistuvat. :)

Toi oli muuten tosi hyvä pointti että introverttikin voi jopa viihtyä ihmisten keskellä tosi pitkiäkin aikoja jos ei tarvitse olla sosiaalisesti aktiivinen kokoajan. Ihan mahtava esimerkki toi ryhmäliikuntatunnit! Jollekin koulupäivätkin voi olla rentouttavia tai kahvilassa työskentely, kuten itelleni, jos ei tarvitse kokoajan olla puhumassa ja panostamassa muihin. En ollut jotenkin ajatellut tätä näin mutta tottahan se on.

Kiitos kommenttistasi muru ja ihanaa alkanutta viikkoa. <3 :)

Outi k (Ei varmistettu)

Olen itse myös introvertti, mutta valitettavasti en koe mitään tgif-fiiliksiä sillä olen usein viikonloppuna töissä. Ja vielä asiakaspalvelussa. Ja se vasta onkin väsyttävää. Usein työpäivän jälkeen en jaksa kirjaimellisesti mitään, tai tavata ketään.
On kyllä tosi hyvä että introverttiydestä puhutaan nykyään enemmän, ja tietoisuus leviää. Voi hyvällä omallatunnolla juurikin jäädä kotiin jos ei jaksa.

Saranda
Tyhjä ajatus

Ääh voi ei, tosi inhottavaa. :( Mä toivon että sulla on muita vapaapäiviä kun voit rentoutua parhaaksi kokemallasi tavalla. Ja joo hyvä pointti, mullekin nää termit on selvinnyt vasta muutama vuosi sitten, helpottaa kummasti muiden ja itsensäkin ymmärtämistä ja on sitä myöten jotenkin armollisempi. :)

Mukavaa viikkoa sinne ja kiitos kun kommentoit. <3

Kommentoi