Poliittisen urani ensimmäinen päivä

Kirjoitin viime lokakuussa ilmastoahdistukseen verrattavasta ihmisoikeusahdistuksesta. Vuosia olen painottanut yhteiskunnalliset ajatukseni ympäristöön mutta syksyllä muistin taas että maailma on monelta muultakin osin mätä.

Olen yleensä – myös nyt äitinä – tulevaisuuden suhteen rento enkä maalaa turhia piruja seinille. Lähestyn yleensä ongelmia ratkaisukeskeisesti ja toivekkaana. Mietin kuitenkin nykyään paljon painavammin sitä, millaisessa maailmassa lapseni tulee kasvamaan. Rasistisessa, konservatiivisessa, sotaisessa ja ympäristön kustannuksella rakennetussa patriarkiassa vai kaikkia ihmisryhmiä kunnioittavassa, rauhallisessa ja ekologisessa yhteiskunnassa, jossa kaikilla on tasa-arvoiset oikeudet sukupuoleen katsomatta?

Yhtä paljon mietin myös sitä, että kuinka paljon voin omalla toiminnallani vaikuttaa kumpaan vaakakuppiin yhteiskunta heilahtaa.

Tuhansien seuraajien bloggaajana uskon, että mulla on edes pientä valtaa vaikuttaa asioihin. Olenhan nytkin saanut jo lukemattomia kommentteja siitä, kuinka moni on vuokseni innostunut elämään vastuullisemmin, oppinut suhtautumaan itseensä lempeämmin tai alkanut haaveilemaan vauvasta nähtyään miten ihanaa äitiys voi olla. Toivoisin kuitenkin kirjoittavani enemmän yhteiskunnallisista asioista, sillä kuten sanoin, mietin niitä jatkuvasti ja yhä kasvavin määrin.

Mä myös viihdoin liityin puolueeseen! Ei ole varmaan vaikea arvata, että mihin. 😀 Sain juuri hyväksymiskirjeen postiin ja ajattelen tämän olevan poliittisen urani ensimmäinen päivä. (Vaikka olinhan mä todella aktiivinen ”vaikuttaja” myös nuorena mm. nuorisovaltuustossa.) En tiedä miten paljon mulla tulee riittämään aika puoluetoimintaan: välillä mietin, että tuen vain jäsenmaksun verran ja toisinaan taas haaveilen eduskuntavaaliehdokkuudesta, haha… No, aika näyttää! (Äänestäisittekö?! :D) Puoluetoiminta on yksi konkreettisimpia tapoja vaikuttaa yhteiskuntaamme ja tuntuu, että olen täyttänyt taas ”pienen osan velvollisuudestani” liittymällä jäseneksi.

Uskon, että voin vaikuttaa siihen maailmaan johon Ela kasvaa myös näyttämällä mallia Elalle, miten maailmaa voi tarkastella. Haluan myös hänen näkevän kaiken toivon kautta. Maailma ei ole paha (vaikka, kuten sanottu, monilta osin mätä) ja jokaisella on tärkeä rooli muodostaa tästä mahdollisimman mukava paikka kaikille ihmisille.

Lähiaikoina aion kirjoittaa siitä, millä tavoin aion opettaa Elan feministiksi ja mitä asioita on mielestäni todella tärkeää opettaa tyttärelleni maailmassa, jossa naiset eivät vieläkään ole samalla viivalla miesten kanssa.

 

Ps: Alla koko viikon postaukset:

Kolme vuotta vegaanina (muttei kuitenkaan)

Itseinhosta itsensä hyväksymiseen – vartalo synnytyksen jälkeen

Lievä aivotärähdys, vauva-Instagram ja muita alkuvuoden kuulumisia

Poliittisen urani ensimmäinen päivä

 

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: tyhjaajatus@live.fi

Kommentit (11)
  1. Ihan mahtavaa ja tärkeää toimintaa! Juuri sinunlaisia vaikuttajia todella tarvitaankin ja upeaa miten olet omalla esimerkilläsi tukenut ja kannustanut vastuullisempaan toimintaan. <3

    Hurjasti onnea poliittiselle urallesi – oli se sitten mitä tahansa! 😀

    1. Kiitos. Oot todella herttainen. <3

  2. Äänestäisin tietenkin, jos sulla on myös esittää hyviä konkreettisia keinoja mainitsemiesi asioiden parantamiseen 🙂

    Täytyy tosin myöntää, että oon viime aikoina jokseenkin pettynyt politiikkaan. Tuntuu, että eduskunnassa istuu liikaa porukkaa, jolla kyllä riittää mielipiteitä, muttei asiatuntemusta. Uskon, että kansanedustajien monipuoliset taustat ovat rikkaus, eikä jokaisella pidä olla valtiotieteiden tutkintoa. Toivoisin silti, että ennen ehdolle asettumista jokainen kansanedustajaehdokas lukisi esim. tieteellistä tutkimusta ja think tankien policy papereita, jotka esittää ratkaisuja niihin asioihin, joita haluaa lähteä ajamaan eduskunnassa.

    Tsemppiä orastavaan poliittiseen uraan!

    1. Tosi hyvä kommentti, kiitos siitä. 🙂

      Mä kans yllätyin positiivisesti eduskuntavaalituloksissa siitä, miten joukon eritaustaisia kansanedustajia saimme vaikka myönnän että vaalit menivät muuten aika paljon ohi kun esikoinen syntyi samoihin aikoihin… 🙂

      Miten ois muuten kansanedustajahakijoden pakollinen yhteiskoulutus jossa opittaisiin konkreettisia tapoja tieteellisen tiedon hakuun ja joku pistari sen jälkeen?? 😀

      1. No mutta miksei! Kyllähän muillakin työpaikoilla on (toivottavasti :D) perehdytys kun tulee uutena työntekijänä taloon. Tosin varmaan kansanedustajilla on nytkin jonkinmoinen perehdytys (siis en oikeesti tiedä, kunhan arvailen) mutta ehkä enemmän eduskunnan arkeen ja toimintaan liittyen.

        1. Niimpä! 😀 Mutta tää koulutus olisikin jo kaikille ehdokkaille ja vasta kun se on läpässyt, saa asettua virallisesti ehdolle. 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *