Puolet elämästä

Elokuun ensimmäisellä viikolla, 13 vuotta sitten, kävin katsomassa yläasteen ovilta mihin luokkaan olin päätynyt. Listalla oli tuttuja nimiä omalta ala-asteeltani ja liuta tuntemattomia toiselta (”vauraammalta” ja ns. ”kantasuomalaisemmalta” alueelta, vitsailimme jo etukäteen länsäläisten kanssa rajislaisten edessä häämöttävästä kulttuurishokista.) En osannut silloin yhtään aavistaa, että muutamasta listan nimestä tulisi parhaita ystäviäni, sellaisia nimiä, joita näpyttelen ensimmäisenä puhelimeen hätätapauksessa tai joita mainitsen kiitoskappaleeseen kirjassani. En vaikka yksi listan nimistä seisoi kanssani jo silloin niiden ovien edessä ja ajattelin ”vitsi mikä pissis”.

(Kuinka moni muu on muuten tavannut parhaan ystävänsä niin että on ensimmäisen kerran ajatellut hänen olevansa pissis tai diiva? Aika moni, eikö…)

No, sen ”pissiksen” kanssa maistoimme ekan kerran tupakkaa ja ihastuimme samaan poikaan. Porukassa avauduimme suurimmista salaisuuksista ja sydänsuruista, teimme pahimmat kämmit ja joimme pahimmat kännit. Matkustimme maailmalla, reissun päälläkin yleensä kaikki hotellilla yhteisen peiton alla kuuntelemassa ja neuvomassa toisiamme.

”We’re as fucked up as you. It’s the blind leading the blind.”

– Samantha Jones

Tytöt ovat olleet ystäviäni puolet elämästäni. Tästä hetkestä eteenpäin suurimman osan elämästäni. Kun täytämme 50, olemme tunteneet 37 vuotta ja kun täytämme 80, olemme tunteneet 67. Olemme olleet toistemme häissä morsiusneitoina ja meidän lapsemme tulevat kasvamaan yhdessä. (Pakosta, jos ei muuten.) Ehkä myös heidän lapsensa.

“If you live to be 100, I hope I live to be 100 minus 1 day, so I never have to live without you.”

– Nalle Puh

Kommentit (2)
  1. Oi, miten ihania muistoja ja kuvia! <3 Mahtavaa, miten olet löytänyt ystäväsi <3

    Ja tunnistan kyllä tuon, että (negatiivinen) ensivaikutelma ei välttämättä läheskään aina pidä paikkansa, vaan ennakkoluuloista huolimatta toinen voi olla todella mukava tyyppi, kun tutustuu vähän paremmin 🙂

    1. Kiitos paljon kommenttistasi. <3 Just näinhän se on. 🙂 Sitä paitsi mun ensiajatukset eivät edes pohjautuneet oikeaan ensivaikutelmaan vaan toisen ulkonäköön ja omiin ennakkoluuloihini. Kamalaa. 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *