”Puolet liitoista päättyy kuitenkin eroon” ja muita syitä miksi ei kannata mennä naimisiin

IMG_0290.jpg

Tänäviikonloppuna juhlitaan rakkaan enoni häitä Melbournessa. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua juhlimme meidän omia Helsingissä. Hääkupla on voimakas, mutta välillä pieni epäröinti on yrittänyt puskea raoista sisään.

Mä olen 100% varma mun tulevasta aviomiehestäni. Rakastan häntä pohjattomasti, hän on kallioni ja päivänsäteeni, mun koti ja turva. Haluan olla hänen kanssaan siihen päivään asti, kunnes vedän viimeisen henkäykseni. Silti monesti mietin avioliittoa ja sitä, miksi menen naimisiin. Miksi emme voisi olla loppuelämän yhdessä ilman sitä allekirjoitettua paperia?

Sitten muistan, että se pala paperiakaan ei anna takuuta meidän suhteelle. Ero voi tulla tilastollisesti yli 50% varmuudella vaikka menisimmekin naimisiin. Sitä paitsi, niin paljon kuin häntä rakastankin nyt, en yksinkertaisesti voi nähdä tulevaisuuteen. Olen ollut poikaystävääni sitotunut suhteemme alkuajoista lähtien ja tiedän, että syymme avioitumiseen ei ole se, että pelkäisin meidän muuten eroavamme.

Miksi sitten menemme naimisiin? Haluamme viettää häitä ja juhlia rakkautamme. Kerätä suvun ja läheisimmät ystävät yhteen ja viettää hauska ja ikimuistoinen ilta. Toisaalta, tämänkin voisi tehdä ilman virallista vihkiosuutta. Tiedän monia paria, jotka haluavat viettää hääjuhlia ilman itse naimisiinmenoa.

IMG_0374-Edit.jpg

Mutta sitten jokin sisälläni kuitenkin sanoo, että haluan tehdä tästä ”virallista”. Tai virallista, ilman lainausmerkkejä. Haluan että elämäni rakkaimmasta ihmisestä tulee myös lain silmissä läheisin omaiseni ja että meillä on toisiimme taloudellinen oikeusturva. Haluan vaalia tätä perinnettä ihan vain perinteen takia, ja se on mielestäni ok. Emmehän me naimisiinmenolla kellekään pahakaan tehdä, eihän? Minun mielestäni on myös ihan yhtä ok jos ei mene naimisiin.

Ja ehkä tässä maailmanajassa ja henkilökohtaisessa kasvussani, jossa minulla on tapana kyseenalaistaa kaikkea, en halua kyseenalaistaa tai analysoida tätä sen enempää. Haluan vain mennä naimisiin, ei muuta. Mä tiedän, että mikään ei tule tunnetasolla muuttumaan sen jälkeen kun sanomme tahdon – en myöskään tule millään tavalla menettämään asemani tasapuolisena kumppanina tai taistelemaan femimismä vastaan. En vaikka ottaisinkin myös mieheni sukunimen oman sukunimeni perään. Minulle sukunimen ottaminen ei ole alistumista tai omistamista, vaan yksi symboli siitä, että kuulumme kumppanini kanssa samaan perheeseen. Ja mä nyt satun vain tykkäämään symboleista.

Minulle tulee myös (sittenkin) valkoinen häämekko, vaikka alunperin halusinkin muunvärisen. Satuin vain ihastumaan tähän kyseiseen valkoiseen mekkoon niin paljon, enkä aio pukeutua johonkin muuhun vähemmän kivempaan vain koska valkoinen on joskus aikoja sitten tarkoittanut, että morsiamen on kuulunut olla neitsyt. Tietysti kannanottomielessä voisin protestoida sitä, että maailmassa monissa kulttuureissa on edelleen ehdotonta, että morsian on ”koskematon”, mutta joskus voi elämässä tehdä asioita myös ilman yhteiskunnallista mielenosoittamista.

IMG_0333-Edit.jpg

Minun tulkintani naimisiinmenosta on se, että se on täysin vapaaehtoinen sitoutumisriitti vaikka sen historian juuret olisivatkin patriarkaaliset. Aiomme toteuttaa avioliittoamme täysin tasa-arvoisesti ja vapaaehtoisesti, toivottavasti myös hyvin onnellisesti.

 

 

Kuvat: Mikko Wivolin

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (24)
  1. Todella hyvä teksti, johon samaistun! Paljon rakkautta teille! <3

    Elisabet | http://www.fashionpoetry.eu

  2. Hyvä kirjoitus. Itsellä 10-vuotta avioliittoa ja 17 yhteistä vuotta takana ja vuosien varrella vain vahvistunut se tunne että haluan olla loppuelämäni mieheni kanssa. Liian heppoisasti erotaan nykyään, heti ekasta kriisistä.

    Itselle se tahdon merkitsi sitoutumista häneen loppuelämäksi.

    Ihania vuosia teille tulevaisuuteen yhdessä avioparina.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *