Samaan aikaan Kosovossa

Tyhjä ajatus

Heti kun julkaisin eilisen postauksen, tunsin pistoksen omatunnossa. Huonosti istuvat housut, teknologiatakapakit ja oikeisiin kustannuksiin nähden naurettavan pieni hammaslääkärilasku eivät ole nykyisen sijaintini paikallisille ne suurimmat ongelmat.

Pohdin usein että miten voin antaa takaisin sitä hyvää tuuria jonka olen elämässä saanut. Mielessä käy aina vapaaehtoiskurssien järjestämistä vastaanottokeskuksissa lapsen adoptoimisesta Kosovosta. Olisi ihanaa muuttaa joskus tänne näin aikuisiässä edes vähäksi aikaa ja tehdä sosiomomikoulutustani vastaavaa vapaaehtoistyötä. Se taisi muuten olla yksi pääsyy miksi lähdin edes alalle opiskelemaan.

Tällä hetkellä tuntuu että rahkeet riittävät vain katukoirien ruokkimiseen ja läheisistä huolehtimiseen. Mutta uskon että maailman parantaminen alkaa läheltä. Jos jokainen pitäisi omistaan huolta, huolia olisi täällä niin paljon vähemmän.

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentoi