Tekee vähemmän kipeää, kun puhuu

On paljon helpompaa puhua jostain henkisestä kriisistä vasta silloin, kun se on selätetty. Silloin yksinkertaisesti häpeää vähemmän. Näin kävi masennuksen kanssa ja nyt myös imetyksen päättymisen.

Vaikka edelleen surettaa kun katson pumpatessani tuskin ollenkaan täyttyvää pulloa, olen suurimmaksi osaksi käsitellyt imetykseen liittyvän pettymykseni. Ja tein sen yksin. Mieheni kyllä tuki ja yritti kovasti kertoa, että äidinmaitokorvikekin on terveellistä ravintoa. Mutta koin että mies ei yksinkertaisesti voi ymmärtää mitä juuri synnyttänyt äiti voi käydä läpi ja ”korvikkeellakin kasvaa” -kommentit tuntuivat vain pettymyksen vähättelyltä, vaikka tarkoitus olikin hyvä.

Miksi ihmeessä en puhunut muille äideille aikaisemmin? Miksen avannut suuni kesken pitkien itkujen ja niiden tunteiden, joiden mukaan olin planeetan epäonnistunein äiti? Ne kymmenet viestit, jotka sain teiltä edellisen postauksen yhteydessä joka kanavasta, olisivat tuntuneet silloin niin paljon lohdullisemmilta.

Otan opikseni: puhun jo silloin, kun tekee kipeää. Ei vasta silloin kun olen kärsinyt kipua hiljaa, yksin ja pitkään. Puhuminen on kuin särkylääke, kuin kuuma kuppi teetä, kuin tuttu viltti ja lämmin keitto. Kuin komediaputki Netflixissä ja pussi karkkia. Ilman niitä paraneminen kestää ja kipeänä oleminen on tylsää.

Kiitos jakamastanne vertaistuesta, se on ollut kultaakin arvokkaampaa. Ja tietty, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kuva: Netta Koskela

Kommentit (4)
  1. Niin totta, että puhuminen on paljon helpompaa silloin kun vaikeuksista on selvinnyt. Häpeä on todella tuttu tunne, ja sen takia asiaa yrittää pikemminkin vältellä ja salailla kuin paljastaa ongelmiaan muille.

    Tärkeitä oivalluksia ja ihailtavaa, että uskallat kirjoittaa myös niistä vaikeammista asioista. Aurinkoista viikon alkua, ihana Saranda! <3

  2. Itsellä ihan samanlaisia ajatuksia puhumisen suhteen. Jotenkin ne vaikeat asiat tulee aina käsiteltyä yksin ja sitten niistä vasta osaa ja uskaltaa puhua. Täytyisi puhua ja osata pyytää apua silloin kun sitä tarvitsisi eikä myöhemmin.. mutta oikeassa olet parempi myöhään kun ei milloinkaan!

    1. Otetaan opiksi! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *