Tervetuloa toinen lapsi – toiveena uusi raskaus

Tunnustus: mulla on ollut vauvakuume siitä asti kun Ela on ollut 3 kuukautta.

Synnytyksen jälkeiset kuukautiset ovat olleet erilaiset (no ihan siitäkin syystä, että ne ovat olleet luomukuukautiset, koska ennen raskautta söin e-pillereitä lähes yhdeksän vuotta) ja kiertoni on ollut ”sekaisin”. Joka kerta kun kuukautiseni ovat olleet oletetusti myöhässä, toivonkipinä raskaudesta on herännyt. En tiedä miksi, sillä emme todellakaan olleet vielä suunnitelleet vauvaa ja olemme käyttäneet ei-hormonalista ehkäisyä pitkin kuukautta. Olen myös ajatellut, että aloittavana yrittäjänä olisi hyvä keskittyä uuteen yritykseen jo yhden vauvan kanssa ja että seuraavalla vanhempainvapaalla haluan saada enemmän kuin sen 900 e kuussa.

Silti olen huomannut päivän päätteeksi haaveilevani toisesta lapsesta ja aina vähän pettyneeni kun kuukautiset parin päivän jälkeen ovatkin alkaneet.

Kun yksi parhaimmista ystävistäni sai joulukuussa vauvan ja vauvakuume nousi potenssiin ääretön, keskustelimme aviomieheni kanssa siitä, miten edetään. Antaudutaanko tälle tunteelle, joka ei ole välttämättä taloudellisesti fiksuin mutta joka on tuntunut jo jonkun aikaa tosi oikealle?

Koska loppujen lopuksi tunne voittaa aina järjen, olemme päättäneet, että toinen vauva olisi nyt tervetullut. Ja mä oon jo pelkästä ajatuksesta niin onnellinen!

Miksi kerron tästä jo nyt, vaikken ole vielä raskaana? Koska tuntuu hassulta myös olla hiljaa. En osaa kätkeä iloani ja innostusta lähipiirissäni enkä blogissani. Tiedän, että jakamalla perheenlisäystoivetta altistan itseni samalla mahdollisille ”joko olet raskaana?” -spekulaatioille ja tilivelvolliseksi, jos raskatumisessa kestää tai jos en pahimmillaan edes koskaan raskaudu.

Toisaalta, jos raskautuminen ottaa aikansa tai se tuntuu aiheena yhtäkkiä liian henkilökohtaiselta, aina voi laittaa pisteen keskustelulle ja kertoa, että jatkossa en ota asiaa puheeksi. (Toisaalta taas: en ole aikaisemmin kokenut vaikeuksia tulla raskaaksi enkä tiedä kuinka kipeä aihe se voi olla, joten voi todellakin olla, että kadun tätä myöhemmin. Mutta elämänfilosofiani ei voisi olla kauempana siitä, että jätetään jotain oikealta tuntuvaa tekemättä koska myöhemmin voi kaduttaa.)

Oma yritys varmasti etenee omalla painollaan jo pelkästään siksi, että mulla on maailman paras yhtiökumppani ja myös siksi, että olen Elan vauvavuodesta oppinut, että teen mielelläni töitä myös vanhempainvapaalla. Se pitää mut vauva-arjessa järjissäni.

Sellaista. Ihanaa! Kertokaa ihmeessä (vaikka anonyyminä) jos siellä on muita joiden toiveena on vauva vuodelle 2020 tai 2021!

 

PS: Alla kuluneen viikon postaukset:

Hei 2020! Olisitpa tasapaksu ja vähän tylsä

Löysin rohkeuden sinussa

Tervetuloa toinen vauva – toiveena uusi raskaus

 

Kuvat: Mari Waegelein

 

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: tyhjaajatus@live.fi

Kommentit (30)
  1. Pystyn hyvin samaistumaan tuohon vauvakuumeeseen pian syntymän jälkeen – melko järjenvastaista, kun se vauva tuhisee sylissä! 😀 Mutta samalla halusin kuitenkin omistaa ainakin koko ensimmäisen vuoden vain tälle yhdelle lapselle. Meillä meni monta vuotta keskenmenojen ja muun ikävän kanssa, joten siinä mielessä tuntuu, että hommaan pitäisi pian alkaa, jos pienempi sisarus ottaa yhtä pitkään tai saapuuko sitten ollenkaan. Minä olen kuitenkin tullut raskaaksi aina oikeastaan heti kun on haluttu, raskaudet vaan eivät ole kestäneet. Tämän takia täytyy oikeasti olla valmis raskauteen, jos ehkäisyn jättää pois, toki tietenkään ei voi varmaksi tietää, miten keho nyt käyttäytyy. Mutta vielä pelko yhtä kivisestä tiestä keskenmenoineen kaikkineen on suurempi kuin sisaruksen kaipuu, odotetaan milloin vaakakuppi kääntyy toiseen suuntaan. Meillä on täydellisen ihana perhe myös juuri näin!

    Kiitos vielä mukavasta blogistasi, on ollut kiva lueskella juttujasi näin samassa elämäntilanteessa.

    1. Kiitos kommenttistasi. <3 En ole ollut samanlaisessa tilanteessa mutta voin etäisesti vain yrittää kuvitella, miltä susta tuntuu… Toivottavasti tulee aika kun muistot keskenmenoista eivät satuta niin paljon ja jos ei, niin pakko myöntää että herkistyin kyyneliin kun kirjoitit ”meillä on täydellisen ihana perhe myös juuri näin”. Apua kuinka kauniisti ja lämmöllä sanottu, oot varmasti aivan upea äiti! <3

      Ja kiitos itsellesi kun luet. 🙂

  2. Voiiii siis näin tämän postauksen vasta nyt ja tulin mielettömän iloiseksi! <3 <3 Aivan ihanaa, että kirjoitit tästä – ja ihanaa, että olette keskustelleet asiasta ja kuunnelleet tunteitanne! Tuntuu, että tässä maailmassa piäisi kaikki tehdä aina niin järjellä, että tuntuu jotenkin virkistävältä, että joku kuunteleekin tunteitaan. Ja teillä on kuitenkin esimerkiksi niin hyvät turvaverkot, ettei ole epäilystäkään, ettettekö pärjäisi toisenkin lapsen kanssa 🙂 Haluksia! <3

    1. Oot ihana! Kiitos muru. <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *