Urheiluidentiteetin löytäminen

DSC_8803.JPG

Viime marraskuussa kirjoittamassani postauksessa kerroin että fitness-buumi toi elämääni liikunnaniloa. Toisin kuin lapsena tai teininä, aikuisena opin nauttimaan liikunnasta ja sisällyttämään sitä arkeeni mukavalla tavalla. Kesti kuitenkin vuosia ennen kuin muodostin itselleni omasta mielestäni terveen urheiluidentiteetin, joka minulla on nyt.

DSC_8755 – kopio.JPG

Kun vajaa viisi vuotta sitten menin elämäni ensimmäiselle vapaaehtoiselle lenkille, happi meinasi loppua kesken ennen kuin mittarissa oli kilometriäkään. Vaikka aloin tykkäämään liikunnasta ajatuksena, vihasin itse liikkumista todella pitkään. Olin hidas, huonokuntoinen, kömpelö ja epävarma. Mulla oli silloin vielä heikko itsekuri, ja tiesin, että ellen liittyisi ohjatuille tunneille, minkäänlaista kehitystä ei tulisi koskaan tapahtumaan.

CrossFitin aloittaminen neljä vuotta sitten ilman minkäänlaista pohjakuntoa oli yksi elämäni rohkeimmista päätöksistä. Vihasin sunnuntailenkkejä ja leppoisia joogatuntejakin – miten voisin koskaan oppia tykkäämään rääkkäykseksi kutsutusta lajista? Jokin siinä kuitenkin ilmeisesti kolahti sillä neljä epäsäännöllistä vuotta myöhemmin, käyn CrossFitissä vieläkin. 

DSC_8781.JPG

Neljään vuoteen on mahtunut paljon kehitystä, liikunnanilon omaksumista, erilaisten lajijen kokeilua, juoksutapahtumia ja itsensä hyväksymisen opettelua mutta myös takapakkia, loukkaantumisia, mielenkiinnon lopahtamista ja kausia kun en ole liikkunut yhtään mitenkään. Ja se on elämää. Mutta siinä missä näiden vuosien aikana joko olen ajatellut että vain kuusi treeniä viikossa on riittävästi tai vaihtoehtoisesti olen ollut kuusi viikkoa liikuttamatta jäsentänikään, olen nyt löytänyt mukavan tasapainon ja ennen kaikkea itsevarmuuden liikunnassa.

Itsevarmuuden kokeilla lujempaa kun siltä tuntuu ja itsevarmuuden hölläillä kun kaipaan hölläämistä. En rakenna urheiluidentiteettiäni enää harrastamani lajien ympärille tai sen mukaan, saanko nostettua x kiloa penkistä. Meni viisi vuotta ennen kuin opin olla vertaamatta itseäni muihin. Meni viisi vuotta ennen kuin hyväksyin sen, että on ihan ookoo jos ei ole sen kummoisempia urheilutavoitteita (edes CrossFitissä) ja siksi on myös ihan ookoo jos itseään ei pakota treenaamaan. Ja vasta kun löysin liikunnasta ”sisäisen rauhan”, löysin myös urheiluidentiteettini: se on sellainen joka sallii urheilla juuri silloin ja sillä tyylillä kuten itsestäni tuntuu.

 

 

Kuvat: Hanna Kärppä / Sunday Blondie

Vaatteet: Nėpra (saatu blogin kautta)

Kuvauspaikka: Roots Helsinki

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (11)
  1. Hyvä kirjoitus!!! <3 ja voi kunpa kaikki sisäistäisivät tämän asian. Itselle urheilu on aina ollut "elinehto", mutta ymmärrän täysin, jos jollekin esimerkiksi lenkille lähteminen on vastenmielistä. Toisaalta olen varma, että jokaiselle varmasti on olemassa mieleinen tapa liikkua, mutta sen löytämiseen saattaa mennä vuosia 🙂 Ja sen pitäisi nimenomaan olla vapaaehtoista. Fitnessbuumi on mielestäni kanssa pääosin hyvä asia, mutta haluaisin enemmän ehkä sitä, että ihmiset löytäisivät oman juttunsa eikä menisi esimerkiksi salille väkisin sen takia, että se on in!

    1. Niin hyvä pointti!! Kun tavoitteellinen liikunta on omaehtoista, siinä ei ole mielestäni mitään vikaa. 🙂 Ja oon samaa mieltä sun kanssa siinä, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma liikunnallinen juttunsa!

  2. Mä olen myös kömpelö. Lisäksi jäykkä ja persjalkainen. 😀 En mitenkään luonnostani urheilullinen. Tykkään kuntosalitreenistä, koska se on niin suoraviivaista. Kun perusteet oppii, variaatioita on loputtomasti. Oon aloittamassa uudella salilla ja se vähän jännittää. Alku on aina hankalaa kaikissa asioissa. Se vaihe kun on uusi ja vähän eksyksissä. Mut siitä pääsee onneksi yli. 🙂

    1. Oi onnea uuteen saliin siirtymiseen. 🙂 Huikeeta että oot löytänyt oman juttusi ja koet sen monipuolisena lajina. Ja ennen kaikkea makeeta ettet vetoa kömpelyyteen tai jäykkyyteen ”tekosyynä” vaan urheilet siitäkin huolimatta! 🙂 Hyvä sinä!!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *