Vallanvaihto suorittajasta nauttijaan

Voin kiittää Elaa monesta syystä. Elämäni rakkaimman asian ja ilmaiseksi metrolla matkustamisen lisäksi siitä, että hänen syntymänsä jälkeen minusta on tullut varsinainen hedoisti.

Olen yläasteelta saakka ollut aikamoinen suorittaja mutta niin, että osasin nauttia elämästäni samalla. Mulla oli ihmeellinen taito keskittyä vain niihin asioihin, joita pidin aidosti mielenkiintoisina. Sain elämänkatsomustieteessä stipendejä, mutta reputin matikassa. Luin kolme kirjaa viikossa, mutten astunut jalallanikaan pururadalle.

Aikuistuessa unohdin tuon rajauksen taidon. Nyt kun mietin, se on yksi hienoimmista lahjoista, jonka voimme saada. Itseltämme itsellemme. Aloin suorittamaan tai yrittämään suorittaa elämän jokaisella osa-alueella välivuoden jälkeen. Eikä sen matkan lopussa ollut vastassa mitaleja ja mainetta vaan iso paha burn out.

Viimeistään raskaus käänsi kelkan jos ei nurin, niin puolitiehen. Aluksi oli loputon pahoinvointi (tai loputtomalta tuntuva, onneksi kaikki ulkopuolisten utopialta ”kyllä ensimmäisen kolmanneksen jälkeen helpottaa” -puheet pitivätkin paikkaansa). Kun kolmasosa päivästä on vessanpöntön halailua, on turha yrittää seuraavalle puolimaratontapahtumalle tai olla se paras ystävä jokaiselle ystävälle. Kun pahoinvointi hellitti, lupasin itselleni, etten myrkytä lastani stressillä. Ja sille tielle ollaan jääty.

Nyt kun Ela porskuttaa vatsan ulkopuolella jo neljättä kuukautta, olen edelleen se nautiskelija. Se, joka Elan päiväunien aikaan katsoo Youngeria tai lakkaa kynnet. Tehokkaat tunnit käytän bloggaamiseen, en kotitöihin. Ja vaunulenkillä pysähdyn katselemaan maisemaa, vaikka ne työt odottaisivatkin.

Vielä on matkaa mutta siellä tiellä ollaan.

Kommentit (11)
  1. Kuulostaa tosi hyvältä <3 Musta oli erityisen ihanaa lukea tämä teksti myös siksi, että muistan senkin ajan, kun olit loppu (vaikka sekin silloin niin vähän ulkopuolisen silmään näkyi). Hetkessä elämisen ja arkisista asioista nauttimisen taito on kyllä iso oppimisen paikka itsellekin, joskin itse pyrin kiinnittämään tähän huomiota joka päivä. Kiitos muistutuksesta. <3

    Ps. En muistanut, että rattailla pääsee ilmaiseksi julkisen liikenteen kulkuneuvoihin???? Taas yksi hyvä syy saada lapsi! :–D

    1. Oot ihana, kiitos kommenttistasi maailman rakkain. <3 ps. I KNOW RIGHT??? 60e/kk on aiiima hyvä säästö. 😀

  2. Tunnistan tästä(kin) tekstistä itseni. Välillä sais vieläkin joku laittaa jarruja päälle, kun mulla lähtee keulimaan suorittamisen kanssa niin herkästi. Mutta kun itse tietää lähtötilanteen, niin ei voi olla kuin tyytyväinen, mihin pisteeseen on päästy. Ja raskaus auttoi tässä kyllä hyvin paljon! Että kiitos vaan anemialle ja sille horror-ololle, josta ei tuntunut olevan mitään hyötyä. Oli sittenkin! Opin ainakin pakon edessä hölläämään.

    Nytkin voisin pestä ikkunoita mutta ajattelin, että oleellisempaa tähän päivään on tehdä jäätelöä ja juhlistaa päätöstä jäädä kotiin opettelemaan rentoutumista vähän vanhempainvapaata pidemmäksi aikaa. 😂

    Huippua viikkoa sulle ja Elalle. ❤️

    1. Niin kiva kommentti! Ja niin osuvasti sanottu toi: ”Ja raskaus auttoi tässä kyllä hyvin paljon! Että kiitos vaan anemialle ja sille horror-ololle, josta ei tuntunut olevan mitään hyötyä. Oli sittenkin! Opin ainakin pakon edessä hölläämään.”

      Hienoa on myös se, että voi verrata ”vanhaan minään” ja vaikka ei olisi välttämättä vielä siellä missä on, on kuitenkin tullut pidemmälle. 🙂

      Toivottavasti tuli hyvää jäätelöä ja hei, mä nostan tänään maljan (saunasiiderin) sun vanhempainvapaan jälkeiselle elämälle! 😀 Wuhuu!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *